Yhdistys tarjoaa IPR-assistenteille koulutusta, verkoston ja vaikutusmahdollisuuksia

Suomen IPR-assistenttiyhdistys on nyt toiminut viisi vuotta. Perustamiskiemurat ja pandemiarajoitukset ovat jääneet taakse, ja tulevaisuus näyttää valoisalta ja aktiiviselta, arvioivat yhdistyksen nykyinen ja entinen puheenjohtaja IPRinfo-lehden haastattelussa.

Toukokuussa 2022 Suomen IPR-assistenttiyhdistys täytti viisi vuotta. Juhlaseminaariin osallistui paikan päällä, puheenjohtaja Camilla Uddin työpaikalla Roschierin tiloissa, 50 ja etäyhteydellä parikymmentä jäsentä.

— Nyt kun on pandemiarajoitusten jälkeen tavattu muutaman kerran kasvokkain, sitä huomaa, että jäsenille live-tapahtumat ovat oikeastaan yhdistyksen parasta antia, toteavat Udd ja aiempi puheenjohtaja Essi Pösö.

He kertovat koronan hidastaneen yhdistyksen kasvuvauhtia, sillä henkilökohtaisen markkinoinnin mahdollisuudet ovat jääneet vähiin. Udd on toiveikas, että korona on ”tietyllä tavalla selätetty” ja yhdistys pääsee toteuttamaan keskeistä tavoitettaan tuoda ihmisiä yhteen. Pandemian ansiosta etäkokoukset ja webinaarit ovat kuitenkin muuttuneet rutiiniksi.

— Suunnilleen kolme neljäsosaa jäsenistöstä työskentelee pääkaupunkiseudulla, joten kokoukset ja koulutukset järjestetään useimmiten täällä. Tampereelta käy helposti päiväseltään, kuten minä tänään, mutta pohjoisempana asuvat saavutetaan hybridimuotoisilla tapahtumilla, selvittää vastikään junalla Helsinkiin saapunut Pösö.

Koulutusta tarvitaan lisää kaikilla tasoilla

Pösö kertoo, että juhlaseminaarissa tuli jälleen kerran esiin, että yrityksissä saatetaan kehittää pitkään uutta tuotetta ja tuotemerkkiä tarkistamatta tavaramerkkirekistereitä ja miettimättä immateriaalioikeussuojaa. Harvassa opinahjossa tai koulutusohjelmassa käsitellään teollisoikeuksia.

IPR-assistentiksikaan ei voi kouluttautua, vaan alalle tullaan hyvinkin erilaisilla tutkinnoilla, usein sattumalta, ja ammattitaito opitaan työssä. Naiset harmittelevat innostavan ja monipuolisen työnsä tuntemattomuutta; tähän ammattiin kerran päätyneet eivät juuri enää hakeudu muualle.

— IPRinfo-lehden haastattelujutuissa toistuu aina toive IPR-alan tietoisuuden lisäämisestä, siitä että perusasioita pitäisi opettaa jo koulussa. Osaajien pitäisi päästä kertomaan aiheesta vähintään toisen asteen oppilaitoksiin, esimerkiksi liiketalouden lukioihin se sopisi hyvin, Udd pohtii.

Keväällä 2022 assistenttiyhdistys selvitti kyselyllä, millaista toimintaa jäsenistö toivoo ja odottaa. Vastaus oli selvä: koulutusta ja tapaamisia. Yhdistys pyrkii tarjoamaan monipuolisesti oppia käytännön työstä aina lainsäädännön uudistuksen vaikutuksiin. Jäsenmäärän kasvaessa tarvitaan myös yhä eriytyneempää täsmäkoulutusta kuten suojamuotokohtaisia seminaareja.

— Yhdistyksen oma koulutus suunnataan jäsenistölle, ja se on maksutonta. Mutta olemme mielellämme mukana muiden organisaatioiden järjestämissä täydennyskoulutuksissa. Yhteistyötä on tehty IPR University Centerin, Aalto PROn ja Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa, Pösö sanoo.

Yhteistyötä tiivistetään kotimaassa ja Euroopassa

PRH on rekistereineen keskeinen toimija teollisoikeuksien hallinnoinnissa, joten viraston käytänteistä ja uudistuksista pitää saada tieto assistenteille tehokkaasti. Yritysten ja muiden organisaatioiden teollisoikeuksiin liittyvä kirjeenvaihto kulkee IPR-assistenttien kautta. On sekä PRH:n että asiakkaan etu, että järjestelmiä käytetään oikein ja dokumentaatio on täsmällistä ja ajallaan. Virasto on tukenut IPR-assistenttiyhdistystä sen perustamisesta lähtien muun muassa lausuntopyynnöin ja koulutusyhteistyöllä.

Nykyisen ja entisen puheenjohtajan puheissa vilahtaa usein sana EPIPA. Se on vuonna 2017 perustettu eurooppalainen IPR-assistenttien kattojärjestö The European Platform of Intellectual Property Administrators, johon myös Suomen yhdistys liittyi viime vuoden lopulla. Jäsenyhdistysten kautta järjestöön kuuluu noin 1300 henkilöjäsentä viidestä maasta, ja lisää on tulossa. EPIPAn tavoitteena on yhtäältä lisätä teollisoikeuksia hallinnoivien ammattitaitoa ja toisaalta toimia alan viranomaisten yhteistyökumppanina ja konsultoijana.

— EPIPAn perustaminen oli lähtölaukaus meidänkin yhdistyksellemme. Osallistuin 2010-luvun alussa Münchenissä Euroopan patenttiviraston käyttäjäpäiville. Siellä pohdittiin eurooppalaisen assistenttijärjestön perustamista. Kun minulta kysyttiin, onko Suomessa IPR-assistenteille omaa yhdistystä, mietin itsekin, miksi ei ole. Kotimaahan palattuani aloin selvittää tilannetta, ja yhtenä ensimmäisistä juuri Camilla lähti kanssani innokkaasti viemään asiaa eteenpäin, Pösö muistelee.

Yhdistykselle oli selvästi tilausta, koska muutama kuukausi perustamisen jälkeen jäseniä oli jo satakunta. Vaikka assistentin työ on itsenäistä, hän ei toimi yksin. Työparit tai yhteistyökumppanit edustavat eri ammattiryhmiä, joilla on patenttien, mallien ja tavaramerkkien hallinnoinnissa omat roolinsa sekä omat seuransa: Suomen teollisoikeudellinen yhdistys STY, Suomen patenttiasiamiesyhdistys SPAY ja Patentti-insinöörit PIRY. Udd toteaa, että yhteistyön lisääminen näiden ryhmien kanssa on tehtävälistalla.

— Tässä on myös peiliin katsomisen paikka. Yhteydenpito on jäänyt toistaiseksi liiaksi henkilötasolle, Pösö sanoo.

Teollisoikeuksien kiehtova maailma kutsuu uusia toimijoita

IPR-assistentin työ vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta. Osaamiseen kuuluvat käytännön toimien lisäksi maakohtaiset säännökset, eri virastojen ohjelmat ja tietokannat. Pösö ja Udd muistuttavat, että työn merkitys tulee näkyviin, jos se on jäänyt tekemättä tai tehty väärin. Virhe voi sattua yrityksen talouteen, mutta yhteen ääneen he sanovat, että erehdyksistä opitaan – eikä niissä onneksi ole kyse ihmishengistä.

Yhdistys sai tammikuun 2020 IPR Gaalassa Vuoden 2019 IPR-innovaatio -palkinnon. Hymyillen Pösö ja Udd muistelevat, miten hienolta tuntui saada sekä näkyvä tunnustus työstä että kannustusta ja onnitteluja pitkin iltaa muilta osallistujilta.

Udd ja Pösö kiittelevät omia työnantajiaan ja muita IP-toimistoja assistentin työn arvostamisesta. Yhdistyksessä on jäseniä myös oikeuksia hyödyntävistä suurista teollisuusyrityksistä, joissa IPR-asioita hoidetaan ammattimaisesti isommalla tiimillä. Mutta yhdistys haluaa tavoittaa myös ne assistentit, jotka pienemmissä organisaatioissa hoitavat immateriaalioikeuksia muun työn ohella ja yksin: näiden ei tule arastella jäseneksi hakeutumisessa, koska heille yhdistyksen koulutuksesta ja verkostoitumisesta olisi suuri hyöty.

— Toivon, että tulevaisuudessa alalle on tullut uusia ihmisiä, jotka ovat löytäneet teollisoikeuksien kiehtovan maailman. Itselleni oli silmiä avaava oivallus, että olemme koko ajan keksintöjen ja tavaramerkkien ympäröimiä. IPR:n ja assistentin työn kiinnostavuutta kuvaa, että meillä on jäseniä, jotka ovat olleet alalla yli 20 vuotta, eli jokin tässä pitää kiinni, Udd sanoo.

Kuvat:
kansi: Laura Oja
Essi Pösö ja Camilla Udd: Päivi Helander
Perustamiskokous: IPR-assistenttiyhdistyksen arkisto