Uusi eurooppalainen patenttijärjestelmä pähkinänkuoressa
Eurooppalainen patenttijärjestelmä on odottanut vuosikausia murrosta – nimittäin yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöönottoa. Muutosta kohti yhtenäisempää eurooppalaista patenttijärjestelmää on valmisteltu jo vuosikymmeniä ja näillä näkymin järjestelmä tulee käyttöön pitkän odotuksen jälkeen huhtikuussa 2023.
Mikä yhtenäispatenttijärjestelmä?
Yhtenäispatenttijärjestelmä (Unitary Patent System, UPS) koostuu niin sanotusta yhtenäispatenttipaketista (Unitary Patent Package, UPP), mikä pitää sisällään vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin eli yhtenäispatentin (Unitary Patent, UP) sekä yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC). Yhtenäispatentti mahdollistaa keksinnön suojaamisen yhdellä patentilla niissä EU-jäsenvaltioissa, jotka ovat mukana yhtenäispatenttijärjestelmässä.
UPS:ää on valmisteltu vuosikymmeniä ja sitä koskeva lainsäädäntökehys – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ((EU) N:o 1257/2012) yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä sekä neuvoston asetus ((EU) N:o 1260/2012) yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavista käännösjärjestelyistä – sekä niihin liittyvät yleissopimukset tulivat voimaan jo vuonna 2013. Asetuksia aletaan kuitenkin soveltamaan vasta, kun järjestelmä otetaan käyttöön, mikä tapahtuu näillä näkymin 1. huhtikuuta 2023.
Järjestelmän käyttöönottoa on hidastanut muun muassa yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen (Agreement on a Unified Patent Court, UPCA) pitkä ratifiointiprosessi, sillä yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin voivat tulla voimaan ainoastaan pakettina. Alun perin edellytyksenä uudelle patenttijärjestelmälle oli, että UPCA:n ratifioi vähintään 13 EU-jäsenvaltiota mukaan lukien Saksa, Ranska ja Iso-Britannia, jotka olivat kolme eniten patentoivaa EU-jäsenvaltiota. Iso-Britannia kuitenkin vetäytyi hankkeesta Brexitin myötä keväällä 2020. Myös Saksan ratifiointiprosessi on ollut kivinen, sillä Saksan perustuslakituomioistuin totesi vuonna 2020 UPCA:n Saksan perustuslain vastaiseksi, mikä edellytti lainsäädäntömuutoksia Saksassa. Kaikki EU-jäsenvaltiot, kuten esimerkiksi Espanja ja Kroatia, eivät aio liittyä toistaiseksi järjestelmään, mutta liittyminen on mahdollista myöhemminkin.
Nyt tarvittavat ratifioinnit on tehty ja prosessissa on otettu merkittäviä edistysaskelia lähiaikoina, kun UPC ilmoitti, että se arvioi aloittavansa toimintansa keväällä 2023 sekä julkaisi valinnat UPC:n tuomareiksi.
Yhdistetty patenttituomioistuin eli UPC
Eurooppapatenttia koskevat riita- ja rikosasiat käsitellään vielä toistaiseksi samoin kuin kansallisia patentteja koskevat asiat kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, erikseen jokaisessa jäsenvaltiossa. Mutta kun yhtenäispatenttipaketti on otettu käyttöön, yhdistetyssä patenttituomioistuimessa tullaan ratkaisemaan sekä yhtenäispatenttia että eurooppapatenttia koskevat riidat. Kun UPC ratkaisee patenttia koskevan loukkaus- tai mitätöintikanteen, astuu päätös sellaisenaan voimaan kaikissa UPC-valtioissa, mikä on seurausta UP:n yhtenäisestä vaikutuksesta.
UPS:n käyttöönotosta alkaa seitsemän vuoden siirtymäaika, jonka aikana eurooppapatentin haltija voi ilmoittaa patenttinsa UPC-järjestelmän toimivallan ulkopuolelle (opt-out), mutta yhtenäispatentti kuuluu automaattisesti UPC:n toimivaltaan, eikä opt-out yhtenäispatentin kohdalla ole mahdollista. UPC:n toimivallan ulkopuolelle jättäytynyt patentinhaltija voi opt-in -ilmoituksella ilmoittaa haluavansa takaisin UPC:n toimivallan alaisuuteen sen sijaan, että mahdollinen oikeudenkäynti käytäisiin erikseen kansallisissa tuomioistuimissa.
UPC:sta on kirjoitettu tarkemmin IPRinfo 2/2022 -artikkelissa.
Miten yhtenäispatentti eroaa eurooppapatentista?
Yhtenäispatentti tulee perinteisen eurooppapatentin rinnalle, eikä se siten tule korvaamaan nykyistä eurooppapatenttijärjestelmää. Perinteisen eurooppapatentin on sanottu olevan niin sanotusti nippu kansallisia patentteja, millä viitataan siihen, että se koostuu useista kansallisista patenteista, eikä se siten myöskään tarjoa patentinhaltijalle ylikansallista suojaa. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen eurooppapatentti tulee saattaa erikseen voimaan kaikissa niissä Euroopan patenttisopimukseen (European Patent Convention, EPC) liittyneissä jäsenvaltioissa, jossa suojaa halutaan, eikä eurooppapatentilla siten ole vaikutusta sellaisenaan, toisin kuin yhtenäispatentilla.
Siinä missä europpapatentti on nippu kansallisia patentteja, yhtenäispatentti on yksi yhtenäinen patentti, jolla keksintöään voi suojata yhtenäisin vaikutuksin kaikissa niissä EU-jäsenvaltioissa, jotka ovat liittyneet yhtenäispatenttijärjestelmään. Yhtenäisellä vaikutuksella tarkoitetaan, että patentilla on yhtenäinen luonne ja vaikutus kaikissa jäsenvaltioissa, jotka ovat mukana järjestelmässä. Juuri yhtenäisen vaikutuksen onkin katsottu olevan järjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia, sillä se mahdollistaa sen, ettei kansallisia rekisteröintejä tarvita, vaan patentti on voimassa sellaisenaan yhtenäisin vaikutuksin heti patentin myöntämisen jälkeen ja patentin suoja-ala sekä kesto on samat kaikissa UPS-jäsenvaltioissa.
Patentin hakeminen Euroopan patenttivirastosta (European Patent Office, EPO) ei muutu ja yhtenäispatentin hakuprosessi sekä myöntämisedellytykset tulevat olemaan samat kuin eurooppapatentin. Yhtenäisen suojan saamiseksi patentinhakijalla on eurooppapatentin myöntämisen jälkeen kuukausi aikaa pyytää patentin rekisteröimistä yhtenäispatenttina. Jotta eurooppapatentti pysyy voimassa, ylläpitomaksuja on maksettava vuosittain erikseen kaikkien niiden EPC-jäsenvaltioiden patenttiviranomaisille, joissa patenttisuojaa halutaan ylläpitää. Yhtenäisestä patentista maksetaan vain yksi vuosimaksu keskitetysti EPO:lle.
Plussat ja miinukset
Uusi patenttijärjestelmä laajentaa patentoijien valinnanvapautta. Yhtenäispatenttijärjestelmän tarkoituksena on saada aikaan eurooppalainen patenttijärjestelmä, joka on yksinkertaisempi, edullisempi ja oikeusvarmuudeltaan parempi kuin nykyinen eurooppapatenttijärjestelmä. Järjestelmän yksinkertaisuus kumpuaa yhtenäispatentin yhtenäisestä vaikutuksesta. Yhtenäinen vaikutus mahdollistaa sen, että yhdellä hakemuksella saa maantieteellisesti laajaa ja yhtenäistä patenttisuojaa, eikä erillisiä rekisteröintejä tarvita.
Yhtenäinen vaikutus ilmenee myös siten, että UPC:n tekemät ratkaisut sitovat sellaisenaan kaikkia järjestelmässä mukana olevia jäsenvaltioita, eikä patenttioikeudenkäyntejä tarvitse käydä erikseen useassa maassa. Toisaalta UPC:n ratkaisu voi kumota patenttisuojan kaikissa järjestelmän maissa, joten oikeudenkäynnissä voi myös hävitä paljon.
Yhtenäispatentti on kokonaiskustannuksiltaan edullinen verrattuna eurooppapatenttien kustannuksiin. Suurin osa patentoijista saattaa eurooppapatenttinsa voimaan keskimäärin neljässä EPC-jäsenvaltiossa, ja yhtenäispatentin kokonaiskustannuksien onkin laskettu olevan hieman alhaisemmat kuin neljässä jäsenvaltiossa voimaan saatetun eurooppapatentin kokonaiskustannukset. Yhtenäispatentti ei tule kuitenkaan olemaan kustannuksiltaan kannattavin kaikille patentoijille silloin, kun mahdollisimman laajalle patenttisuojalle ei ole tarvetta.
Koska Suomi on mukana UPS:ssä, uudistus vaikuttaa laajalti myös kotimaiseen patenttikenttään. Odotettavissa on, että patenttien määrä Suomessa kasvaa ja näin ollen myös suurempi riski patenttilitigaatioille on olemassa. On tiedostettava, että uuteen järjestelmään liittyy etujen lisäksi myös riskejä. UPS:n käyttöönoton jälkeen Euroopassa toimii rinnakkain kaksi erilaista eurooppalaista patenttijärjestelmää erilaisin vaikutuksin, ja valinta kahden järjestelmän välillä voi olla vaikea.
Lue lisää:
Patentoiminen Euroopassa tulee muuttumaan huomattavasti – IPRinfo
Kirjoittajat
