Tulossa EU:n uusi IP-strategia osana unionin teollisuuspolitiikkaa

Euroopan unionin IP-strategian painopisteet ovat linjassa hallitusohjelman kansallisen strategian tavoitteiden kanssa.

EU:n uuden komission aloitettua toimintansa joulukuun alussa, sisämarkkinakomissaari Thierry Bretonin teollisuuspolitiikkaohjelmaan on vahvistettu sisällytettävän myös aineettoman omaisuuden suunnitelma eli IP-strategia. Vaikka uuden komission työohjelmaa ei vielä olekaan julkistettu, puheenjohtaja Ursula Von der Leyerin nimityskirjeessä tulevalle sisämarkkinakomissaarille on selvästi kirjattu tarve luoda aineettomien oikeuksien puitekehys, joka istuu digitaaliseen aikaan ja tukee Euroopan kilpailukykyä.

Komission IP-osaston varajohtaja Harrie Temmink (DG Grow) vieraili viime viikolla Helsingissä ja avasi tarkemmin komission tulevan strategian painopisteitä. Hän totesi, että eurooppalaista elinkeinoelämää, erityisesti aineettomien oikeuksien alaa edustavien yritysten, mm. BusinessEurope, ääntä on kuultu. On nähty tärkeäksi nivoa EU:n uusi IP-strategia tällä kertaa kiinteästi osaksi EU:n teollisuuspoliittista strategiaa.

IP-strategialla tulee olemaan sisämarkkinakomissaarin salkun laajuudesta johtuen myös selkeät yhtymäkohdat sisämarkkina-, innovaatio- ja digi-politiikkaohjelmiin sekä pienten- ja keskisuurten yritysten strategiaan. Komission ilmoittamien aikataulujen mukaan teollisuuspolitiikka -strategia julkaistaisiin maaliskuun 2020 alussa.

Euroopan unionin uuden IP-strategian painopistealueet

Aineeton omaisuus on tänä päivänä yhä merkittävämpi osa osaamispohjaista taloutta. Teknologinen kehitys muokkaa innovaatio -ja luovaataloutta sekä sähköisen kaupankäynnin malleja, jolloin Euroopan on huolehdittava oman aineettoman pääoman säilymisestä ja kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla. Komissio näkee konkreettisina kehittämiskohteina ennen kaikkea aineettoman omaisuuden

1) nykyisten suojaus- ja täytäntöönpanokeinojen parantamisen,
2) saatavuuden ja jakamisen tehostamisen sekä
3) osaamisen kehittämisen ja tehokkaamman hyödyntämisen erityisesti pk-yrityksissä.

Komissio on halukas kehittämään lainsäädäntöä ensisijaisesti EU:n mallisuojan osalta sekä selvittämän maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamista nykyisestä maataloustuotteiden suojasta. Myös Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistamisen – yhtenäispatentin ja yhdistetyn patenttituomioistuimen – loppuunsaattaminen on komission listalla, huolimatta Saksan perustuslakituomioistuimen vireillä olevasta kantelusta ja UK:n Brexit -tilanteesta. Uudistuksen tavoitteet pitävät sisällään myös EU:n yhtenäisen patenttien lisäsuojatodistus-järjestelmän (ns. SPC järjestelmä) luomisen yhtenäispatentin tavoin.

Aineettoman omaisuuden saatavuuden ja jakamisen tehostaminen liittyy uudessa strategiassa ainakin standardi essentiaali patenttien eli SEP -lisensioinnin edistäminen aineettomien oikeuksien periaatteita kunnioittaen sekä yksityisomisteisen teollisen data jakamisen pelisääntöihin. SEP-lisensiointiin liittyen komission asiantuntijaryhmältä on tulossa päätelmät ensi kesään mennessä. Teollisen datan jakamiseen liittyen Suomella on ollut jo aktiviteettejäkin, kun Suomi puheenjohtajuuskauden Datatalousforumissa 26.11.2019 julkaisi EU:n datatalouden periaatteet. Kansallisella tasolla Teknologiateollisuus ry julkaisi syksyllä malliehdot teollisen datan jakamisesta yritysten välillä. Myös komissio on julkaissut jo aiemmin vuonna 2018 dataan jakoon liittyvän tiedonannon ”Towards a common European data space”.

Aineettomien oikeuksien täytäntöönpanon tehostamisella painopistealueena tarkoitetaan komission näkökulmasta lähinnä tehokkaampia keinoja tuoteväärennösten, piratismin sekä IP-varkauksien (yritysvakoilun) torjuntaan. Väärinkäytökset ja loukkaukset ovat edelleen kasvussa ja vaikutukset ilmenevät lukuisilla sektoreilla aiheuttaen taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia vahinkoja.

Komissio on ilmoittanut antavansa yleisemmän tekoälyn puitteita koskevan ehdotuksen alkuvuodesta ja sen ohella IP-strategiassa olisi tarkoitus selvittää tekoälyn suojausmahdollisuuksia ja sen tehokkaampaa hyödyntämistä IP-järjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Aiheesta on myös käynnissä keskustelu WIPOssa ja sitä koskeva raporttiluonnos julkisessa kuulemisessa 14.2.2020 asti. Tekoälyn ohella komissio on ilmaissut selvittävänsä myös muiden uusien teknologioiden, kuten 3D-printtauksen ja uusien taloudellisten mallien, esimerkiksi kiertotalouden, vaikutuksia aineettomien oikeuksien tehokkaan käytön kannalta.

Nämä komission esittämät IP-strategian painopisteet ovat linjassa Suomen hallitusohjelmaan sisältyvän IP-strategian tavoitteiden kanssa. Siinä missä EU:n strategia sidotaan lähinnä osaksi teollisuuspolitiikkaa, Suomen strategia toimii ensisijaisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan vauhdittajana, tavoitteena saavuttaa 4% osuus bruttokansantuotteesta. Molemmissa strategioissa kuitenkin pidetään tärkeänä aineettoman omaisuuden linkittämistä digitaaliseen aikaan ja datan käyttöön sekä välttämättömyytenä kehittää aineettomien oikeuksien osaamista niin pk-yrityksissä kuin myös yleisesti kansalaistaitona.

Pienet ja keskisuuret yritykset saatava tehokkaammin hyödyntämään IP-järjestelmää

Sekä EU:n että kansallisen IP-strategian yhtenä kärkenä tulee olemaan hyvän liiketoimintaympäristön luominen pk-yrityksille. Tavoitteena on rohkaista yrityksiä luovuuteen ja innovaatioihin ja luoda siten kasvua ja kilpailukykyä Eurooppaan. Suotuisan lainsäädäntökehyksen ja teknologisen kehityksen huomioivan IP- järjestelmän lisäksi pk-yritysten aineettomiin oikeuksiin liittyvä osaamisen kehittämisen nähdään yhdeksi kantavaksi teemaksi.

Tuoreet EU-tutkimukset osoittavat, etteivät pk-yritykset ymmärrä aineettomien oikeuksien tai suojaamisen tärkeyttä liiketoiminnan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Yrityksissä koetaan olevan puutteellisesti resursseja ja osaamista tehokkaaseen oikeuksien hallinnointiin, jolloin IP-omaisuuden suojaaminen, kaupallistaminen ja täytäntöönpano koetaan usein liian monimutkaiseksi ja kalliiksi. IP osaamisen parantaminen on saatava liitettyä myös osaksi EU:n erillistä PK-strategiaa ja kaikki tarvittavat tahot sekä EU:ssa että jäsenmaissa työskentelemään yhdessä toimintaympäristön kehittämiseksi.

Merkille pantavaa on että suomalaisyrityksistäkin vain noin neljänneksellä on olemassa IPR- strategia (Kolsterin tutkimus syksy 2019). IP-omaisuuden arvon määrittämiseen tarvitaan myös lisää tietoa, sillä tuoreimpien pk-tutkimusmittareiden perusteella myös rahoittajat kaipaavat sitä. IP osaamista kansalaistaitona voitaisiin vähintään kehittää The Elements of AI -tyyppisten peruskurssien kautta. Tämä on hyvä esimerkki siksikin, että Työ- ja elinkeinoministeriö antoi EU:n puheenjohtajuuskauden lahjana kaikille EU-kansalaisille ilmaisen osallistumisen kyseiselle Helsingin yliopiston tekoälyn peruskurssille.

Pienille ja keskisuurille yrityksille on saatavilla aineettomien oikeuksien neuvontaa niin julkisella puolella mm. Euroopan yritysverkoston EEN:n IPR Helpdeskien, kuin kansallisten IP virastojen kautta sekä elinkeinoelämän järjestöistä ja IP-asioihin erikoistuneilta palveluntarjoajilta. Puheenjohtajamaana Suomi nosti tätä pk-yritysten näkökulman tärkeyttä aktiivisesti esille ja se näkyi esim. EU-komission ja Suomen järjestämässä ”Smart IP for competitive Europe” seminaarissa Brysselissä 14.11.2019.

Mallisuojasääntely vastaamaan muun IP-lainsäädännön tavoin muuttuvaa toimintaympäristöä

Mallisuojasääntelyn – mallidirektiivin ja yhteisömalliasetuksen- uudistus tulee olemaan todennäköisemmin ensimmäinen lainsäädäntöhanke, jota komissio lähtee IP-strategiaan liittyen toteuttamaan. Ja linjassa EU:ssa aikaisemmin toteutettujen tavaramerkki- ja liikesalaisuussääntelyn uudistusten kanssa.  Mallisuojauudistus on jatkoa viime kevään julkiselle kuulemiselle, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kansallisen ja EU-järjestelmän tehokkuutta ja tunnistaa välttämättömimmät muutostarpeet. Konsultaation yhteenvedossa (vastauksia yht. vain 196 vastasta, joista 60% elinkeinoelämän toimijoilta) ilmeni, että 2/3 vastaajista piti nykyistä järjestelmää toimivana, näkivät kansallisen ja EU:n järjestelmän harmonisoinnin kannatettavana sekä käyttäjien tietoisuuden mallisuojajärjestelmästä ja muotoilun suojaamisen keinoista riittämättömänä.

Mallioikeussääntelyn uudistamisessa on selkeä pk-yrityskytkentä, koska tietoisuus suojamuodosta on hyvin vähäistä varsinkin pienemmissä yrityksissä, vaikka suojan saaminen, erityisesti EU-laajuisena on yksinkertaisen menettelyn ansiosta helppo, nopea ja edullinen. Myös varaosien suojan sääntely on erilaista EU:n jäsenmaissa, joten harmonisoitua sääntelyä innovaatioiden ja liiketoiminnan vauhdittamiseksi kaivataan. Niin ikään 3D-printtauksen vaikutuksia aineettomiin oikeuksiin tultaneen uudistuksessa selvittämään, sillä vähintäänkin oikeusvarmuuden näkökulmasta tätä kaivataan.

Myös Suomen tulevassa IPR-strategiassa tultaneen miettimään keinoja kansallisesta mallisuojasta tietoisuuden lisäämiseksi sekä muotoilualalla syntyvien uudenlaisten palveluliiketoimintakonseptien suojaamiseksi voimassa olevia IP suojamuotoja tehokkaasti hyödyntäen sekä mahdollisuuksien mukaan täydentävin keinoin.

Haastankin tästä todennäköisemmin ensimmäisenä liikkeelle lähtevistä EU:n IP strategian painopistealueista – eli mallisuojajärjestelmästä ja pk-yrityksen mahdollisuudesta käyttää tehokkaammin IP järjestelmää – Ornamon lakimiehen Jussi Ilvosen kertomaan miten muotoilualan yritykset näkevät nykyisen IP toimintaympäristön ja mitkä keskeisiä muutostoiveita ja miten ne olisi parasta toteuttaa joko EU:n tai kansallisen IP strategian kautta.

Jussi Ilvosen vastine luettavissa täältä:MUOTOILUN SUOJA