Luovat alat ja digitalisointi

Selvitys Luovien alojen ansaintalogiikan murros julkaistiin tämän kuukauden alussa eli 8. joulukuuta IPR University Centerin toimesta. Selvityksen on suorittanut OTT, VTM Tuomas Mattila kyselyn perusteella.

Lähtökohtana on, minkälaisiin toimiin luovilla aloilla Suomessa on ryhdytty pandemian takia. Erityisenä tarkastelun kohteena on millä tavalla digitaalisten työvälineiden ja erilaisten verkkoalustojen käyttöönotto on vaikuttanut näiden alojen ansaintamalleihin pandemian aikana. Selvityksessä on myös pohdittu sitä, onko syntynyt uusia tulovirtoja, kompensoivatko nämä mahdollisesti pandemia-ajan rajoituksia sekä miten nämä vaikuttavat jatkossa.

Selvitys kattaa kirjallisuus-, kuvataide- ja audiovisuaalista alaa, esittävien taiteiden alaa sekä musiikkialaa.

Luovien alojen taloudellinen merkitys

Euroopan unionissa on arvioitu, että kulttuurin ja luovien alojen liikevaihto vuonna 2019 oli 643 miljardia euroa. Alat ovat työllistäneet 7,6 miljoonaa henkilöä ja tuottaneet 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta. Tämä päihittää tietoliikenteen, teknologian, lääke- ja autoteollisuuden (Selvitys s. 12).

Suomessa selvityksen mukaan luovien alojen arvonlisäys oli vuonna 2017 7,3 miljardia euroa, joka vastasi 3,6 % silloisesta bruttokansantuotteesta eli suurempi osuus kuin paperiteollisuudella. Seuraavana vuonna arvonlisäys oli jo 8 miljardia (s.12).

Luovien alojen taloudellinen painoarvo on siten merkittävä. Lisäksi ala on keskivertoa yrittäjävetoisempi. Näiden sekä työllistämisvaikutuksen takia on tärkeätä yrittää ymmärtää mihin suuntaan ala on kehittymässä.

Kyselyn laajuus

Kysely oli auki sekä henkilö- että järjestövastaajille 1.3.–6.5.2022 välisenä aikana. Siihen vastasi 134 henkilöä ja 20 järjestöä. Lähes puolet vastaajista oli työskennellyt omalla alallaan yli 20 vuotta ja enemmistö kokopäiväisesti. Yli puolet eli 51 % vastaajista asui pääkaupunkiseudulla ja noin neljännes sanoi tekevänsä luovaa työtä myös kansainvälisesti. Valtaosa eli 84 % kuului oman alansa järjestöön.

Eräitä tuloksia

Vastaajia kokonaisuutena tarkastellen, verkkopalvelujen ja digitaalisten työvälineiden käyttö oli erittäin yleistä eli 86 %. Selvityksen mukaan tämä oli myös useimmiten muuttanut luovan työn tekotapoja tai teosten levittämisen yleisölle (79 %). Tämä on havaittavissa eritoten audiovisuaalisella alalla (92 %). 78 % katsoi, että pandemian aikana käyttöön otetut uudet toimintatavat jäävät käyttöön pandemian loputtua.

Osa vastaajista (19 kpl) ei kuitenkaan käyttänyt digitaalisia alustoja työssään. Syyksi ilmoitettiin puuttuva aika, puutteellinen taito tai tieto.

Ottaen huomioon edellä mainittu yleisestä käytöstä vain alle puolet oli saanut ammatillisia tuloja verkkopalvelujen käytöstä tai niiden avulla.

Yli puolet eli 53 % koki verkkoalustojen merkityksen kasvun vaikuttavan myönteisesti omalla alallaan. 26 % kaikista vastaajista kuitenkin oli sitä   mieltä, ettei muutos ollut myönteinen asia. Lisäksi ainoastaan selvästi alle neljännes piti tekoälyn käyttöä luovassa työssä tärkeänä.

Sosiaaliseen mediaan liittyvän jatkuvan läsnäolon vaatimus pidettiin kuormittavana. Lisäksi eräässä toisessa tutkimuksessa koskien taiteellista alaa on tuotu esille, että jotkut pitävät kaupallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä taiteellisen vapauden rajoitteena (s. 18).

Jotta kuitenkin saisi paremman kuvan eri aloista on lukijan syytä paneutua alakohtaiseen tarkasteluun (ss. 19-61), koska tulokset vaihtelevat jonkun verran. Kirjallisuus, kuvataide ja audiovisuaalinen ala nimittäin muodostavat selvän enemmistön vastaajista.

Selvityksestä käy edelleen ilmi, että alan järjestöiltä kaivataan enemmän juridista neuvontaa. Lisäksi näyttäisi olevan selvää, että eri luovilla aloilla toimivat tarvitsevat etukäteisneuvontaa eri sopimuksia solmittaessa, varsinkin tekijänoikeuden kohdistumisesta ja mahdollisesta jakautumisesta.

Päätelmiä

Selvitys on lukemisen arvoinen ja eri luovilla aloilla toimivien lyhyet puheenvuorot (10 kpl) valaisevia. Ottaen kuitenkin huomioon henkilövastaajien lukumäärä jää miettimään miten edustavia kyselytulokset ovat. Järjestövastaajien määrä kompensoi varmaankin osittain tämän puutteen. Tulokset ovat siten indikatiivisia, mutta kuitenkin suuntaa antavia.

Olisi perusteltua parin vuoden kuluttua tehdä seurantatutkimus ottaen huomioon luovien alojen merkityksen, ei ainoastaan taloudellisesti. Ei tietysti ole sattumaa, että alalla kuin alalla korostetaan luovuuden merkitystä.

Luovien alojen ansaintalogiikan murros -selvityksen julkistamistilaisuudesta voit lukea tästä artikkelista.

Kuva: iStock/igor_kell