Yhteisöpatenttiasetusehdotus: Sananen vielä tuomioistuimesta

(IPRinfo 4-2000)

Eräänä menneenä marraskuun perjantaina kokoontui satakunta immateriaalioikeudesta kiinnostunutta henkilöä yhteisöpatenttiasetusehdotusta käsittelevään seminaariin. Seminaarin järjestäjinä toimivat Suomen Teollisoikeudellinen Yhdistys ry ja Suomen AIPPI ry.

Seminaarissa oli asian esittelyn lisäksi varattu puheenvuorot teollisuuden, patenttiasiamiesten ja asianajajien edustajille. Loppupuheenvuoron piti europarlamentaarikko Astrid Thors.

Yhteisöpatenttiasetusehdotus esiteltiin myös IPRinfon edellisessä numerossa. Seminaari antoi kuitenkin sykäyksen käsitellä vähän tarkemmin varsinkin ehdotetun tuomioistuinjärjestelmän vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Tuomioistuinjärjestelmä on tähän asti ollut myös EU:n jatkovalmistelussa keskeisessä asemassa; juuri muusta ei toistaiseksi ole ehditty keskustella.

Tuomioistuinjärjestelmä oli myös keskeisellä sijalla valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kirjelmässä (U 54/2000) ja myös asiaa käsittelevät valiokunnat tulevat todennäköisesti kiinnittämään siihen paljon huomiota. Keskustelua on hyvä jatkaa ja pitää yllä.

Yhteisötasoinen tuomioistuin

Yhteisöpatenttiasetusehdotuksen lähtökohta on, että patentinloukkausta käsittelee alusta alkaen yhteisötasoinen tuomioistuin. Patenttiasioita varten perustettaisiin yhteisötasoinen immateriaalioikeustuomioistuin, jossa olisi sekä ensimmäisen asteen että toisen eli valitusasteen jaostoja. Yhteisötasoisella tuomioistuimen tuomiot olisivat oikeusvoimaisia luonnollisesti koko yhteisön alueella.

Ehdotuksessa on erittäin niukasti yksityiskohtia siitä, miten tuomioistuimen toiminta käytännössä järjestettäisiin.

Asian valmistelun yhteydessä on voimakkaasti tullut esiin, että useat jäsenvaltiot vastustavat sitä, että tuomioistuinjärjestelmä olisi jo ensi asteessa yhteisötasoinen. Kansallinen ensimmäinen aste on ollut keskusteluissa esillä. Yksityiskohtiin ei kansallisen ensimmäisen asteen osaltakaan ole vielä päästy. Valitusasteen yhteisöoikeudellisesta luonteesta ei sen sijaan ole esitetty epäilyksiä. Edellä mainitussa seminaarissa oli asianajaja Eva Nordman (Asianajotoimisto Roschier-Holmberg & Waselius Oy) purkanut ongelman konkretian tasolle. Hän esitteli seminaarissa kaksi hypoteettista tapausta, joiden kautta eri järjestelmien ongelmat konkretisoituivat melkoisesti.

Hypoteettinen tapaus 1

Suomalaiselle patentinhaltijalle on myönnetty yhteisöpatentti. Hakemus on tehty aikoinaan englanniksi, ja patentti on siten voimassa englanninkielellä. Toinen suomalainen yritys loukkaa patenttia Suomessa.

Mikäli yhteisöpatentin tuomioistuinjärjestelmän ensimmäinen aste olisi kansallinen tuomioistuin, muutos nykyiseen olisi ensimmäisessä asteessa melko pieni. Kanne nostettaisiin kansallisessa tuomioistuimessa eli Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeudenkäyntikieli olisi luonnollisesti suomi.

Myös Suomen prosessilakia noudatettaisiin, eli pelisäännöt olisivat tutut ainakin asiamiehille. Myös asiamiehet, sekä asianajaja että patenttiasiamies, olisivat kotimaiset ja kommunikointi osapuolten kesken ainakin kielen osalta helppoa.

Tuomio olisi suomenkielinen, joten täytäntöönpano olisi mahdollinen ilman erillisiä toimenpiteitä. Ainoa käännettävä asiakirja olisi englanninkielinen yhteisöpatentti.

Mikäli jompikumpi osapuoli haluaisi valittaa tuomiosta, asia siirtyisi ylikansalliselle tuomioistuimelle, joka toimisi valitusasteena. Tässä vaiheessa on täysin avoimena se, missä yhteisötuomioistuin istuisi. Mahdollisuus siihen, että istuntopaikka olisi Suomessa, on melko pieni.

Ylikansallisen tuomioistuin kokoonpano koostuisi joka tapauksessa useammasta tuomarista, jotka tulisivat useammasta eri maasta. Tuomioistuimen kieli olisi silloin jokin muu kuin suomi, mutta mikä, on vielä avoin kysymys. Koska tuomioistuimen kieli on eri kuin asian ensimmäisenä asteena käsitelleen tuomioistuimen, mutta käsittelyn pohjana on mainittu ensimmäinen käsittely, aiheutuu tästä se, että tuomio ja kaikki asiaankuuluva oikeudenkäyntiaineisto on käännettävä käsittelykielelle.

Mahdollista on, että myös ensimmäisessä asteessa käytettyjen asiamiesten tilalle tai lisäksi joudutaan palkkaamaan asianajaja ja/tai patenttiasiamies tuomioistuimen käyttämältä kielialueelta. Ylikansallisen tuomioistuimen osalta tulee ratkaistavaksi myös, mitä prosessisääntöjä käsittelyssä sovelletaan. Valituksenalaisen päätöksen tehneen tuomioistuimen prosessisäännöt tuskin suoraan tulevat sovellettaviksi. Tuomio annetaan käsittelykielellä, jolloin tuomion täytäntöönpaneminen Suomessa edellyttää sen kääntämistä.

Hypoteettinen tapaus 2

Ranskalaisella patentinhaltijalla on voimassa yhteisöpatentti, jota suomalainen yritys mahdollisesti loukkaa Suomessa. Yhteisöpatentti on myönnetty ranskan kielellä.

Mikäli yhteisöpatenttia koskevat asiat tulevat käsiteltäväksi jo ensimmäisessä tuomioistuinasteessa yhteisötasoisessa tuomioistuimessa, on jo heti alkuun ratkaistava monta kysymystä. Ensimmäisenä on kysymys siitä, missä oikeus istuu.

Koska ehdotuksessa ei ole otettu asiaan kantaa, ei ole poissuljettua, etteikö tuomioistuin voisi sijaita Suomessa. Toisaalta tuomioistuimella saattaa olla alueellisesti toimivia jaostoja. Maantieteellisesti tuomioistuin saattaa olla melko lähelläkin.

Tuomioistuimessa ei kuitenkaan todennäköisesti käytetä suomen kieltä. Oikeudenkäynnissä käytettävästä kielestä aiheutuu se, että suomalainen vastaaja saattaa tarvita sekä suomalaisen asianajajan että ulkomaisen, mainittua kieltä äidinkielenään puhuvan asianajajan.

Sama saattaa toistua patenttiasiamiehen osalta, tarvitaan sekä suomalainen että ulkomainen patenttiasiamies. Yhteisötuomioistuimen prosessisäännöt joudutaan päättämään erikseen, mutta ne ovat toki kaikille samat. Tuomio annetaan todennäköisesti käsittelykielellä, eikä siis todennäköisesti suomeksi. Tuomio on mahdollisesti käännettävä suomeksi, mikäli se tulee täytäntöönpantavaksi täällä.

Mikäli tässä tapauksessa jompikumpi osapuoli valittaa tuomiosta, kysymykseen tulee yhteisön immateriaalioikeustuomioistuimen muutoksenhakujaosto. Käytettävä kieli on tällöin sama kuin ensimmäisessä asteessa. Tuomioistuimen paikka on todennäköisesti jossakin muualla kuin Suomessa.

Asiamiesten osalta nousee jälleen kysymys siitä, tarvitaanko sekä suomalainen että ulkomainen asianajaja ja/tai patenttiasiamies. Käännettäväksi tulee kirjelmiä ja mahdollisia todisteita. Tuomio annetaan samalla kielellä kuin ensimmäisessä asteessa, ja se täytyy täytäntöönpanoa varten kääntää Suomeksi.

Yhteenveto

Keskustelussa mukana olevien ratkaisuvaihtoehtojen purkaminen auki edellä esitetyllä tavalla osoittaa, että ylikansalliseen järjestelmään liittyy useita vaikeita, mutta ratkaisua vaativia kysymyksiä. Kärjistäen voidaan todeta, että mikäli ensimmäinen aste on kansallinen, suurin osa vaikeista kysymyksistä voidaan siirtää ratkaistavaksi valitustuomioistuimen yhteydessä.

Mikäli taas jo ensimmäinen aste on yhteisötasoinen, ovat ongelmat heti edessä ja ne on myös tässä yhteydessä ratkaistava. Valtioneuvosto katsoi kirjelmässään eduskunnalle, että asetusehdotuksen jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota ”erityisesti tuomioistuinjärjestelmän oikeusturva- ja kustannusnäkökohtiin”.

Talousvaliokuntakin on esittänyt huolensa tuomioistuinjärjestelmän osalta toteamalla, että ”yhtenäisen oikeuskäytännön ja ennakoitavuuden turvaamiseksi patenttiasioissa yhteisötasolla tulisi pohtia yhtenäisen oikeusjärjestelmän luomista, mutta tämä ei välttämättä tarkoita oman tuomioistuimen perustamista”. Kuulematta tällä hetkellä on perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan arvioit asiasta.

Kohtuullinen yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että yhtenäinen yhteisötason patenttijärjestelmä edellyttää toteutuakseen myös yhtenäistä tuomioistuinjärjestelmää. Miten tämä toteutetaan turvaamalla kaikkien oikeusturva ja yhtenäiset mahdollisuudet järjestelmän käyttämiseen, on todellinen haaste.

Totean tähän aivan lopuksi, että kirjoitukseni on suuressa kiitollisuudenvelassa Eva Nordmanille, joka ystävällisesti antoi luvan alussa mainitussa seminaarissa pitämänsä esityksen hyväksikäyttämiseen.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center