What in the World?! – Tavaramerkkioikeudet ulkoavaruudessa

IP in Space -tutkimus – lähtölaukaus teollisoikeuksien tulkinta- ja ongelmatilanteisiin ulkoavaruudessa

International Trademark Associaton (INTA) on kansainvälinen lähes 35 000 jäsenen suuruinen brändinhaltijoista ja brändien parissa ammatikseen työskentelevistä juristeista sekä muista alan ammattilaista koostuva etujärjestö. Nimensä mukaisesti järjestön pääpaino on tavaramerkkioikeudessa, mutta alan suurimpana järjestönä se julkaisee myös muihin teollisoikeuksiin liittyvää pohdintaa.

Viime vuoden joulukuussa INTA julkaisi IP in Space -nimisen tutkimuksen, jossa esitellään muutaman hypoteettisen case-esimerkin kautta erilaisia tulkinta- ja ongelmatilanteita teollisoikeuksien synnystä, käytöstä ja täytäntöönpanosta ulkoavaruudessa.

Raportti sisältää myös ratkaisuehdotuksia siitä, miten teollisoikeuksia ja niitä koskevia sopimuksia tulisi kehittää, jotta teollisoikeusjärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla myös uusi ulkoavaruudellinen toimintaympäristö huomioiden. Ulkoavaruudessa on jo nyt tutkimustoimintaa, sillä biolääkeyritys Bristol Myers Squibb on tehnyt kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla tutkimustyötä.

Yhdysvaltalaisen Grand View Researchin arvion mukaan ns. avaruusturismimarkkinoiden arvo tulee puolestaan kymmenkertaistumaan vuosikymmenen loppuun mennessä nykyisestä vuoden 2022 noin 700 miljoonasta dollarista (https://www.grandviewresearch.com/industry-analysis/space-tourism-market-report).

Tällä hetkellä ulkoavaruutta koskeva lainsäädäntö perustuu erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joista kulmakivenä voidaan nostaa esiin vuoden 1967 ”Outer Space Treaty”. Sen perusperiaatteena on, etteivät Kuu ja muut taivaankappaleet ole kansallisen omistuksen alaisina. Paljon on tapahtunut vuoden 1967 jälkeen, ja valtiollisten toimijoiden rinnalle on tullut useita yksityisiä yrityksiä.

Edellä mainitusta noin 700 miljoonan dollarin avaruusturismimarkkinasta miltei kaksi kolmasosaa onkin kaupallisten toimijoiden tuottamaa. Muun muassa SpaceX-yrityksen yhtenä kunnianhimoisena tavoitteena on luoda ihmiskunnalle pysyvä, Maan resursseista riippumaton yhteiskunta Marsin pinnalle. Kuten missä tahansa muussa yhteiskunnassa myös ulkoavaruudessa oleva yhteiskunta tarvitsee hyödykkeensä ja palvelunsa.

Tavaramerkkioikeudet eivät ulotu ulkoavaruuteen?

Tavaramerkkioikeuden näkökulmasta tutkimuksessa esiintynyt potentiaalinen ongelmatilanne kytkeytyy erityisesti avaruusturismiin. Millä perustein ratkaistaan kahden samankaltaisen tavaramerkin kollisio tilanteessa, jossa tutkimusesimerkin mukaisesti intialainen ja sveitsiläinen yritys tarjoavat hotellipalveluita Kuussa?

On täysin tyypillinen tilanne, että kahdessa eri valtiossa toimivilla yrityksillä on kotimaassaan myös voimassa olevia samankaltaiset tavaramerkkioikeudet. Tavaramerkkioikeudet ovat kansallisia oikeuksia, ja siten lähtökohtaisesti ne eivät ole voimassa Kuussa. Näin ollen konfliktitilanteita voi syntyä helposti.

Oma lukunsa ovat lisäksi laajalti tunnetut tavaramerkit. Periaatteessa kuka tahansa voisi avata Kuuhun vaikkapa Ritz-hotellin. Avaruusturismin laajentuessa varsinkin laajalti tunnettujen tavaramerkkien haltijoiden intressi kasvaa, sillä väärinkäytösten riski saattaa kasvaa.

Yhtenä vaihtoehtona tutkimus ehdottaakin, että Madridin pöytäkirjaksi kutsutun sopimuksen mukaisen kansainvälisen tavaramerkin kohdealueiksi voitaisiin valita Kuu ja muu ulkoavaruus. Tavaramerkin suojaaminen kävisi siten helposti. Tähän yhteyteen tutkimus ehdottaa ns. sunrise-periodia eli tiettyä aikaikkunaa, jonka kuluessa nykyiset tavaramerkkien omistajat voisivat laajentaa oikeuksiaan ulkoavaruuteen.

Sunrise-period on ollut käytössä erityisesti uusien verkkotunnuspäätteiden yhteydessä. Tässäkin on merkittävä kollisioriski, sillä eri haltijoilla voi olla identtisiä oikeuksia eri maissa, kuten yllä oleva hotelliesimerkki osoittaa.

Madridin pöytäkirjan mukaisen kansainvälisen tavaramerkin laajentaminen ulkoavaruuteen vaikuttaa siten lähtökohtaisesti varsin tehokkaalta ja yksinkertaiselta keinolta suojata tavaramerkki ulkoavaruudessa, mutta miten sen tuomien oikeuksien täytäntöönpano onnistuu?

Kansainvälinen tavaramerkkijärjestelmä on tehokas keino suojata tavaramerkki useissa valtioissa kustannustehokkaasti, mutta varsinainen oikeuksien täytäntöönpano ja riidat käydään aina kulloisessakin kansallisessa oikeudessa paikallisten lakien mukaisesti siellä, missä tarvetta tähän on.

Tähän tutkimus ehdottaa perustettavaksi uutta välimiesoikeutta (Arbitral Tribunal/Space Court), johon mallia otetaan erityisesti verkkotunnuksia koskevasta UDRP-riidanratkaisumenettelystä. UDRP-menettely erityisesti geneeristen .com-verkkotunnusriitojen ratkaisijana on ollut varsin suosittu ja tehokas menettely, ja vastaava järjestelmä voisi hyvinkin toimia Telluksen ulkopuolisten konfliktien ratkaisussa.

Aika toimia on nyt

Mitkä ikinä teollisoikeuksien suojaus- ja täytäntöönpanokeinot tulevatkaan olemaan, teollisoikeuksien haltijoiden näkökulmasta on tärkeää saada asian ympärille jonkinlainen kansainvälinen oikeudellinen kehys, johon myös kaupalliset tahot sitoutuisivat. Jotain johdantoa voidaan hakea aavaa merta koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista.

Vaikka avaruusturismi vuonna 2023 saattaakin kuulostaa vielä kaukaiselta, on selvää, että kansainvälisten sopimusten laatiminen ja ratifiointi sekä mahdollisten riidanratkaisulautakuntien perustaminen ja muut vastaavat toimet vievät aikansa. INTAn IP in Space -tutkimus onkin tässä mielessä pieni, mutta tärkeä askel teollisoikeuksien järjestämisessä ulkoavaruuteen.

Kirjoittaja Jussi Mikkola toimii kaudella 2022-23 INTAn Legislation and Regulation, European Subcommittee -komitean puheenjohtajana