Tord Langenskiöld: Perusasiat patenttiasioissa pysyvät

2/2019 11.4.2019

Patenttiasiamiehenä neljännesvuosisadan toiminut Tord Langenskiöld on nähnyt alan ison kehityksen, mutta perusasiat eivät ole hänestä muuttuneet mihinkään.

Patenttitoimisto LAINEen eurooppapatenttiasiamies ja kemiantiimin asiantuntija Tord Langenskiöld on tyhjentänyt viime viikkojen aikana vähitellen työpöytäänsä. Eläkeikä täyttyi jo jokin aika sitten, mutta hän on luvannut hoitaa loppuun vielä avoinna olevat asiat.

Takana on 24 vuoden ura patenttialalla Ruska Co:ssa, Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:ssa ja vuodesta 2015 Seppo Laine Oy:n patenttiasiamiehenä ja osakkaana.

”Tämä ala on ollut mielenkiintoinen erityisesti siksi, että työssä pääsee perehtymään koko ajan uusiin asioihin. Keksintöjen parissa saa olla mukana kehityksen kärjessä”, Langenskiöld sanoo.

Kuva: Matti Remes (editointi Alicia Nylund)

Nokia siivitti patenttihakemukset nousuun

Langenskiöld on tyytyväinen siihen, että hän ennätti työuransa alkupuolella katsoa asioita myös patenttitoimistojen asiakkaiden näkökulmasta.

Teknillisessä korkeakoulussa orgaanista kemiaa opiskelleen diplomi-insinöörin ensimmäinen työpaikka oli Orionin tutkimus- ja tuotekehitys vuonna 1982. Lääkealalla hän toimi 13 vuotta, lukuun ottamatta lyhyttä syrjähyppyä maaliteollisuuteen.

”Patenttialalle päädyin vuonna 1995 aika lailla sattumalta ja kylmiltään. Pian kävi esimerkiksi ilmi, että alalla odotettiin suuria muutoksia, kun Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen. Pelättiin jopa, että kotimainen toiminta hyytyisi ja iso osa töistä siirtyisi ulkomaille.”

Tunnelmat patenttitoimistoissa paranivat kuitenkin 1990-luvun lopulla, kun Nokian siivittämänä moni muukin suomalaisyritys heräsi suojaamaan oikeuksiaan.

”Patenttihakemusten määrä nousi nopeasti. Kaikille patenttitoimistoille riitti taas töitä.”

Hevosenkengän naulankin voi patentoida

Langenskiöld sanoo, että pienissä patenttitoimistoissa työt olivat monipuolisia. Niissä sai tarttua aloihin, joiden olemassaolosta ei ollut aiemmin edes kuullut.

”Olen esimerkiksi ollut patentoimassa hevosenkengän muovista naulaa.”

Patenttitoimistojen asiakassuhteet ovat usein pitkiä. Aina patenttihakemuksen laatija ei saa kuitenkaan tietää muuta kuin sattumalta, tuliko keksinnöstä kaupallinen menestys vai ei.

”Vaikkapa tuotantoprosessin tehostuminen sellun keitossa voi tuoda asiakkaalle satojen tuhansien säästöt, mutta tieto keksinnön tuomasta hyödystä ei välttämättä kantaudu patenttiasiamiehen korviin.”

Langenskiöld sanoo, että aina silloin tällöin työssä on noussut esille insinöörin ja juristin erilainen ajattelutapa. Keksinnön tekijän mielestä patentoitavuuden kriteerit täyttyvät kirkkaasti, kun taas patenttiasiamiehen eräs tehtävä on löytää juridiikan näkökulmasta heikkoja kohtia, joiden perusteella kilpailija saattaisi kiertää tai kaataa keksinnön.

”Molempia näkökulmia tarvitaan”, hän sanoo diplomaattisesti.

Langenskiöldin mukaan patentin hakijoita tuskastuttaa välillä prosessin hitaus. Aina ei ymmärretä, että järjestelmä palvelee sekä hakijoita että heidän kilpailijoitaan.

”Tarkoitus ei ole myöntää yhdelle liian laajoja oikeuksia, vaan järjestelmän pitää ottaa muutkin tasapainoisesti huomioon. Patenttijärjestelmä on vähän kuin demokratia. Se ei ole aina kovin tehokas, mutta parempaakaan ei ole vielä keksitty.”

Pienet voitot kaikkein antoisimpia

Langenskiöldille uran antoisimpia hetkiä ovat olleet pienet voitot, joissa pitkän uurastuksen jälkeen on onnistuttu yhdistämään keksijän näkökulma ja juridiset aspektit ja saatu patenttiprosessi myönteiseen päätökseen.

”Vieläkin antoisampaa on, jos asiakas on onnistunut hyödyntämään keksintöä menestyksekkäästi markkinoilla ja saanut siitä kilpailuedun.”

Uransa vaativimpiin tehtäviin Langenskiöld laskee Euroopan patenttiviraston EPO:n väiteprosessin suulliset käsittelyt. Patentin puolustaminen vaatii huolellista valmistautumista. Lähes aina käsittelyssä tulee kuitenkin yllätyksiä, joista on jotenkin selviydyttävä.

”Kovimpia hetkiä ovat olleet tilanteet, joissa vasta suullisessa käsittelyssä selviää, että patentti on myönnetty liian heikoin perustein ja sen menestymismahdollisuudet väitettä vastaan ovat heikot. Toisaalta, menestyksellisestä suullisesta väiteprosessista jää sitten hyvä mieli.”

Tietotulva mullistaa työskentelytapoja

Viime vuosien suurimpiin muutoksiin Langenskiöld laskee informaatiotekniikan vauhdikkaan kehittymisen. Tietoa syntyy entistä enemmän, ja uusien digitaalisten työkalujen ansiosta siihen pääsee myös aiempaa helpommin käsiksi.

”Tämä tehostaa esimerkiksi keksinnön tiimoilta tehtäviä esitutkimuksia.”

Oman haasteensa tietotulvan kasvuun tuo Kiina. Sieltä vyöryy koko ajan lisää tietoa, jota on pystyttävä tulkitsemaan.

”Onneksi helpotusta tähän tuovat käännösohjelmistot, joiden taso paranee koko ajan. Niiden avulla saa jo varsin hyvin selvää vaikkapa kiinalaisista, japanilaisista tai korealaisista teksteistä.”

Langenskiöldin mukaan iso asia patenttialalla on englannin kielen vakiintuminen lingua francaksi eri puolilla maailmaa. Aiemmin asiakirjat piti kääntää kunkin maan käsittelykielelle. Nyt patenttihakemuksen voi tehdä Suomessakin englanniksi.

Perusasiat eivät ole muuttuneet

Työskentelytapojen ja toimintaympäristön isoista muutoksista huolimatta patenttialan perusasiat eivät ole Langenskiöldin mielestä muuttuneet miksikään vuosikymmenien aikana.

”Avainsana on edelleen keksinnöllisyys eli keksinnön pitää erota olennaisesti siitä, mikä on tullut aiemmin tunnetuksi vaikkapa vanhasta patentista tai julkaisusta.”

”Keksinnöllisyyden määrittelemisestä on tehty teorioita ja tutkimuksia hyllymetreittäin. Se on kuitenkin edelleen – ja on varmasti myös tulevaisuudessa – patenttihakemuksen käsittelijän tai tuomarin subjektiivinen arvio asiasta. Absoluuttista mittatikkua keksinnöllisyyteen tuskin koskaan löydetään.”

Langenskiöld jää hyvillä mielillä eläkkeelle, sillä hänen havaintojensa mukaan patenttialalle hakeutuu nykyisin osaavia ja motivoituneita nuoria tekijöitä.

”Omasta kokemuksesta tiedän, että sekään ei ole huono vaihtoehto katsoa asioita ensin asiakkaiden näkökulmasta ja hakeutua sitten patenttitoimistoon töihin.”

Eläkepäiviään patenttialan konkari ei ole vielä pitkälti suunnitellut. Kesäkausi vierähtää kuitenkin varmuudella kiinteistönhoitotöissä, sillä perheellä on kaksi kesämökkiä, toinen Hirvensalmella ja toinen Inkoon saaristossa.

”Ja matkailua on tarkoitus harrastaa aiempaa enemmän, jos terveys ja talous kestävät.”

Teksti ja kuva: Matti Remes