Suomen IPR-yhteisö ja IPR University Center

Vuonna 1999 perustettu IPR University Center (Center) on monessa suhteessa toiminut Suomen IPR-yhteisön laajentumisen ja kansainvälistymisen veturina. Aineettoman omaisuuden jatkuva korostuminen yrityksissä, yritysten kansainvälistyminen ja suomalaisten IP-asiamiesten aktivoituminen kansainvälissä järjestöissä, kuten INTA:ssa, AIPPI:ssa ja ECTA:ssa on myös edesauttanut kehistystä. Centerillä on kuitenkin ollut ratkaiseva asema tieteen ja käytännön toiminnan yhdistämisessä IPR-alalla, korostaessaan immateriaalioikeuksien merkitystä sekä teoriassa että käytännössä.

IPR University Centerin perustaminen

IPRinfo-lehden ensimmäisessä numerossa 1/1999 IPR University Centerin perustaja, professori Niklas Bruun totesi ”Hyvin monet ovat vuosien varrella tulleet kysymään, mikset sinä tai kukaan muu tee mitään, kun asiat ovat kerran niin rempallaan, …”. Bruun jatkoi ”Tämä instituutti yrittää nyt osaltaan olla vastaus näihin kysymyksiin.”

Asiat, joiden silloin sanottiin olleen rempallaan olivat huutava pula pätevistä IPR-opettajista ja -tutkijoista sekä puuttuva poikkitieteellisyys. IPRinfo-lehden kanssa hiljattain käymässään keskustelussa Bruun muistaa, että silloisissa tekijänoikeuspiireissä suhtauduttiin varsin kriittisesti siihen, että yritykset olisivat tukemassa Centeriä.

Asiat ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi kahden vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä erittäin päteviä ja kansainvälisesti aktiivisia IP-professoreita toimii Helsingin yliopiston molemmissa yksiköissä (Helsinki ja Vaasa), Svenska Handelshögskolanissa, Turun yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa sekä Lapin yliopistossa. Myös patentti- ja asiamiestoimistoissa sekä asianajotoimistoissa työskentelee nykyään merkittävä määrä alan asiantuntijoita.

Piirre, joka kuitenkin näyttää sitkeästi jatkavan elämäänsä on rajanveto tekijänoikeuksien ja teollisoikeuksien välille. Esimerkiksi näiden kahden lainsäädäntöä Suomessa valmistellaan edelleen eri ministeriöissä eikä yhteistyö ministeriöiden välillä aina ole saumatonta. Toivottavasti keväällä 2022 valtioneuvoston hyväksymässä kansallisessa IPR-strategiassa ehdotettu ministeriöiden välille perustettava virkamiestyöryhmä parantaa asiaa. Ymmärrys siitä, että tekijänoikeuksilla harjoitetaan yhä enenevässä määrin merkittävää liiketoimintaa pitää saada leviämään.

Toinen seikka, joka välillä vieläkin herättää ihmetystä, on taloudellisten tosiasioiden poissulkeminen IPR-tutkimuksesta. Niklas Bruun painottaa IPRinfo-lehden 1/1999 haastattelussaan, että ”… oikeustietelijöidenkin pitäisi ymmärtää immateriaalioikeuksien taloudellinen merkitys ja se miksi esimerkiksi patentteja haetaan niin paljon.”

Vaikka aineettomien oikeuksien osaaminen on lisääntynyt, monille on edelleen epäselvää, miten taloudellinen argumentointi vaikuttaa tai miten sen pitäisi vaikuttaa aineettomien oikeuksien muotoilemiseen ja suojaamiseen.

IPR University Centerin tehtäviä

IPRinfo-lehden numerossa 1/1999 julkaistiin myös IPR University Centerin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan pääsihteerin VT Marja-Leena Mansalan artikkeli ”Immateriaalioikeusinstituutti palveluksessanne”. Se oli tietoisku Centerin avaintehtävistä. Artikkelissa mainitaan IPR University Centerin keskeisiksi toiminnoiksi erilaiset IPR-alan kurssit, -julkaisut, tietopalvelu ja uutislehti.

Vuosien varrella tehtäväpaletti on muuttunut. Niklas Bruun kertoo, että esimerkiksi puhtaasti alan opiskelijoille tarkoitettujen kurssien määrä on luonnollisesti vähentynyt yliopistojen IPR-opetuksen lisäännyttyä, mutta kurssitoiminta on edelleen tarpeellinen ja yksi Centerin päätoimialoista, sillä IPR-ammattilaisten tietoa ja osaamista on jatkuvasti päivitettävä.

PK-sektorin IPR-tietouden lisääminen on tärkeää, sillä IPR-osaamisen puute on erityisen merkittävä tämän sektorin yritysten keskuudessa. Tätä todistaa myös kansallisen IPR-strategian taustatutkimuksen yhteydessä tehdyt haastattelut.

Centerin sisällyttäminen valtioneuvoston strategiaan koulutuksen tuottajana on oikeaan osunut ja erityisen ilahduttavaa.

Mitä taas erilaisiin kirjajulkaisuihin tulee, niin Bruun toteaa, että moni väitöskirja ja muita julkaisuja, esimerkiksi ”In Search of New IP Regimes” vuonna 2010, on ilmestynyt Centerin kirjasarjassa, mutta tilanne on tältä osin muuttunut, sillä suuri osa väitöskirjoista on vapaasti saatavana verkkojulkaisuina.

IPR University Center ylläpiti pitkään IPR-kirjallisuuteen erikoistunutta kirjastoa, mutta siitä on luovuttu. Pienten erikoiskirjastojen ylläpitäminen on hankalaa ja kallista, Bruun toteaa. Hän korostaa kuitenkin Centerin luomaa IPR-oikeustietokantaa, josta muun muassa löytyy kattavasti hovioikeuksien immateriaalioikeudellisia ratkaisuja.

Aiemmin Center tuotti tietopalveluja tietoasiantuntijansa toimesta, mutta aineistojen digitalisoinnin myötä tarve palvelulle on vähentynyt. Bruun kuitenkin toteaa ominaisella tyylillään, että nykyään opiskelijoiden mielestä lähdettä ei ole olemassa, ellei se löydy netistä. Tällä hetkellä tiedonhakuja asiakkaille ja kannatusyhdistyksen jäsenille suorittavat IPR University Centerin harjoittelijat.

Uutislehti eli IPRinfo-verkkolehti on edelleen voimissaan ja lukijakunta kasvaa joka vuosi. Lehden yhteydessä julkaistaan myös IPR-alan uutisia, oikeustapauksia ja immateriaalioikeusaiheisia kirjoituksia muista lehdistä.

IPRinfo-verkkolehti on Suomen ainoa aineettomiin oikeuksiin keskittynyt julkaisu.

IPR University Centerin tulevaisuus

Haastattelussaan syksyllä 1999 professori Bruun toteaa, että ”Yhteiskunnan toiminta on nykyään niin nopeaa, että jos ei parissa vuodessa pysty antamaan näyttöjä, sponsoreilta loppuu into.”

IPR University Center on edelleen olemassa ja voi hyvin. Into ei ole loppunut ja yritykset ja yliopistot enenevissä määrin haluavat olla mukana toiminnassa. Centerin kurssitoiminta on merkittävää ja Valtioneuvoston  vahvistaman kansallisen IPR-strategian myötä se vahvistuu entisestään. Center on myös tärkeä foorumi yliopistojäsenille. Siellä eri mielipiteet voidaan sovitella ja siten esiintyä yhtenäisinä ulospäin. Instituutti pystyy paremmin kuin kukaan muu yhdistämään yliopistojen tuottaman tiedon käytännön tarpeiden kanssa ja toimimaan linkkinä yliopistojen ja käytännön toimijoiden välillä. Osaavan ja aktiivisen henkilöstönsä ansiosta se on ansainnut asemansa Suomen IPR-yhteisössä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuoden 2021 IPR henkilöksi nimetty professori emeritus Niklas Bruun oli oikealla asialla aikanaan perustaessaan IPR University Centerin. Sen elävöittävää vaikutusta Suomen IPR-osaamiseen ei voi aliarvioida.