Kansallinen IPR-strategia vahvistaa IPR University Centerin roolia alan keskeisenä toimijana

Valtioneuvosto on 24.3. julkaissut periaatepäätöksen kansallisten aineettomien oikeuksien strategiasta, eli kansallisen IPR-strategian. IPR-strategia sisältyy Suomen hallitusohjelmaan, jonka keskeisimpiä tavoitteita on kehittää Suomea merkittävästi tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristönä ja kasvattaa aineettomia ja aineellisia investointeja. Strategiassa korostetaan erityisesti koulutuksen ja osaamisen kehittämistä. IPR University Center (IPRUC) on huomioitu strategiassa tärkeänä toimijana ja sen roolia halutaan vahvistaa entisestään.

IPRUC

IPRUC on vuonna 1999 perustettu ja vuonna 2000 toimintansa aloittanut instituutti. Sen on perustanut IPR University Center Association ry, joka vielä tänäkin päivänä toimii instituutin kannatusyhdistyksenä. IPRUC:n toiminnan tarkoitus on alusta asti ollut jakaa tietoa aineettomista oikeuksista, minkä lisäksi se tuottaa tutkimusta ja koulutusta, järjestää tapahtumia sekä toimittaa IPRinfo-verkkolehteä. Toiminnan keskiössä on – yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa – myötävaikuttaa aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen ja alan kehitykseen.

Kuten Max Oker-Blom on todennut artikkelissaan ”Suomen IPR-yhteisö ja IPR University Center” (3/2022) IPRUC:n tehtäväpaletti on muuttunut ja muuttuu edelleen. Into ei ole kadonnut vuosien varrella ja kannatusyhdistyksen jäsenten määrä on kasvanut tasaisesti – yritykset ja yliopistot haluavat enenevissä määrin olla mukana toiminnassa. Tämä yhteistyö on ollut osa Suomen IPR-ympäristön kehitystä, mikä on myös huomioitu IPR-strategiassa.

IPR-strategian taustaselvitys ja aineettomat oikeudet

Keväällä 2020 työ- ja elinkeinoministeriö asetti IPR-strategian valmistelun tueksi ohjausryhmän sekä sen toimintaa tukevan projektiryhmän. Aineettomien oikeuksien ja niiden käytön nykytilanteesta laadittiin taustaselvitys tukemaan valmistelutyötä, minkä lisäksi alan toimijoita ja muita sidosryhmiä kuultiin laajasti.

IPR-strategian valmistelun taustaselvityksessä tarkasteltiin aineettomia oikeuksia ja niiden käyttöä Suomessa. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen aineettomien oikeuksien järjestelmä on toistaiseksi sijoittunut hyvin. Mikäli järjestelmän kehittämiseen ei panosteta, saattaa sijoitus tulevaisuudessa kuitenkin laskea. Covid-19-pandemia on entisestään korostanut toimivan aineettomien oikeuksien järjestelmän merkitystä ja niiden suojaamisen tärkeyttä. Menestyminen globaalissa kilpailussa poikkeustilanteen jälkeen vaatii muun muassa uuden tiedon tuottamista, yhteiskunnallista hyötyä tuovien innovaatioiden kehittämistä sekä korkeaa osaamisen tasoa.

Taustaselvityksen mukaan Suomen IPR-järjestelmä on lähtökohtaisesti toimiva ja kilpailukykyinen. Arvostelua sai osakseen kuitenkin ministeriöiden resursointi ja työnjako sekä IPR-lainsäädännön puutteet. Vaikka yritysten IPR-osaaminen onkin kehittynyt positiiviseen suuntaan viime vuosien aikana, suhtauduttiin niiden osaamisen tilaan sekä koulutusjärjestelmään enemmän kriittisesti kuin myönteisesti.

Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden IPR-osaamisen tasossa on vielä paljon kehitettävää. Selvityksen mukaan oikeuksien valvomisesta ja puolustamisesta syntyvät kustannukset sekä puutteellinen IPR-osaaminen ovat heikentäneet yritysten halua hallinnoida ja hyödyntää aineetonta omaisuuttaan. Aineettoman omaisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää niiden tuntemista, joten jokaisen yrityksen tulisi tuntea toimintansa kannalta tärkeät aineettomat oikeudet ainakin yleisellä tasolla. Lisäksi aineettomien oikeuksien koulutustarjonnassa olisi parannettavaa. Vaikka kursseja on tarjolla kaikissa yliopistoissa ja melkein kaikissa ammattikorkeakouluissa, ovat suurin osa kursseista valinnaisia. Aineettomien oikeuksien ottaminen laajemmin osaksi tutkintoon johtavaa koulutusta olisi tehokas tapa lisätä IPR-tietoisuutta pitkällä aikavälillä.

IPR-strategia saatiin valmiiksi ehdotukseksi toukokuussa 2021, ja siitä pyydettiin lausuntoja kesällä 2021. Toiminnan tuloksena syntyi periaatepäätös, joka sisältää keskeiset toimenpiteet, joita ministeriöt sitoutuvat toteuttamaan vastuualueillaan vuosina 2022‒2030.

IPR-strategian vaikutus IPRUC:n rooliin

Kansallinen IPR-strategia tuo mukanaa Suomen IPR-kentän ja IPRUC:n kannalta merkittäviä ja tervetulleita muutoksia. IPR-strategiassa mainitaan sen suurimpana visiona se, että Suomessa on vuonna 2030 tehokkaasti innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö, joka kasvattaa taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä siten, että perusoikeuksien toteutuminen ja eri yhteiskunnalliset intressit otetaan monipuolisesti huomioon. IPR-strategian alustuksesta selviää, että aineettomien oikeuksien hyödyllisyys ja tarve on tunnistettu hyvin laaja-alaisesti.

IPR-strategiassa esitellään 15 konkreettista toimenpidettä, joilla pyritään saavuttamaan strategian tavoite. Toisena toimenpiteenä on vahvistaa IPRUC:n roolia IPR-koulutuksen tarjoajana. Strategiassa on tunnistettu IPRUC:n tärkeä, koko IPR-kenttää hyödyttävä rooli.

”Olemme otettuja IPRUC:n merkittävästä roolista strategiassa sekä kiitollisia saamastamme laajasta tuesta. Ehdotettujen toimenpiteiden mukaan IPRUC:n nykyistä toimintaa vahvistettaisiin niin, että koulutus ja muu toiminta palvelisivat laajemmin ja kohdistetummin eri toimijoiden, kuten start up -yritysten, tarpeita ja keskittyisivät myös dataan aineettomana omaisuutena liittyviin kysymyksiin. Pyrimme yhteistyössä kannatusyhdistyksen jäsenten ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa tarkemmin määrittelemään, mitä IPRUC konkreettisesti voi tarjota ja mitä lisäresursseja toiminnot edellyttävät. Kuulemme mielellämme tällaisista toiveista. Onkin jo ilmennyt uusia toiminnan muotoja, joilla alan tarpeita voitaisiin palvella”, toteaa Juha Vesala, IPRUC:n johtaja.

IPR-strategiassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi IPRUC:lle tavoitellaan lisärahoitusta. Lisäresursointi tukisi toimenpiteiden toteuttamista muun muassa henkilöstön kasvattamisella sekä mahdollistaisi hankerahoituksen hakemisen EU:lta, mikä tuottaisi hyötyä Suomen koko IPR-kentälle.

“IPRUC:n merkitys on jo nyt kokoonsa ja rahoituspohjaansa nähden suuri erityisesti yliopistojen välisen monipuolisen yhteistyön, kansainvälisen verkostoitumisen, täydennyskoulutuksen ja erilaisten tapahtumien järjestäjänä. Valtioneuvoston IPR-strategiassa hyväksymät  uudet tehtävät vahvistavat ja laajentavat rooliamme IPR- kouluttajana, eri IPR-alan toimijoiden törmäyttäjänä ja osaamisen tason nostajana koko Suomen laajuisesti. Olemme innoissamme tästä IPRUC:n uudesta vaiheesta ja odotamme malttamattomina vireillä olevien suunnitelmien realisoitumista”, sanoo Tuomas Mylly, IPRUC:n johtaja.

IPRUC:n johdonmukainen ja pitkäjänteinen työskentely Suomen IPR-kentän hyväksi on tunnistettu IPR-strategiassa. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja IPR-osaamisen lisääminen edellyttävät pitkäaikaisia johdonmukaisia ratkaisuja ja investointeja. IPR-strategia on askel oikeaan suuntaan, mutta vastaavia toimenpiteitä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

“Valtioneuvoston vuoden 2022 periaatepäätös kansallisesta IPR-strategiasta on merkittävä poliittinen kannanotto. Siinä vahvistetaan valtioneuvoston tasolla vuoteen 2030 ulottuva strategia. Asiakirja on myös konkreettinen, se sisältää 15 toimenpidekokonaisuutta joilla pyritään strategian toteuttamiseen. Strategia antaa hyvät lähtökohdat IPR-järjestelmän ja koulutuksen kehittämiselle. IPRUC:n keskeinen rooli tässä työssä tunnustetaan. Strategian jalkauttaminen edellyttää kuitenkin IPR-yhteisön aktiivista panostusta. Meidän on pidettävä huolta siitä, että myös vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeinen hallitus sitoutuu tähän strategiaan ja jatkaa sen määrätietoista toteuttamista”, toteaa Niklas Bruun, IPRUC:n perustaja.

IPRUC on innolla mukana IPR-strategian tavoitteiden toteuttamisessa ja jatkaa työskentelyä Suomen IPR-yhteisön hyväksi.