Aineettomat oikeudet ansaitsevat oman juhlansa

1/2020 5.2.2020

Tammikuun viimeisenä iltana Katajanokan kasinolla tunnelma oli katossa, kun puolisentoista sataa aineettomien oikeuksien asiantuntijaa juhli viidettä kertaa järjestetyssä IPR Gaalassa. Mukana oli niin konkareita kuin ensikertalaisiakin. IPRinfo tallensi tunnelmia valokuvin ja haastatteluin.

– Hienoa, että on niin paljon nuoria ihmisiä mukana! Siitä tulee toiveikas olo: on “jälkikasvua”, eli emme ole tehneet turhaa työtä, sanoi Marja-Leena Mansala, toinen IPR University Centerin perustajista ja elinkeinoelämään suuntautuvan IPR-koulutuksen uranuurtaja.

Pikagallupiin napattujen varttuneempien asiantuntijoiden kommenteissa toistui sama tyytyväisyys uusien kasvojen näkemisestä. Nuoremmat vastaajat kertoivat käyneensä hyviä keskusteluja ja tutustuneensa uusiin kollegoihin. Gaalaa arvostetaan paitsi rentona IPR-alan tapahtumana myös verkostoitumismahdollisuutena.

Ansioituneita henkilöitä, ansiokkaita tekoja

– On tärkeää, että me IPR-yhteisönä arvostamme itseämme ja toisiamme sekä rohkaisemme ammattikuntaa nostamaan profiiliaan ja tekemään isoja, hyviä asioita, totesi pitkän linjan huippuammattilainen Eeva Hakoranta.

Hän jakoi perinteiset IPR-palkinnot yhdessä tilaisuuden juontajan Saila Löfströmin kanssa. Tunnustusta annettiin niin uusille avauksille kuin kokonaiselle elämäntyöllekin.

IPR-alan vaikuttajalle myönnettävän IPR-henkilö -palkinnon sai tällä kertaa KTT, OTL, dosentti Max Oker-Blom (s. 1948). Hän innostui aineettomien oikeuksien merkityksestä liiketoiminnalle 1990-luvun alussa työskennellessään Fazerin lakiasiainjohtajana. Siitä lähtien hän on sekä jatkuvasti syventänyt IPR-osaamistaan että jakanut tietämystään muille lukuisissa yhdistyksissä, työryhmissä ja opettajana Suomessa ja ulkomailla. Juhliin ensimmäistä kertaa osallistunut Anna Kallio (Bird & Bird) ihasteli ansioluetteloa: – Kun luettiin Oker-Blomin palkinnon perusteluja, listahan oli lähes loputon. Hän on aina niin vaatimaton, etten tiennyt mitä kaikkea hän on tehnyt. Meillä muilla on tässä vielä vähän hommaa…

Max Oker-Blom on tukenut IPR University Centerin toimintaa sen alkumetreiltä saakka. Taustalla Eeva Hakoranta.

Max Oker-Blomin laajat yhteistyöverkostot ovat olleet avuksi Suomen IPR-opetusta ja tutkimusta kehitettäessä. Tällä hetkellä hän toimii myös IPRinfo-lehden päätoimittajana. Kiitossanoissaan Oker-Blom halusi omistaa palkintohuuhkajansa koko suomalaiselle IPR-yhteisölle, erityisesti IPR-instituutille ja sen “dynaamiselle duolle”, Aurille ja Annille. Julkaisemme lähiaikoina henkilökuva-artikkelin, jossa pureudutaan tarkemmin Oker-Blomin kokemuksiin ja visioihin.

IPR-silta teknologian, liike-elämän ja tutkimuksen välillä

Vuoden 2019 IPR-teko -pystillä palkittu Nokia Technologiesin Roberto Castagno (Director, IP and Assets Strategy) katsoo IPR:n kuuluvan olennaisesti teknologian koulutukseen, bisnekseen ja tutkimukseen. Itseään hän luonnehtii eräänlaiseksi sillaksi näiden välillä. Nyt jo 20 vuotta Nokiassa työskennellyt tekniikan tohtori alkoi vakavasti perehtyä immateriaalioikeuksiin, kun johtaja Ilkka Rahnasto ehdotti, että hän alkaisi opettaa aihetta; sehän on oiva keino jäsentää ajatteluaan ja syventää omaa osaamistaan. Castagno pitääkin opetustyötä pikemminkin osana omaa ammatillista kehittymistään kuin leipätyöstä erillisenä sivutoimena. Opetusverkostot ovat löytyneet luontevasti IPR University Centerin kautta.

– Meidän ei pidä rajoittaa IPR-koulutusta vain oikeustieteeseen, vaan jatkossa aineettomien oikeuksien osaamisen pitää kuulua teknologia- ja yritysjohtajien työkaluvalikoimaan. Siksi IPR-opetus pitäisi sisällyttää syvemmin myös teknillisten yliopistojen tutkintovaatimuksiin. Tampereen yliopistossa vetämäni, toistaiseksi vapaaehtoinen kurssi on osoittautunut hyödylliseksi ja suosituksi.

Castagnoa harmittaa, että IPR edelleen usein mielletään ikäväksi aihepiiriksi, josta ahneet yhtiöt ja juristit riitelevät tuomioistuimissa. Jos Suomen kansantalous halutaan aidosti innovaatio- ja tietovetoiseksi, lisenssimaksujen ja rojaltien nykyinen muutaman prosentin osuus viennistä on saatava reippaaseen kasvuun.

– Olen kiitollinen kaikille kollegoille ja ystäville, jotka ovat auttaneet minua kehittymään. Myös opiskelijat ja muut kuulijat antavat minulle jatkuvasti uusia ideoita ja inspiraatiota. Siksi minusta on luontevaa maksaa IPR-yhteisöltä saamaani tukea jakamalla tietoa ja osaamista eteenpäin, Castagno sanoo.

Energiset ja osaavat IPR-assistentit palkittiin

Instituutti sai runsaasti ehdotuksia vuoden 2019 IPR-innovaatioksi. Voittaja valittiin yleisöäänestyksellä kolmesta finalistista. Suosikin taakse jäivät opetus- ja kulttuuriministeriön avoin työpaja -kokeilu direktiivin kansallisen implementoinnin kehittämiseksi sekä IPR.VC-rahasto, joka keskittyy median tuotanto- ja lisenssiliiketoimintaan.

Ylivoimaisena voittajana selvisi vastikään rekisteröity Suomen IPR-assistenttiyhdistys. Puheenjohtaja Essi Pösö (Berggren) kertoo, että yhdistys toteuttaa pitkäaikaisen haaveen ja tarpeen foorumista, jossa IPR-alalla työskentelevät assistentit pääsevät kokoontumaan ja kouluttautumaan yhdessä. Vuonna 2017 perustetussa yhdistyksessä on nyt noin 130 jäsentä.

Gaalassa paikalla olivat Pösön lisäksi yhdistyksen hallituksen jäsenet Kati Himanto (LaineIP), Essi Kirves (Leitzinger) ja Camilla Udd (Roschier). Palkinto tekee heidän mukaansa näkyväksi sitä työtä, jonka merkitys saattaa valjeta räjähdyksenomaisesti vasta, jos se on jäänyt tekemättä.

Essi Pösö (vas.), Kati Himanto, Essi Kirves ja Camilla Udd halusivat kuvaan PRH:n patentti- ja tavaramerkkitulosalueen johtajan Jorma Hanskin kanssa korostaakseen, miten tärkeää IPR-assistenttien toiminnassa on sujuva yhteistyö PRH:n kanssa.

Ammattiin ei ole koulutusta, vaan alalle tullaan usein sattumalta esimerkiksi yliopistosta, ammattikorkeakoulusta tai kauppaopistosta valmistumisen jälkeen.

– Kun valmistuin Islannissa yliopistosta, etsin työtä, jossa hyödyntää opintojani. Minua lykästi, kun sain mahdollisuuden työskennellä patenttivirastossa. Pääsin perehtymään tavaramerkkeihin, ja ne veivät jalat alta, se on niin hurmaava maailma! Enpä ollut aiemmin ajatellut, miten vaikkapa tietty shampoo on päätynyt juuri tähän pulloon ja miksi sen nimi on juuri tämä, Udd kertoo.

Samantapaisia ovat muidenkin tarinat. IPR-lumouksen lisäksi työn mielekkyyttä on lisännyt itsenäisyys ja vastuu heti alkutaipaleelta lähtien. IPR-assistentin toimenkuvat vaihtelevat työorganisaation mukaan mutta myös yritysten sisällä. Assistentti voi toimia vaikkapa patenttiasiamiehen työparina, ja hän hallitsee niin käytännön toimenpiteet ja maakohtaiset säännökset kuin eri virastojen ohjelmat ja tietokannat. Udd muistuttaa, että englannin lisäksi myös muiden kielten osaamisesta on suurta hyötyä.

– Nyt myönnetty palkinto on tärkeä, koska se osoittaa, että tämä on tiimityötä, jossa assistentilla on oma roolinsa, asiamiehillä omansa ja yhteistyössä sitten syntyy loistava lopputulos, Himanto summaa.

Arto Alaspää (vas.) kertoi olevansa onnellinen ja kiitollinen saamastaan huomionosoituksesta.

IPR Gaalassa myös Tekijänoikeudellinen yhdistys jakaa oman palkintonsa, joka puheenjohtaja Jukka Liedeksen sanoin muodostuu kunniasta, kunniakirjasta ja kukista. Hän ojensi ne Arto Alaspäälle tunnustukseksi pitkäaikaisesta työstä suomalaisten äänitetuottajien oikeuksien, musiikkiteollisuuden ja koko musiikkielämän hyväksi.

Loppuillan ohjelmasta vastasivat juhlijat itse. Karaokessa kuultiin upeita esityksiä, ja perinteiset jatkot ovatkin sitten ihan oma tarinansa. Kaikki Gaalassa pikagallupiin vastanneet olivat yhtä mieltä siitä, että IPR ansaitsee oman juhlansa. IPR-palkintoja arvostetaan, koska tunnustuksen myöntää oman alan yhteisö. Gaalan yhtaikaa juhlava ja rento tunnelma houkuttelee vuosi vuodelta niin kokeneita kävijöitä kuin uusia juhlijoita. Järjestäjät kiittävät palautteesta ja tunnelmasta, juhlijat järjestelyistä. Vuoden kuluttua uudestaan!