Tuomas Latola työskentelee teknologiakysymysten parissa geopoliittisessa turbulenssissa

IPR on Huawein liiketoiminnan kivijalka. Tuomas Latola avaa haastattelussa kohutun ja kiistellyn teknologiayhtiön IPR-strategiaa, tulevaisuudennäkymiä, sekä omaa urapolkuaan Huawein Pohjoismaiden ja Baltian lakiasiainjohtajaksi.

Huawei on ollut viime vuosina EPO:n aktiivisin patentinhakija, mikä aiheuttaa luonnollisesti kiinnostusta yhtiön IPR-strategiaa kohtaan. Mielenkiintoa Huaweita kohtaan on lisännyt myös yhtiön asema yhtenä teknologiajohtajista, joskaan huomio ei ole aina ollut yksin positiivista: esimerkiksi Ruotsi on kieltänyt Huawein laitteiden käytön 5G-verkoista turvallisuusriskien takia. IPRinfo sai tilaisuuden jututtaa yhtiön Pohjoismaiden ja Baltian lakiasiainjohtajaa, OTM Tuomas Latolaa sekä ajankohtaisista IP- ja teknologiaoikeuden kysymyksistä että eräistä alamme kestosuosikeista.

Oulusta Rovaniemen kautta kohti Kiinaa

Tuomas Latolan kiinnostus Kiinaan ja teknologiaoikeuteen heräsi jo opiskeluaikoina, kun kaksi Pekingissä vietettyä vaihto-opiskeluvuotta jättivät jälkensä hänen sydämeensä. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka löytyi asianajotoimisto Boreniuksen IP- ja teknologiatiimistä, jossa Latola viihtyi vuodet 2016–2018. Boreniuksella nuori juristi pääsi kartuttamaan monipuolista osaamista aineettomista oikeuksista, painottuen etenkin IPR-sopimuksiin ja teknologian lisensointiin. Kysyttäessä Latolalta tämän suosikki-IPR:ää, hän empii tovin.

”Jos on pakko valita, niin patentti”, hän lopulta päättää. Yksittäisten IP-oikeuksien perinpohjaisen perkaamisen sijaan Latolaa ovatkin aina kiinnostaneet aineettomat oikeudet kokonaisuutena: niiden hyödyntäminen liiketoiminnassa, niiden lisensointi ja niiden asema kansainvälisessä kaupassa.

Oululaislähtöistä Tuomas Latolaa on jo pitkään kiehtonut myös geopoliittisten kysymysten vaikutus IP-oikeuksiin, mikä on kansainvälisessä teknologialiiketoiminnassa alati esiin tuleva teema. Kun tilaisuus siirtyä Huawein palvelukseen avautui vuonna 2019, yhtiön tarjoamat mahdollisuudet syventää omaa teknologia- ja informaatioikeudellista asiantuntemusta luonnollisesti houkuttelivat.

”Jo tässä vaiheessa Huawein ympärillä oli turbulenssia, ja se toki mietitytti. Mutta aika Huaweilla on ollut todella opettavaista”, Latola summaa lähes viiden vuoden taivaltaan leppoisasti artikuloiden.

IP-oikeudet ovat Huawein kivijalka

Tuomas Latolan mukaan aineettomien oikeuksien tärkeyttä Huawein liiketoiminnan kannalta ei voi liioitella. Huaweilla on maailmanlaajuisesti yli 200 000 työntekijää, joista peräti yli puolet työskentelee tutkimus- ja kehitystoiminnan (R&D) parissa. Tällainen työntekijämäärä synnyttää väkisinkin jatkuvasti uusia innovaatioita, joita pyritään suojaamaan aktiivisesti.

Kun markkinatilanne ja geopolittiset kysymykset aiheuttavat yhtiössä epävakautta (ks. esim. Helsingin Sanomat 7.6.2023, Ilta-Sanomat 17.2.2021), tarjoaa massiivinen patenttisalkku tietynlaista turvaa. Teknologialiiketoiminnan ollessa vaikeuksissa, on patenttisalkkua pyritty kääntämään kassavirraksi. Huawei saakin enemmän rojalteja, kuin mitä itse maksaa.

Huawei on solminut myös merkittäviä patenttisopimuksia keskeisten teknologiayhtiöiden kanssa. Esimerkkinä viimeaikaisesta yhteistyöstä Latola mainitsee uunituoreen patenttisopimuksen ruotsalaisen Ericssonin kanssa. Sopimus kattaa yritysten verkkoinfrastruktuurien ja kuluttajalaitteiden myynnin, antaen molemmille osapuolille maailmanlaajuisen mahdollisuuden käyttää toistensa patentoituja ja standardoituja teknologioita. Nokian kanssa vastaavanlainen sopimus solmittiin vuonna 2022.

Latolan omassa työssä IPR-asiat ovat tyypillisesti esillä osana erilaisia sopimusneuvotteluja. Huawein asiakkaat haluavat usein räätälöityjä ratkaisuja, jotka edellyttävät Huawein tuotteen integroimista jonkun toisen valmistajan ratkaisun kanssa.

”Arkibisneksen tosiasia on, että asiakkaat haluavat ostaa eri paikoista parhaita mahdollisia ratkaisuja, jotka sitten integroidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän realiteetin takia teemme toisinaan paljon yhteistyötä kilpailijoidemme ja muiden toimijoiden kanssa”, Tuomas Latola kuvailee Huawein IP-oikeuksien käytön arkea. Kumppanuusstrategia onkin Huaweille tärkeä, ja mahdollistaa monenlaisen yhteistyön. Esimerkiksi joissain tilanteissa asiakkaan oma hallintajärjestelmä voidaan integroida Huawein laitteiden ohjailuun.

Ei ole vain yhtä Kiinaa

Etenkin viime vuosikymmenen puolivälissä ”Kiina ja IPR” oli eurooppalaisissa IPR-piireissä tulikuuma puheenaihe, ja allekirjoittanutkin muistaa aikoinaan osallistuneensa lukuisiin IPR University Centerin ja Hankenin järjestämiin aihetta koskeviin seminaareihin. Yhä edelleen aineettomat oikeudet ”Keskustan valtakunnassa” (ja ei, nyt ei tarkoiteta Suomen maaseutua) askarruttavat IPR-osaajia, ja Kiina-teemasta onkin tullut eräänlainen IPR-ihmisten kestosuosikki. Näin ollen on mahdotonta jättää väliin tilaisuutta kysyä Huawein suomalaiselta juristilta, mitä hän ajattelee Kiinan tämänhetkisestä immateriaalioikeustilanteesta.

”Kiinalaista suhtautumista IP-oikeuksiin on mahdotonta tiivistää. On tärkeää ymmärtää, ettei ole vain yhtä Kiinaa. Maasta löytyy niin Huawein kaltaisia yrityksiä, jotka investoivat valtavasti tutkimukseen ja kehitykseen ja suojaavat näin syntyviä innovaatioitaan IP-oikeuksilla, että kilpailijoita, jotka seuraavana päivänä häikäilemättä kopioivat näitä. Lisäksi löytyy kaikkea tältä väliltä.”, Tuomas Latola summaa Kiinan monisyistä IPR-ympäristöä ja heterogeenistä asennoitumista aineettomiin oikeuksiin. Latola viittaa myös Euroopan komission aineettomien oikeuksien suojausta ja täytäntöönpanoa koskevaan raporttiin (2023) Kiinan IPR-tilanteen kehittymisestä ja siihen liittyvistä huolenaiheista.

Latola huomauttaa niin ikään, että kiinalaiset yhtiöt ovat tätä nykyä hyvin aktiivisia suojaamaan oikeuksiaan Euroopassa ja myös toimeenpanemaan niitä. Latola kertoo kiinalaisten yritysten riitelevän keskenään patenteista kotikenttänsä ohella (tai sen sijaan) Euroopassa. Siksi eurooppalaisten tuomioistuinten ratkaisuilla on kiinalaisyhtiöille suuri merkitys.

EU:n tekoälyasetus, digipalvelusäädös ja muut ajankohtaiset uudistukset kiinnostavat

Yhteiskunnan digitalisoitumisen ja teknologisen vallankumouksen myötä EU on herännyt tämän kehityskulun sisältämiin riskeihin, ja valmistellut runsaasti asiaa koskevaa lainsäädäntöä, kuten digimarkkinasäädöksen, digipalvelusäädöksen ja tekoälyasetyksen. Huaweilla eurooppalaista lainsäädäntökehitystä seurataan aktiivisesti. Tuomas Latolaa pitää lainsäätäjän ottamia edistysaskeleita tärkeinä. Häntä itseään kiinnostaa varsinkin tekoälyä koskeva säätely.

”Etenkin tekoälyn saralla meillä Suomessa on hienoa osaamista. Sanoisin jopa, että parempaa kuin muualla Euroopassa. Kiinassa on havaittavissa kiinnostusta vastaavaan säätelyyn kuin EU:n tekoälyasetus.”

Tuomas Latolan mukaan ”AI-hype” alkoi Kiinassa viimeistään vuonna 2017, kun Googlen AlphaGo nujersi maailman parhaana go-pelaajana pidetyn kiinalaisen Ke Jien. Monella tekoälyn osa-alueella Kiina onkin teknologiajohtaja, joskin tämä paalupaikka on Kiinan kohdalla usein varsin kyseenalainen meriitti. Toisaalta Kiina on puolijohteissa ja ChatGPT:n kaltaisissa tekoälysovelluksissa selvästi kehityksen kärjestä jäljessä. Latola myöntääkin, että Kiinalla on tekoälyn kanssa omat haasteensa.

Vientivalvontaan liittyvät kysymykset ovat arkipäivää

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota ja maiden välinen teknologiakilpailu heijastuu myös Tuomas Latolan arkeen Huawein juristina. Geopoliittisen tilanteen monimutkaistuessa tulevat erilaiset vientivalvontakysymykset ajankohtaiseksi lähes kaikessa korkean teknologian ympärillä pyörivässä liiketoiminnassa. Jännitteillä on vaikutusta myös aineettomiin oikeuksiin, esimerkiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan ja erilaisten sanktioiden osalta.

”Monimutkaistuvassa maailmassa vientivalvontaan ja sanktioihin liittyvät kysymykset ovat yleistyneet merkittävästi. Tieteen, teknologian ja innovaatioiden parissa työskenteleville IPR-ammattilaisille etenkin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vientivalvontasäädösten tunteminen perusteiden tasolla on hyödyksi. Näitä kysymyksiä voi joutua pohtimaan hyvin yllättäen”, Latola korostaa.

Horisontissa kestävyysmurros

Tuomas Latola näkee Huawein tulevaisuudessa vahvemman integroitumisen paikalliseen markkinaan erilaisten kumppanuuksien kautta. Hänellä on myös suuret odotukset kestävyysmurroksen suhteen: Huaweilla on paljon uusiutuvien energioiden teknologiaratkaisuita, ja yhtiö onkin esimerkiksi maailman suurimpia aurinkosähköjärjestelmien inverttereiden valmistajia.

”Näen Pohjoismaissa ja Baltiassa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia kestävyysmurroksen edistämiseksi”, Latola haaveilee.

Toisin kuin voisi luulla, työ Huawein Pohjoismaiden ja Baltian lakiasiainjohtajana jättää aikaa myös harrastuksille. Ympäristöasiat kiinnostavat Tuomas Latolaa myös työajan ulkopuolella. Vapaa-ajallaan Tuomas Latola on innokas aloitteleva puutarhuri. Lisäksi hänen arkeaan ilostuttaa 1-vuotias lapsi ja tämän kanssa touhuaminen.