Luovien alojen ansaintalogiikan murros -selvityksen julkistamistilaisuus

IPR University Center on julkaissut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Luovien alojen ansaintalogiikan murros -selvityksen, jossa tarkasteltiin luovien alojen ansaintamallien muutosta pandemian ja digitalisaation keskiössä. Hankkeen toteutti OTT, VTM Tuomas Mattila, ja sen tulokset julkistettiin IPRUC:in järjestämässä seminaarissa 8.12.2022. Tilaisuudessa avattiin selvityksen keskeisiä tuloksia ja keskusteltiin aiheesta alan toimijoiden kanssa.

Tarkastelussa pandemian ja digitalisaation vaikutukset luoviin aloihin

Kuluneiden vuosien aikana vallinneella koronapandemialla on ollut merkittävää negatiivista vaikutusta kulttuuriin ja luoviin aloihin. Luovat alat ovat liikevaihdon laskulla mitattuna kärsineet pandemia-ajasta enemmän kuin esimerkiksi autoteollisuus tai matkailuala. Pandemia-aikana muuttunut toimintaympäristö on kiihdyttänyt jo entisestään kasvussa ollutta digitalisaation trendiä myös luovilla aloilla, ja se on johtanut uusiin toimintatapoihin sekä ansaintamallien muutokseen.

Luovien alojen ansaintalogiikan murros -selvityksessä tarkastellaan lähemmin pandemian vaikutuksia luoviin aloihin ja verkkoalustojen asemaa ansaintalogiikan kehityksessä luovilla aloilla. Lisäksi selvityksessä tutkitaan, miten tekijän ja taiteilijan toimenkuvat ovat muuttuneet digitaalisessa ympäristössä ja mitkä tekijänoikeudelliset kysymykset korostuvat digitalisaatiossa.

Keskeisiä tutkimustuloksia

Selvitys toteutettiin luoville aloille kohdennetun kyselytutkimuksen avulla. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa muun muassa luovien alojen ansaintalogiikan murroksesta ja siitä, miten merkittävinä digitalisaation tuomia muutoksia koetaan, erityisesti tekijöiden tulovirtojen kannalta ja tekijänoikeuden haltijoiden näkökulmasta. Kiinnostavaa on myös lisäksi esimerkiksi se, jäävätkö digitaalisten ratkaisujen ja verkkoalustojen kasvaneen käytön myötä omaksutut toimintatavat käyttöön laajemmin myös pandemia-ajan jälkeen.

Kyselyn tuloksista selvisi, että verkkoalustojen sekä digitaalisten työvälineiden käyttö on erittäin yleistä vastaajajoukon keskuudessa (86 %). 79 % vastaajista koki, että digitaalisten työvälineiden ja verkkoalustojen käyttö ovat muuttaneet luovan työn tekotapoja. Vastaajista 71 % katsoi pandemia-ajan tuoneen omalle alalle uudenlaisia toimintatapoja ja näistä vastaajista 78 % katsoi, että nämä uudet toimintatavat jäävät käyttöön ainakin jossain määrin myös pandemia-ajan jälkeen.

Positiivisena verkkoalustojen merkityksen kasvun koki noin puolet vastaajista (53 %), mutta suhtautumisessa näkyi alakohtaisia eroja. Vaikka verkkoalustojen käyttö ja niiden merkitys on kasvanut huomattavasti, kuitenkin vain noin kolmannekselle vastaajista verkkoalustat helpottivat pandemia-ajasta selviytymistä taloudellisesti (34 %), kun merkittävällä osalla vastaajista tulot putosivat pandemia-aikana (47 %).

Digitalisaatio tuo luoville aloille uusia mahdollisuuksia ja haasteita

Selvitystä koskeneen kattavan alustuksen jälkeen tilaisuudessa järjestettiin Tuomas Mattilan luotsaama paneelikeskustelu, jossa luovien alojen tekijöitä edustivat muusikko Anni Pohto, Keltainen keinutuoli -yritystä pitävä kuvataiteilija Virpi Mäkinen sekä Ihana Elämys -yrityksen perustaja, valokuvaaja Mirkku Merimaa. Lisäksi luoviin aloihin erikoistunut juristi, Lehtinen Legalin toimitusjohtaja Lottaliina Pokkinen ja Teosto ry:n strategiasta ja toimintaympäristöstä vastaava johtaja Martti Kivistö toivat keskusteluun oikeudellista näkökulmaa.

Yleisesti keskustelussa pidettiin luovien alojen digitalisoitumista positiivisena asiana ja sen nähtiin tarjoavan monia uusia mahdollisuuksia tekijöille. Pandemia-aikana digitaalisuus on mahdollistanut esimerkiksi online-tapahtumien järjestämisen ja omien teosten jakamisen verkossa. Verkkoalustoista on tullut monelle tekijälle tärkeä omien töiden ja palveluiden myynti- ja markkinointikanava. Sosiaalinen media mahdollistaa myös vuorovaikutuksen yleisön kanssa, minkä panelistit kokivat merkityksellisenä. Toisaalta sosiaalisella medialla koettiin olevan mahdollisesti kuormittaviakin vaikutuksia tekijöiden toimenkuvaan, ja sen koettiin synnyttävän paineita ja lisäävän taiteilijan työtaakkaa.

Digitalisaation vaikutusten nähtiin vaihtelevan varsin alakohtaisesti: esimerkiksi musiikkialalla striimipalvelujen yleistymisen myötä tulonmuodostuksessa on aiheutunut ongelmaksi yksikköhintojen romahtaminen ja tekijänoikeuskorvausten pienentyminen. Monimutkaisten jakeluportaiden ja sopimusketjujen nähtiin aiheuttavan tulojen pirstaloitumista ja tilitysketjujen epäselvyyttä. Toisaalta digitalisoitumisen ja sosiaalisen median arveltiin suosivan kuvallista ja visuaalista työtä.

Kokonaisuudessaan paneelikeskustelun ja kyselytutkimukseen saatujen vastausten perusteella on selvää, että digitaaliset työvälineet ja verkkoalustat ovat yhä merkittävämmässä osassa luovien alojen toimintaa, ja keskustelu digitalisoitumisen vaikutuksista jatkuu.

Luovien alojen ansaintalogiikan murros -selvitys, s. 74

Parhaimmillaan digitaalisuus voi täydentää ja laajentaa luovan työn tekemisen ja omien teosten jakamisen mahdollisuuksia sekä synnyttää kokonaan uutta luovaa toimintaa. Mattila arvioi, että digitalisoitumisen tarjoaminen mahdollisuuksien soveltaminen niiden koko potentiaalissa lienee vasta alussa.

Luovien alojen ansaintalogiikan murros -selvityksestä voit lukea lisää tästä artikkelista. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

IPRUC tuottaa aineettomien oikeuksien tutkimusta ja koulutusta sekä järjestää vuosittain useita aineettomiin oikeuksiin liittyviä tilaisuuksia. Seuraa tulevia koulutuksia ja tilaisuuksia täältä.