USA:n ja Euroopan patenttioikeuden uudistusnäkymiä:

(IPRinfo 1/2010)

Yhdysvalloissa patenttijärjestelmän kokonaisuudistus on toistuvasti törmännyt kongressin vastustukseen. Euroopassa tavoitellaan yhtenäistä tuomioistuinmenettelyä ja johdonmukaista linjaa ohjelmistopatentteihin.

Yhdysvalloissa paljon huomiota herättänyt Bilskin patenttioikeustapaus on kiinnostanut myös Euroopassa. Siitä on kirjoitettu IPRinfo-lehdessäkin kahteen kertaan. 

Vaikka tapauksessa keskitytään liiketoimintamenetelmien patentoinnin edellytyksiin, siitä löytyy kriteerit myös tietokoneohjelmien patentoinnin edellytyksille, kun suojaa on haettu menetelmäpatentin kautta.

Lokakuussa 2008 Yhdysvaltain liittovaltion vetoomustuomioistuin (Court of Appeal for the Federal Circuit, CAFC) katsoi Bilski-tapauksessa, ettei sen aikaisemmin soveltama ”useful, concrete and tangible result” riitä menetelmäpatentoinnin yhteydessä patentoimiskelvottomat menetelmät poissulkevaksi kriteeriksi. 

Ratkaiseva on liittovaltion korkeimman oikeuden (US Supreme Court) aiemmin muotoilema ns. machine-transformation-test. Sen mukaan patenttihakemuksen kohteena olevan menetelmän tulee olla joko johonkin koneeseen tai laitteeseen sidottu, tai menetelmän tulee muuntaa jokin tietty kappale toiseen tilaan tai toiseksi esineeksi. (“A claimed process is surely patent-eligible under §101 if 1) it is tied to a particular apparatus or 2) it transforms a particular article into a different state or thing.”; See Benson 409 U.S. at 70 (USSC), Bilski s.10). 

USA:n patenttijärjestelmän uudistamiseen kovia paineita

Kun myös CAFC oli hylännyt patenttihakemuksen, asiasta on valitettu Liittovaltion korkeimpaan oikeuteen, joka on ottanut asian käsiteltäväkseen, joten lopullinen ratkaisu on vielä avoin. 

Yhdysvaltojen patenttioikeuden rintamalla puhaltaa muitakin muutostuulia. Patenttijärjestelmää ei ole kokonaisuudistettu sitten vuoden 1952 laajan patenttireformin. 

Uudistuspainetta USA:ssa ovat siksi synnyttäneet myös useat voimassa olevan patenttioikeuden ja -käytännön erot sekä järjestelmän epäkohdat, esimerkiksi forum shopping eli pyrkimys keskittää patenttiasiat tiettyihin liittovaltion tuomioistuimiin, joiden ratkaisulinjoja hakijat mieltävät edullisiksi. Epäkohtia liittyy myös todellisten vahinkojen ylittävien, rangaistusluontoisten vahingonkorvausten määrän arviointiin. 

Uudistuspaineeseen vaikuttaa myös patenttiviraston (United States Patent and Trademark Office, USPTO) ruuhkautuminen erityisesti tietokonepohjaisten sovellusten patenttihakemusten myötä sekä myönnettyjen patenttien kyseenalainen laatu.
Lisäksi sekä tietokone- että liiketoimintamenetelmäpatenttien alueella oikeudenkäynnit ovat voimakkaasti lisääntyneet. Niiden suhteellisen määrän lisääntymisestä ollaan kuitenkin laajasti eri mieltä, koska patenttienkin määrä on noussut. 

Kaatuuko kolmas reformiehdotus edeltäjiensä tavoin?

Kahden merkittävän ja laajan, epäkohtia ja uudistustarpeita kartoittaneen raportin jälkeen syntyi ensimmäinen lakiehdotus laajemman patenttiuudistuksen läpiviemiseksi Yhdysvaltain kongressissa eli nk. Patent Reform Act of 2005. 

Uudistusaloite raukesi, kuten laajakantoisten ja ristiriitaisuutta herättävien lakiuudistusten kohtalona usein on, kongressin kaksivuotisen istuntokauden päättyessä asian käsittelyn ollessa vielä kesken. Uudistusaloite herätettiin henkiin heti seuraavan kongressin istuntokaudella nimellä Patent Reform Act of 2007, mutta sille kävi samoin.

Tällä hetkellä on vireillä kolmas yritys eli Patent Reform Act of 2009. Vielä on epäselvää, kokeeko se saman kohtalon, vai johtaako hanke amerikkalaisen patenttijärjestelmän mittavaan kokonaisuudistukseen ja missä laajuudessa. Osa muutosehdotuksista on niin laajakantoisia ja syvällekäypiä, että ne aiheuttavat luonnollista muutosvastarintaa. Yksi suurimmista on first-to-invent -järjestelmästä siirtyminen first-to-file-järjestelmään. 

Poliittisen kahtiajaon lisäksi myös teollisuuden ja eri elinkeinojen edustajat ovat uudistusehdotuksista erimielisiä, ja rintamalinjat näyttävät jakautuvan eri sektoreiden kesken. 

Tämä saattaa heijastella sitä, että nykyinen järjestelmä koetaan esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuudessa toimivaksi, kun taas mm. ICT-alalla ollaan moneen nykysysteemin kohtaan laajasti tyytymättömiä. Kenties myös innovaatio- ja tuotekehityskaari sekä kaupallistaminen rakentuvat toisistaan poikkeavasti teollisuuden eri sektoreilla. 

Keskustelu patenttioikeuden kokonaisuudistuksesta kongressissa jatkuu. Jokaisen kansainvälistä, patentteihin nojautuvaa liiketoimintaa harjoittavan on syytä pitää silmällä tuota keskustelua – niin ammatinharjoittajien kuin kansallisten patenttiviranomaistenkin. 

Yhdysvaltojen talouden ja tekniikan painoarvo on kansainvälisessä liiketoiminnassa tunnetusti merkittävä. Sikäläisten oikeudellisten muutosten heijastevaikutukset tuntuvat Euroopassa ja myös Suomessa.

Eurooppa etsii yhtenäistä tuomioistuinjärjestelmää

Eurooppalaisen patenttioikeudenkäyntejä koskevan uudistuksen yhtenä keskeisenä kysymyksenä on ollut yhtenäinen tuomioistuinmenettely. 

Vireillä on myös Euroopan patenttiviraston, EPOn pääjohtajan lausuntopyyntö laajennetulta valituslautakunnalta (Enlarged Board of Appeal) asiassa G 3/2008, joka koskee tietokoneohjelmien patentointia ja Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention EPC) 52 artiklan tulkinnan yhdenmukaisuutta. 

Lausuntopyynnössä todetaan, että tietokoneohjelmien patentoitavuuden perusedellytyksistä on EPOn valituslautakunnassa, jonka ratkaisut vaikuttavat merkittävästi patentointikäytäntöön, syntynyt toisistaan poikkeavia tulkintoja, mikä aiheuttaa yleistä epätietoisuutta.

Lausuntopyynnön neljästä kysymyksestä ensimmäinen koskee tietokoneohjelmien patentoitavuuden modaliteettia eli sen mahdollista merkitystä, haetaanko patenttia menetelmälle, tuotteelle, järjestelmälle tai jollekin muulle mahdollisesti merkittävälle keksinnön ilmenemismuodolle.

Loput kysymykset keskittyvät sen selvittämiseen, missä tapauksissa ja miten ilmaistuna tietokoneohjelman patentointia koskeva hakemus on hyväksyttävissä ”sellaisenaan” (”as such”) kiellosta huolimatta. Rajanvedot ovat abstrakteja, hiuksenhienoja ja vaikeita, kuten termistön hienojakoisuus teknisen luonteen, myötävaikutuksen, teknisen vaikutuksen ja lisävaikutuksen kesken osoittaa. 

Kysymyksessä ei ole siis EPC:n uudistus, vaan patenttiviraston ja valituslautakunnan tulkintojen selkeyttä hakeva lausunto. Perustana on patenttisopimuksen 112 artiklan 1 kohta: EPOn pääjohtaja voiyhdenmukaisen lainsoveltamisen varmistamiseksi tai tärkeän oikeudellisen kysymyksen ratkaisemiseksi saattaa oikeuskysymyksen laajennetun valituslautakunnan ratkaistavaksi, kun kaksi valituslautakuntaa on tehnyt tätä kysymystä koskevat erilaiset päätökset. 
Tietokoneohjelmien patentoinnin ja niihin liittyvän tuotannon ja liiketoiminnan merkitys on Euroopassa ja Suomessa kiistaton kaikkine patentointiin liittyvine positiivisine ja negatiivisine elementteineen. Siksi tulkintalinjojen selkeytyminen on paikallaan niin liiketoiminnan, kansalaiskeskustelun kuin poliittisen päätöksenteonkin kannalta. 

Perttu Virtanen
Tutkijatohtori
Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, HIIT

Re Bernard L. Bilski and Rand A. Warsaw, 545 F.3d 943, 88 U.S.P.Q.2d 1385 (Fed. Cir. 2008) Aikaisemmin IPRinfo-lehdessä näistä aiheista

National Research Council : A Patent System for 21st Century. Raportista kirjoitti Aura Soininen:Yhdysvaltain patenttijärjestelmä murroksessa (IPRinfo 3/2004)

Federal Trade Commission: To Promote Innovation: The Proper Balance of Competition and Patent Law and Policy (Part I). Antitrust Enforcement and Intellectual Property Rights (Part II). Raportin I osaa arvioi Mikko Alkio: Patenttijärjestelmän häiriöt haittaavat kilpailua (IPRinfo 2/2004) ja II osaa Jarkko Vuorinen:Promoting Innovation and Competition, Part 2 (IPRinfo 2/2007)

Christine Hoeft McCarthy: Beyond Bilski, IPRinfo 4/2009 
Rosa Maria Ballardini: Business method patents in the US, IPRinfo 2/2009 
Rosa Maria Ballardini: Some Lessons from In Re Bilski, Nordiskt Immateriellt Rättskydd NIR 2009/4 (s. 364-371)
Marja-Leena Mansala: Kaikki patenttiasiat yhteen tuomioistuimeen? Pääkirjoitus IPRinfo 4/2007

Komissio antoi suosituksen EU:n neuvostolle yhtenäiseen järjestelmään (Unified Patent Litigation System, UPLS) siirtymiseen liittyvien direktiivien valmistelua varten 24.3.2009 ja neuvosto keskusteli asiasta 28-9.5.2009.

20.3.2009 ”Komission suositus neuvostolle komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut
sopimuksesta yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamiseksi”. (SEK(2009) 330 lopullinen) löytyy Euroopan komission sisämarkkinaosaston teollisoikeuksia koskevalta verkkosivulta: 
http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/docs/patent/recommendation_sec09-330_fi.pdf

Lisätty 30.62010/phh
Yhdysvaltain korkein oikeus vahvisti alemman tuomioistuimen ratkaisun Bilski-jutussa 28.6.2010. Se on luettavissa tuomioistuimen verkkosivulla.
”– The patent application here can be rejected under our precedents on the unpatentability of abstract ideas. The Court, therefore, need not define further what constitutes a patentable “process” beyond 

Supreme Court of The United States
Bilski et al. v. Kappos, Under Secretary of Commerce for Intellectual Property and Director, Patent And Trademark Office
Certiorari to The United States Court of Appeals for The Federal Circuit 
No. 08–964. Argued November 9, 2009, Decided June 28, 2010
http://www.supremecourt.gov/opinions/09pdf/08-964.pdf