In memoriam – TkT Jorma Lehtonen
Lokakuun lopussa IPR-alaa kohtasi suru-uutinen. PRH:ssa pitkän uran tehnyt Jorma Lehtonen oli menehtynyt nopeasti edenneeseen sairauteen.
Noin vuosi aiemmin saatu tieto Jorman sairastumisesta yllätti meidät kaikki. Hän kertoi vakavasta sairaudestaan avoimesti ja suhtautui siihen hänelle ominaiseen tapaan hyvin käytännönläheisesti. LinkedIn-päivityksissään Jorma pohti sairautensa kautta resilienssiä ja toivoa, etsien tilanteesta uusia näkökulmia analyyttiseen ja humoristiseen tapaansa.
Jorma Lehtonen kutsui itseään IPR-sekatyömieheksi, ja sitä hän todella oli. Hän aloitti virastossa fysiikan ja sähkötekniikan alan tutkijainsinöörinä helmikuussa 2007. Vuonna 2012 hän siirtyi rakennus- ja prosessitekniikan alalle johtavaksi tutkijainsinööriksi ja kaksi vuotta myöhemmin konetekniikan yksikön toimistopäälliköksi. Vuonna 2016 hän aloitti asiakkuuspäällikkönä patentit ja tavaramerkit -tulosalueella. Tässä tehtävässä hän osallistui laaja-alaisesti toiminnan kehittämiseen korostaen aina asiakkaan näkökulmaa. Euroopan patenttiviraston Akatemian hallintoneuvostossakin Jorma toimi yli kahden vuoden ajan. Vuonna 2023 tasavallan presidentti myönsi Jormalle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin.
Jorma oli luennoitsijana erittäin pidetty. Hänen kykynsä tehdä vaikeistakin IPR-asioista kuulijalle ymmärrettäviä oli vailla vertaa. Hän toimi pitkään myös IPR University Centerin Aalto yliopiston kauppakorkeakouluun suunnatun kurssin Aineettomat oikeudet liiketoiminnassa primus motorina, mistä hänet palkittiin vuoden 2024 IPR Gaalassa Vuoden IPR-teko -palkinnolla. Samassa juhlassa Suomen patenttiasiamiesyhdistys myönsi Jormalle Soihdunkantaja-palkinnon hänen työstään IPR-alan toimintaedellytysten ja tunnettavuuden edistämiseksi Suomessa.
Virastolla Jorman toimisto oli kuudennen kerroksen kahvitilan pyöreässä pöydässä. Siihen saattoi istahtaa kuka tahansa, jolla oli asiaa tai vain hetki aikaa jutella. Häntä oli helppo lähestyä. Hän piti ihmisiä, heidän ajatuksiaan ja osaamistaan suuressa arvossa. Hän osasi aidosti kuunnella toista ihmistä, ja kuuntelemalla saa tarinoita. Jorma oli tarinankertoja, joka elävöitti esityksiään hauskoin sitaatein ja anekdootein.
Jorma ei kaihtanut ongelmia vaan piti niiden ratkaisemisesta. Hän etsi jatkuvasti keinoja parantaa työtapoja ja -prosesseja. Hän vaikutti ratkaisevasti tekoälyn testaamiseen ja aikaiseen käyttöönottoon viraston prosesseissa. Jormalla oli myös ajatuksia jatkosta. Voisiko tässä teknologisessa murroksessa virittää asiakkaiden, asiamiesten, viraston ja oikeuslaitoksen prosessit niin hyvin yhteen, että olisimme esikuvina koko muulle maailmalle?
Jorma ei ottanut loukkaavaakaan puhetta itseensä tai tulkinnut ilmaisuja sellaisiksi, vaan antoi niiden mennä ohitse. Kun kertojan ei tarvinnut varoa kuulijan loukkaantumista, kynnys esittää asioita madaltui ja se kasvatti edelleen luottamusta.
Jorman ja hänen vaimonsa koti oli Sastamalassa. Jorma kävi sieltä päivittäin töissä Helsingissä. Se tarkoitti noin viiden tunnin edestakaista työmatkaa, mitä koronan myötä lisääntynyt etätyö helpotti jonkin verran. Koirat olivat Jormalle tärkeitä ja toimivat lauman vartijoina. Myös Jorma piti huolta omistaan.
Kiitos Jorma työtoveruudesta, keskusteluista, tarinoista ja hauskoista yhteisistä vuosista.
Jorma Hanski, Jukka Honkanen, Jani Päiväsaari
(Kirjoittajat olivat Jorman työtovereita PRH:ssa.)
