Webinaari IPR-strategian taustaselvityksestä

2/2021 18.3.2021
Tyttö tietokoneella

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 17.3.2021 webinaarin “Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa – IPR-strategian haasteet ja tavoitteet”. Sen tarkoituksena oli käydä läpi viikkoa aikaisemmin julkaistu selvitys ”Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020” (IPRinfo 2/2021). Esittelyn aikana tutkimuksessa mukana olleet henkilöt vastasivat osallistujien kysymyksiin. Webinaariin osallistui 82 henkilöä.

Kaisa Olkkonen, IPR-strategian ohjausryhmän puheenjohtaja avasi tilaisuuden, jonka jälkeen hän luovutti avauspuheenvuoron työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kansliapäällikölle Raimo Luomalle, joka edellistä IPR-strategiaa valmisteltaessa vuonna 2009 toimi silloisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Luoma totesi, että vuoden 2009 selvityksessä oli ennakoitu digitalisoinnin esiinmarssia, muttei osattu ennakoida sen aikaansaamaa mullistusta. Lisäksi hän nosti esille kilpailupolitiikan ja tekoälyn tärkeyden.

Kysymykseen ministeriön niukoista henkilöresursseista hän korosti, että tällä kertaa niitä arvioidaan tarkemmin ehdotuksia tehtäessä.

Selvitystä kommentoivassa avauspuheenvuorossaan Olkkonen mainitsi, että strategian tavoitetila tähtää vuoteen 2030. Hän korosti, että aineettomat oikeudet tulisi nähdä liiketaloudellisesta näkökulmasta eikä pelkästään juridisesti. IPR-osaamisen tulee olla vahvaa ja lainsäädännön selkeää ja joustavaa. Lisäksi Suomen edustajien tulee olla vaikuttamassa EU:n eri aineettomia oikeuksia koskeviin hankkeisiin.

Tämän jälkeen 4FRONT Oy:n edustaja ja koko selvityksen koordinoija Vesa Salminen kommentoi selvityksen 1 ja 2 lukua, joka käsittelee yritysten IPR-osaamista, aineettomia oikeuksia koskevan opetuksen nykytilaa ja hallinnon toimintaedellytyksiä. Ilkka Vuorenmaa KPMG:stä kertoi puolestaan mihin tulokseen selvitys oli tullut markkinaoikeuden (MO) toiminnasta ja maksuista sekä lainsäädännön kehitystarpeista. Arho Suominen VTT:stä esitteli selvityksen lukua aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa ja viimeisen puheenvuoron selvityksestä käytti Suomen Pankin tutkija Tuomas Takalo koskien teollisoikeuksien kansantaloudellista merkitystä ja arvon määrittelyä. Selvityksen tulokset on lyhyesti esitelty IPRinfo-lehden artikkelissa IPR Strategian taustaselvitys.

Teollisuusneuvos Mikko Huuskonen TEM:stä kertoi lopuksi, että ministeriöllä on aikomus julkistaa IPR-strategia huhtikuun lopussa, jonka jälkeen seuraa laaja lausuntokierros. Tarkoituksena on tehdä 10-20 aikataulutettua toimenpide-ehdotusta vastuutahoineen. Tämän perusteella valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös. Itse päätös tehtäneen alkusyksystä.

Päättäessään webinaaria Olkkonen korosti myös, että viime kerrasta poiketen, jolloin ehdotuksia oli 60, nyt on tarkoitus supistaa ne hallittavaan ja tarkoin seurattavaan määrään seurantamittareineen. Lisäksi ehdotusten joukossa, joita toteuttamalla päästään strategian kuvaamaan tavoitetilaan, tulee olla sekä isoja kokonaisuuksia että pienempiä hyvinkin konkreettisia toimenpiteitä.

—–

Jokaisen IPR-kentässä toimivan on syytä tutustua IPR-strategian taustaselvitykseen, sillä se antaa hyvän yleiskuvan aineettomien oikeuksien nykytilanteesta Suomessa ja sisältää paljon tutkittua tietoa. Selvityksessä on laaja-alaisesti käyty läpi eri tahojen näkemyksiä ja lukija saa varsin seikkaperäisen käsityksen asioiden tilasta, kuten esimerkiksi markkinaoikeuden toiminnasta ja maksuista. Selvityksen pohjalta on helpompi käydä keskustelua siitä, miten voidaan parantaa tietämystä aineettomista oikeuksista ja miten niiden avulla voidaan edistää yritysten kilpailukykyä ja siten koko yhteiskunnan menestystä.

Vaikka Suomi pärjääkin varsin hyvin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, on ehkä hyvä muistaa Ilmari Kiannon lausahdus ”Leipää ei leikata samalla veitsellä kuin laakereita”.   

Kirjoittajat