OpenAI:n tekijänoikeuskanteet

Tekoäly-yhtiö OpenAI:ta ja Microsoftia vastaan nostettujen tekijänoikeuskanteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Syytökset koskevat pääasiassa tekoälyn kouluttamiseen käytettyä, tekijänoikeudella suojattua aineistoa. Kantajien joukossa on suuria kustantajia sekä lukuisia kirjailijoita.

Tekijänoikeuden ja generatiivisen tekoälyn välinen suhde on osoittautunut yhdeksi alan kiistanalaisimmista kysymyksistä – eikä syyttä. Keskeiset kysymykset, jotka koskevat niin tekoälyn koulutusmateriaalia kuin tuotoksia, ovat lukuisten oikeudenkäyntien kohteena. Erityisesti OpenAI:ta (ChatGPT) ja Microsoftia (Copilot) vastaan on nostettu kanteita, joissa yhtiöitä syytetään tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttämisestä generatiivisten tekoälymallien koulutusaineistona. Keskeistä kanteissa on se, että tekoälyn tuotosten on esitetty vastaavan suojattuja teoksia. Tunnetuin tapaus tällä hetkellä lienee mainittujen yhtiöiden sekä The New York Timesin välinen riita.

Oikeudenkäyntien aikana on ilmennyt, että yhtiöt vetoavat osakseen kahteen pääseikkaan: siihen, että kantajat manipuloivat palveluita aiheuttaen epätodennäköisiä ja hypoteettisia tuotoksia sekä siihen, että kantajien esittämät vahingot ovat puhtaasti spekulatiivisia. Yhtiöt ovat muun muassa esittäneet, että yksikään ”normaali käyttäjä” ei saisi aikaan kantajien esittämiä, epärealistisilla komennoilla saatuja lopputuloksia. Microsoft on huomioinut, että The Times siten väittää vain, että ”joku voisi keksiä keinon saada kielimallipohjaiset palvelut tuottamaan tuotoksen, joka on samanlainen kuin The Timesin teos.” Tämä ei riitä osoittamaan suoraa loukkausta.

Yhdysvaltalaiset juristit Josh Rich (McDonnell Boehnen Hubert & Berghoff LLP) ja Michael Hobbs (Troutman Pepper) ovat kommentoineet oikeudenkäyntejä The Fashion Law -lehdelle. Rich on todennut muun ohella, että koska OpenAI:n ja Microsoftin teknologia on suurelta osin salaista, oikeastaan ainut tapa osoittaa rikkomus on syöttää tarpeeksi kehotuksia, joiden myötä palvelu luo tekijänoikeudella suojattua teosta vastaavan tuotoksen. Myös jo annetut tuomiot puoltavat tätä todistelua. Hobbs puolestaan on nostanut esille, että hän pitää OpenAI:n puolustustaktiikkaa osana yhtiön yleisempää strategiaa, jolla pyritään painostamaan kantajat tekemään lisenssisopimuksia. Siten OpenAI:n todellinen voitto olisi sovinto ja lisenssisopimukset.

Voit seurata generatiivista tekoälyä ja immateriaalioikeuksia koskevia oikeudenkäyntejä täältä.

Alkuperäiset uutiset löydät täältä ja täältä.

Lue lisää:
Miksi tekoäly-yhtiöt valitsevat Japanin? – IPRinfo 22.7.2024
Tekoälyn kouluttaminen mahdollista ilman tekijänoikeudella suojattua materiaalia – IPRinfo 4.4.2024
Generatiivisesta tekoälystä ja tekijänoikeudesta vuonna 2024 – IPRinfo 31.1.2024
OpenAI esittää The New York Timesin tekijänoikeuskanteen olevan perusteeton – IPRinfo 10.1.2024

Kuva: Unsplash / Andrew Neel