IPR-strategian taustaselvitys

2/2021 11.3.2021
chess game

IPR Strategian selvitystyöPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa vuodelta 2019 (Valtioneuvoston julkaisusarja 2019:31) on päätetty uuden IPR-strategian laatimisesta. Se pohjautuu vuonna 2009 tehtyyn IPR-strategiaan sekä siitä 2012 suoritettuun arvioon (IPRinfo 2/2020). Strategiatyön valmistelun tueksi valtioneuvosto laaditutti kilpailuttamisen tuloksena taustaselvityksen ”Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020, IPR-strategian taustoitus”. Selvitykselle, joka päästiin aloittamaan viime vuoden kesäkuussa, annettiin määräaika viime vuoden loppuun. Tiukkaa määräaikaa pidennettiin ja se on nyt julkaistu. Itse strategia on tarkoitus saada valmiiksi loppukeväästä.

Selvityksen tekijät

Neljä eri tahoa on ollut tekemässä selvitystä: konsulttitoimisto 4FRONT Oy, KPMG Finland Oy, VTT Oy sekä tutkijat VTT Tuomas Takalo, KTT Ari Hyytinen ja MSc Alexis Stevenson.

4FRONT Oy vastasi hankkeen koordinoinnista sekä osaamiseen ja opetukseen liittyvistä luvuista. KPMG on laatinut luvut markkinaoikeudesta ja lainsäädännön kehitystarpeista. VTT on ollut päävastuussa luvusta IPR:ien hyödyntämistä korkeakouluissa sekä suoritetusta kyselytutkimuksesta. Takalo, Hyytinen ja Stevenson ovat kirjoittaneet erillisen osaraportin ”Teollisoikeuksien arvo ja kansantaloudellinen merkitys”(IPRinfo 2/2021). Tällä on toteutettu yksi valtioneuvoston tarjouspyynnön osatavoitteista.

Selvityksen rakenne

Laaja 232-sivuinen selvitys liitteineen on jaettu kuuteen päälukuun:

  • IPR-osaaminen ja yritykset
  • Opetuksen nykytila ja hallinnon toimintaedellytykset
  • IPR-tuomioistuimen toiminta ja markkinaoikeuden maksut
  • Aineettomien oikeuksien hyödyntäminen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa
  • Tekijänoikeusinfrastruktuuri ja datan hyödyntäminen
  • Lainsäädännön kehitystarpeet

Tutkijoiden laatima kirjoitus on siis osa kokonaisuutta, mutta on julkaistu erillisenä raporttina.

Selvityksen tulokset

Jokaisen luvun alussa kerrotaan minkälaiseen aineistoon selvitys ja johtopäätökset perustuvat. Sähköisen kyselyn, yritysesimerkkien ja asiantuntijahaastatteluiden tuloksena on yritysten IPR-osaamisen osalta muun muassa päädytty siihen, että vaikka pk-yritykset, erityisesti kasvua tavoittelevat, pitävät aineettoman omaisuuden eri muotoja tärkeänä menestystekijänä, niin huomattava osa niistä ei ole ryhtynyt aktiivisesti hyödyntämään aineetonta omaisuutta. Yritykset toivovatkin tietoa ja neuvontaa suojauksesta ja apua suojaustarpeiden tunnistamiseen.

Selvityksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana aineettomien oikeuksien huomioiminen on kuitenkin parantunut. Paljon kehitettävää kuitenkin löytyy. Esimerkiksi alle puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ottavat huomioon aineettoman omaisuuden suojaamisen strategiassaan. Vain kolmanneksessa yrityksissä avainhenkilöt ovat saaneet IPR-kolutusta ja alle puolet ovat hyödyntäneet ulkopuolista asiantuntija-apua.

Opetuksen osalta toivotaan laajempaa aineettomien oikeuksien esille tuomista yläasteella ja lukioissa. Lisäksi korkeakouluissa, varsinkin muotoilu- ja tekniikan aloilla, IPR-kurssit voisivat olla pakollisia. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että IPR-kurssi on myös pakollinen aineopinnoissa sekä Helsingin että Lapin yliopistossa eikä pelkästään Itä-Suomen ja Turun yliopistossa, kuten taustaselvitys kertoo. Lapin yliopistossa on tarjolla myös monipuolinen IPR-koulutus. Lisäksi selvityksen mukaan toivotaan kohdennettuja viestintäkampanjoita ja ”yhden luukun” neuvontapalveluja.

Hallinnossa todetaan olevan pula henkilöresursseista. Tämä koskee erityisesti työ- ja elinkeinoministeriötä, mutta myös opetus- ja kulttuuriministeriötä. Lisäksi toivotaan, että yhteistyötä ministeriöiden välillä tehostettaisiin. Haastateltavat ja eri sidosryhmät näyttävät olevan varsin tyytyväisiä patentti- ja rekisterihallituksen PRH:n, toimintaan ja palveluihin, mutta tältäkin osin toivotaan lisäresursseja yritysneuvontaan ja aineettomia oikeuksia koskevan trendi- ja tutkimustiedon tuottamiseen sekä tilastoinnin kehittämiseen.

Markkinaoikeuden osaamiseen ollaan tyytyväisiä, mutta kriittisenä kohtana nostetaan esille merkittävämpien asiaryhmien käsittelyaikojen pidentyminen, jopa yli kaksinkertaistuminen, vaikka käsiteltävät jutut ovat selvästi vähentyneet. Markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksut, erityisesti valitusasioissa, koetaan kohtuuttoman korkeiksi ja vaikuttavan haitallisesti käsiteltävien asioiden määrään ja asianomistajien mahdollisuuksiin saattaa asioita markkinaoikeuteen. Lisäksi pitäisi ottaa käyttöön maksuvapautus tilanteissa, joissa viranomaispäätöksestä tehty valitus menestyy markkinaoikeudessa.

Mitä IPR:ien hyödyntämiseen yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tulee, selvityksessä todetaan, että ohjeet ja sisäiset prosessit eivät ole selkeitä, tutkimusorganisaatioilla ei aina ole käytössä IPR-osaamista eivätkä tutkimusorganisaatiot motivoi tutkijoita kaupallistamiseen. Tämä johtuu muun muassa siitä, etteivät organisaatioiden, varsinkaan yliopistojen, tulostavoitteet juurikaan painota kaupallistamista.

Tekijänoikeusinfrastruktuurin ja datan hyödyntämisen osalta selvityksessä todetaan, että ensin mainittuun Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota. Suomi nosti myös asian esille EU-puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2019. Datan käytön osalta haaste on, kuinks voidaan kannustaa luovaa sektoria tuottamaan oikeaa ja ajantasaista metadataa olemassa olevia tunnisteita hyödyntämällä. Toinen datan hyödyntämiseen liittyvä haaste on tiedonvaihtoon liittyvien standardien puute, selvityksessä todetaan.

Lainsäädännön kehittämistarpeiden osalta mainitaan patenttilain kokonaisuudistus, tekijänoikeuslain ajantasaistaminen, korkeakoulukeksintölaki, työsuhdekeksintölaki sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettu laki.

Ongelmaksi koetaan edelleen, että maanpuolustuskorkeakoulussa sovelletaan korkeakoulukeksintölakia ja puolustusvoimissa muutoin työsuhdekeksintölakia. Tästä kahtiajaosta johtuen katsotaan, ettei maanpuolustuksen etua voida turvata. Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtyjä keksintöjä ei nimittäin voida automaattisesti saada puolustusvoimien haltuun.

Päätelmiä

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, joten on erinomaista, että on tehty uusi aineettomien oikeuksien tilannekatsaus. Vaikkei olla edes ehditty sulattaa nyt tehtyä selvitystä, saati julkistaa IPR-strategiaa, on syytä toivoa, että viiden vuoden kuluttua ollaan taas valmiita panostamaan katsauksen tekemiseen. Teknologioiden kehitys tapahtuu vauhdilla ja suuria alustoja koskeva tilanne on jonkinlaisessa murroksessa. Kaikki tämä edellyttää pieneltä maalta jatkuvaa valppautta.

IPR-strategiassa aikanaan esitettävistä toimenpiteistä on luonnollisesti myös tehtävä seurantatutkimus, kuten vuonna 2012 tehtiin.

On selvää, että selvityksessä ei olla voitu käsitellä kaikkia yhteiskunnassa päälle painavia ilmiöitä. Olen kuitenkin varma, että esimerkiksi patenttilakia uudistettaessa on mahdollisuus suuremmissa määrin pohtia ”uusia” teknologioita, kuten tekoälyä ja eritoten miten IPR:ien avulla voidaan edistää kestävää kehitystä.

IPRinfo-lehti palaa taustaselvityksen tarkempaan kommentointiin tuonnempana.

Kirjoittajat