Tekoälymusiikki – artistin ääni kopioinnin kohteena

Tekoälyn nopea kehitys on tehnyt äänen kopioinnista helppoa ja nopeaa, ja tällä hetkellä kuka tahansa voi luoda musiikkia oman lempiartistinsa äänellä. Niin sanotut AI cover -kappaleet ovat muodostuneet ilmiöksi erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kuluneen vuoden aikana artistien ääniä jäljittelevää tekoälymusiikkia on ilmestynyt myös musiikin suoratoistopalveluihin. Mutta miltä ilmiö näyttää artistien näkökulmasta, ja voiko artisti puuttua äänensä kopiointiin ja käyttöön tekoälymusiikissa?

Tekoälymusiikki ja artistien äänten kopiointi on yleistynyt viimeisen vuoden aikana

Musiikkimaailmassa on koettu huolta tekoälyn kehityksestä ja sen vaikutuksesta alan toimintaan jo jonkin aikaa. Vaikka tekoälyssä nähdään paljon potentiaalia ja se voi tukea artisteja heidän luovassa työssään, kytkeytyy tekoälyn käyttöön myös useita kysymyksiä, joihin voimassa oleva lainsäädäntö ei tarjoa selkeitä vastauksia. Pinnalla ovat erityisesti kysymykset siitä, voidaanko tekijänoikeudella suojattuja teoksia käyttää tekoälyn kouluttamiseen ja ylittääkö tekoälyn avulla luotu teos teoskynnyksen. Kansainvälisen ääniteollisuuden toimialajärjestön IFPI:n maailmanlaajuisen musiikkiraportin (Global Music Report 2023) mukaan oikeudellisesti haastavia kysymyksiä kytkeytyy myös tekoälyteknologiaan, joka mahdollistaa artistien äänten kopioinnin.

Tekoälymusiikki, mukaan lukien artistien äänten kopiointi, on yleistynyt erityisesti sen jälkeen, kun helppokäyttöiset musiikin luomiseen soveltuvat tekoälysovellukset tulivat markkinoille. Uusien tekoälysovellusten avulla kuka tahansa voi luoda musiikkia, jossa oman lempiartistin ääntä käytetään toisen artistin hittikappaleen vokaaliosuuksissa. Artistien äänten kopiointi on muodostunut ilmiöksi erityisesti TikTokissa, jossa hakusana ”AI Cover” on kerännyt yli 5,7 miljardia näyttökertaa. Artistien äänten kopiointi ei ole kuitenkaan ainoastaan sosiaalisessa mediassa leviävä ilmiö, sillä artistien ääniä jäljittelevää tekoälymusiikkia on ilmestynyt myös useisiin musiikin suoratoistopalveluihin, kuten Spotifyihin, Apple Musiciin ja Deezeriin.

Erityisesti levy-yhtiöt pitävät tekoälymusiikin yleistymistä huolestuttavana kehityssuuntana. Huhtikuussa maailman johtava musiikkialan yhtiö Universal Music Group julkaisi tiedotteen, jossa se kehotti musiikin suoratoistopalveluita estämään tekoäly-yhtiöitä käyttämästä levy-yhtiön edustamien artistien musiikkia tekoälyn kouluttamiseen. Universal Music Group on erityisesti huolissaan siitä, että tekoälyä käytetään sellaisen musiikin luomiseen, joka jäljittelee tunnettujen artistien lauluääntä. Ongelmallista on myös se, että artistien musiikkia käytetään tekoälyn kouluttamiseen ilman oikeudenhaltijoiden suostumusta, eikä teosten käytöstä makseta asianmukaista korvausta artisteille ja muille oikeudenhaltijoille, kuten säveltäjille ja sanoittajille.

Tekoälymusiikin yleistyminen on johtanut toimiin myös musiikin suoratoistoalustoilla. Esimerkiksi Spotify poisti tänä keväänä kymmeniä tuhansia kappaleita, jotka oli luotu tekoälysovellus Boomyn avulla. Boomyn avulla luotua tekoälymusiikkia ei poistettu yksinomaan sen vuoksi, että kappaleet oli luotu tekoälyn avulla, vaan päätökseen vaikutti myös se, että Boomyn epäiltiin käyttävän keinotekoisia kuuntelijoita rojaltien keräämiseen. Ranskalainen musiikin suoratoistopalvelu Deezer on puolestaan ilmoittanut, että se on kehittänyt teknologian, jonka avulla on mahdollista tunnistaa tekoälyn avulla luodut kappaleet – erityisesti sellaiset, joiden vokaaliosuuksiin on kopioitu olemassaolevan artistin ääni.

Tekoälymusiikki ja siihen kytkeytyvä äänen kopiointi on herättänyt keskustelua myös artistien keskuudessa. Valtaosa artisteista on suhtautunut kielteisesti äänensä kopiointiin. Muun muassa Jay Z ja Drake ovat ilmoittaneet julkisesti vastustavansa äänensä kopiointia, kun taas kanadalainen muusikko Grimes on ilmoittanut sallivansa äänensä kopioinnin ja käytön musiikissa, mikäli hän saa 50 prosenttia kuuntelukertojen perusteella maksettavista rojalteista. Maksimoidakseen taloudellisen hyödyn Grimes on luonut äänensä kopiointia varten oman tekoälysovelluksen, Elf.Techin.

Heart on My Sleeve saavutti valtavan suosion

Vaikka tekoälyä on hyödynnetty jo vuosikymmenten ajan synteettisen puheen tuottamiseen, ei sen avulla ole aikaisemmin kyetty jäljittelemään uskottavasti tietyn ihmisyksilön ääntä. Tekoälyn nopea kehitys on kuitenkin tehnyt uskottavien äänimallien luomisesta mahdollista. Varsin tuore esimerkki tästä on Heart on My Sleeve, jota useat erehtyivät luulemaan tunnettujen artistien The Weekendin ja Draken uudeksi hittikappaleeksi. Kyse oli kuitenkin tekoälyn avulla luodusta kappaleesta, johon oli ainoastaan kopioitu kyseisten artistien synteettiset äänet.

Vallitsevan käsityksen mukaan kappaleen oli sanoittanut ja säveltänyt Ghostwriter977–nimellä tunnettu TikTok-käyttäjä, joka julkaisi kappaleen omalla tilillään huhtikuun alussa. Kappale levisi sosiaalisessa mediassa nopeasti, ja se julkaistiin saman viikon aikana YouTubessa sekä useissa musiikin suoratoistopalveluissa, kuten Spotifyssa, Apple Musicissa, Deezerissä ja Tidalissa. Kuitenkin pian sen jälkeen, kun kappale julkaistiin musiikin suoratoistopalveluissa, artisteja edustava levy-yhtiö Universal Music Group julkaisi tiedotteen, jossa se totesi, että tekoälyn kouluttaminen artistien musiikilla loukkaa tekijänoikeuksia. Levy-yhtiön painostus johti toivottuun lopputulokseen ja kappale poistettiin musiikin suoratoistopalveluista. Kappaletta ei kuitenkaan poistettu artistien äänten kopioinnin vuoksi, vaan siksi, että kappaleen alussa oli käytetty lyhyttä otetta tekijänoikeudella suojatusta teoksesta, jonka käyttöön ei ollut pyydetty oikeudenhaltijan suostumusta.

Tekijänoikeus ei suojaa artistin ääntä sellaisenaan

Vaikka lauluääni on yksi artistin tärkeimmistä työkaluista ja tulonlähteistä, se ei saa samankaltaista suojaa kuin teoksen sanoitus ja sävellys. Tämä johtuu siitä, että tekijänoikeudella suojataan tekijänsä henkisen luomistyön tulosta, toisin sanoen teoksen persoonallista ilmenemismuotoa (C-5/08 Infopaq ja C-10/145 Painer).  Koska tekijänoikeussuojan kohteen tulee olla lisäksi objektiivisesti ja riittävän tarkasti yksilöitävissä (C-310/17 Levola Hengelo), ei artistin ääni sellaisenaan täytä, ainakaan tällä hetkellä, tekijänoikeussuojan edellytyksiä Euroopan unionissa.

Vaikka artistin ääni ei saa sellaisenaan tekijänoikeussuojaa, se on kuitenkin usein osa teosta, joka kokonaisuutena täyttää tekijänoikeussuojan edellytykset. Koska uskottavan äänimallin luominen ei ole lähtökohtaisesti mahdollista ilman tekijänoikeudella suojatun teoksen käyttöä, voisi artisti puuttua lauluäänensä kopiointiin, ainakin joltakin osin, estämällä teoksen käyttö tekoälyn kouluttamiseen. Mahdollisuus tähän sisältyy tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetun direktiivin (EU) 2019/790 eli ns. DMS-direktiivin 4 artiklaan, jossa säädetään tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevasta poikkeuksesta. Artiklan mukaan oikeudenhaltija voi nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättää oikeuden teoksen käyttöön. Oikeus voidaan pidättää ainoastaan koneluettavalla keinolla, kuten lisäämällä merkintä teoksen metatietoihin tai verkkosivuston käyttöehtoihin.

Koska säännöksen tulkinnasta ei ole vielä EUT:n oikeuskäytäntöä, on toistaiseksi epäselvää, soveltuuko tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva artikla tekoälyn kouluttamiseen. Epäselvyys johtuu osaksi siitä, ettei direktiivi sisällä pienintäkään viittausta tekoälyyn tai koneoppimiseen. Mikäli tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan artiklan katsottaisiin myöhemmin soveltuvan tekoälyn kouluttamiseen, voisivat artistit yhdessä muiden oikeudenhaltijoiden kanssa estää artistien äänten kopioinnin lisäämällä teoksen metatietoihin merkinnän siitä, ettei teosta voida käyttää tekoälyn kouluttamiseen. Näin toimitaan jo joillakin taiteilijoiden portfolioalustoilla , joissa on otettu käyttöön tunniste ”NoAI”, jonka oikeudenhaltijat voivat liittää alustalle lisättävien teosten metatietoihin.

Viimeisen vuoden aikana markkinoille on ilmestynyt myös muita työkaluja, joiden avulla oikeudenhaltijat voivat pidättää oikeuden teostensa käyttöön.  Esimerkiksi Spawning.ai tarjoaa käyttäjilleen ilmaisen työkalun (ai.txt generator), jonka avulla käyttäjät voivat lisätä internetsivustonsa juurihakemistoon ns. ai.txt-tiedoston, jossa sallitaan tai kielletään sivustolla olevien teosten käyttö tekstin- ja tiedonlouhintaan. Spawning.ai ylläpitää myös ”Have I Been Trained” -nimistä  sivustoa, josta oikeudenhaltijat voivat tarkastaa, onko heidän teoksiaan käytetty tekoälyn kouluttamiseen. Sivusto on toistaiseksi suunnattu ainoastaan taiteilijoille, mutta vastaavia sivustoja tullaan varmasti kehittämään myös muille luovan alan toimijoille.

Persoonallisuusoikeudet suojaavat ääntä kaupalliselta käytöltä – vertailupintaa Yhdysvalloista

Vaikka tekijänoikeus ei suojaa ääntä sellaisenaan, se ei tarkoita sitä, että yksilön ääntä voitaisiin käyttää vapaasti. Yksilön ääntä on suojattu jo vuosikymmenten ajan Yhdysvalloissa, jossa ääni voi saada suojaa ns. right of publicity -oikeuden nojalla. Right of publicity estää kolmansia osapuolia hyödyntämästä yksilön identiteettiä ja persoonallisuuden ilmentymiä, kuten henkilön nimeä, kuvaa, kaltaisuutta, eleitä, ääntä ja laulutyyliä kaupalliseen tarkoitukseen ilman lupaa. Äänen kopiointiin puututtiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvun taitteessa, kun Yhdysvaltain yhdeksännen piirioikeuden valitustuomioistuin katsoi tapauksissa Midler v. Ford Motor ja Tom Waits v. Frito Lay, että yhdysvaltalaislaulajien äänten imitointi televisiomainoksia varten loukkasi laulajien right of publicity -oikeuksia. Vaikka edellä mainituissa ratkaisuissa oli kyse äänen imitoinnista ilman teknisiä apuvälineitä, on ratkaisujen katsottu soveltuvan myös tekoälyn avulla tuotetun äänen käyttöön.

Yhdysvaltojen ulkopuolella vastaavia oikeuksia kutsutaan usein ns. persoonallisuusoikeuksiksi. Persoonallisuusoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole kuitenkaan yhdenmukaistettu Euroopan unionissa, minkä vuoksi oikeuksien sisältö ja suoja-ala vaihtelevat jäsenvaltioittain. Esimerkiksi Ranskassa ei ole erillistä persoonallisuusoikeuksia suojaavaa lainsäädäntöä, vaan yksilön persoonallisuutta suojataan yksityisyyden suojaa, sananvapautta sekä omaa kuvaa koskevan sääntelyn nojalla, joka suojaa myös yksilön ääntä. Sen sijaan Espanjassa lainsäädäntö kieltää suoraan yksilön nimen, kuvan ja äänen käytön kaupallisiin tarkoituksiin. Persoonallisuusoikeuksia suojataan myös muissa jäsenvaltioissa, kuten Saksassa ja Italiassa, joiden oikeusjärjestykset estävät yksilön äänen käytön kaupallisiin tarkoituksiin.

Edellä mainituista jäsenvaltioista poiketen Suomen lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä ei ole viitattu persoonallisuusoikeuksiin lainkaan. Oikeuskäytännössä henkilön kuvan tai nimen kaupalliseen käyttöön on kuitenkin vakiintuneesti puututtu kuluttajansuojalain ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain ns. yleislausekkeiden nojalla. On mahdollista, että samaa lähestymistapaa voitaisiin soveltaa myös henkilön äänen käyttöön, sillä näin on tehty myös useissa muissa jäsenvaltioissa.

Koska henkilön persoonallisuutta suojaavilla säännöksillä voidaan puuttua useissa tapauksissa vain äänen kaupalliseen käyttöön, eivät persoonallisuusoikeudet tarjoa kaiken kattavaa suojaa äänen kopiointia vastaan. Suojan ulkopuolelle näyttäisivät jäävän ainakin sellaiset tilanteet, joissa yksityishenkilöt julkaisevat tekoälyn avulla luomiaan kappaleita sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa ja TikTokissa. Sen sijaan, jos sama kappale julkaistaan musiikin suoratoistopalvelussa, ei toiminnan luonne ole yhtä selkeä. Tämä johtuu siitä, ettei musiikin suoratoistossa ole suoranaisesti kyse tavaroiden tai palveluiden myynninedistämisestä. Koska kappaleen tekijälle maksetaan rojalteja kuuntelukertojen perusteella, ei toimintaa voida pitää kuitenkaan täysin ei-kaupallisena, sillä tekijä hyötyy taloudellisesti tunnetun artistin äänen käytöstä.

Taloudellisen hyödyn saaminen riippuu toki siitä, maksetaanko tekoälyn avulla luoduista kappaleista rojalteja vai ei. Ainakin tällä hetkellä vastaus on vielä myöntävä, sillä useimmat musiikin suoratoistopalvelut, kuten Spotify, maksavat rojalteja myös tekoälyn avulla luoduista kappaleista. Tulevaisuudessa tilanne voi olla kuitenkin toinen, sillä esimerkiksi Universal Music Group neuvottelee parhaillaan Tidalin ja Deezerin kanssa rojaltimallien uudistamisesta.

Ratkaisu äänen lisensoinnista?

Vielä tällä hetkellä useimmat tekoälyalustat eivät maksa artisteille asianmukaista korvausta äänen käytöstä. Tämä on ongelmallista, sillä lauluääni on useimmissa tapauksissa artistin tärkein työkalu ja tulonlähde. Artistin lauluäänellä on siten sellaista taloudellista arvoa, mitä ei tulisi voida hyödyntää korvauksetta. Ongelmaan olisi mahdollista löytää ratkaisu äänen lisensoinnista, joka samalla parantaisi artistien mahdollisuuksia kontrolloida, mihin tarkoituksiin heidän omaa ääntään voidaan käyttää.

Keskustelu äänen lisensoinnista on johtanut toimiin erityisesti levy-yhtiöissä. Esimerkiksi Universal Music Group ja Warner Music Group neuvottelevat parhaillaan Googlen kanssa artistien äänten lisensoinnista tekoälymusiikkia varten. Neuvotteluiden tavoitteena on kehittää tekoälysovellus, jonka avulla fanit voivat luoda cover-kappaleita oman lempiartistinsa äänellä laillisesti ja artistien oikeuksia kunnioittaen. Levy-yhtiöiden mukaan äänen lisensointi perustuisi vapaaehtoisuuteen, jolloin kontrolli äänen käytöstä säilyisi artistilla itsellään.

Suunnitteilla oleva tekoälysovellus ei ole kuitenkaan ensimmäinen, jossa artistien äänten käyttö perustuu lisenssiin. Esimerkiksi Voice Swap ja Kits.AI tarjoavat käyttäjilleen ainoastaan sellaisia äänimalleja, joiden käyttöön artisti on antanut nimenomaisen suostumuksensa. Lisäksi mainittujen sovellusten lisenssit sallivat artistin äänen käytön ainoastaan ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Mikäli artistin ääntä halutaan käyttää kaupallisesti, tulee tähän pyytää erillinen lupa artistilta. Siinä tapauksessa, että artisti hyväksyy teoksen kaupallisen käytön, on käyttäjä lisäksi velvollinen tilittämään artistille tietyn osuuden saamistaan rojalteista, joka on yleensä noin 50–80 prosenttia.

Koska äänen lisensointi on varsin uutta musiikkialalla, lisenssiehdot voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Vaikka useat lisenssit kieltävät äänen käytön kaupallisiin tarkoituksiin, ei kaupallista käyttöä ole suljettu kaikilla alustoilla lisenssin ulkopuolelle. Lisenssiehtojen välillä on myös eroja sen suhteen, tarvitseeko kaupallisesta käytöstä maksaa rojalteja artistille. Esimerkiksi Vocalfyn lisenssiehtojen mukaan kaikki kappaleesta maksettavat rojaltit kuuluvat lisenssinsaajalle.

Äänen lisensointia harkitsevan on myös syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä sopimusehdoissa määrätään yksityisyyden ja henkilötietojen suojasta, sillä kerättyä äänidataa voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin, kuten petosten ja identiteettivarkauksien toteuttamiseen.

Tekoälyasetuksen suhde äänen kopiointiin

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan tekoälyasetusta (AI Act), jonka avulla pyritään hallitsemaan tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä sekä edistämään tekoälyn luotettavuutta ja turvallisuutta. Valmisteilla olevassa asetuksessa on omaksuttu riskiperusteinen lähestymistapa, jossa tekoälyjärjestelmien kehittäjille ja käyttäjille asetetaan erilaisia velvoitteita sen perusteella, kuinka suuri riski tarkasteltavana olevan järjestelmän käyttöön kytkeytyy.

Asetusehdotuksessa äänen kopiointiin soveltuvat generatiiviset tekoälysovellukset on luokiteltu vähäriskisiksi tekoälyjärjestelmiksi, joiden käyttöä ohjaavat tietyt läpinäkyvyysvelvoitteet. Läpinäkyvyysvelvoitteiden mukaan generatiivisen tekoälysovelluksen käyttäjien tulisi jatkossa ilmoittaa, mikäli ääni-, video- tai kuvasisältö on luotu keinotekoisesti tai sitä on manipuloitu (ns. syväväärennökset). Asetusehdotuksen mukaan ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi sellaista sisältöä, joka on selvästi osa luovaa, satiirista, taiteellista tai fiktiivistä teosta tai ohjelmaa edellyttäen, että kolmansien osapuolten oikeudet ja vapaudet turvataan asianmukaisesti.

Euroopan parlamentti on lisäksi ehdottanut omassa asetusversiossaan, että generatiivisten tekoälysovellusten kehittäjien tulisi julkaista yhteenveto tekijänoikeudella suojatusta aineistosta, jota on käytetty tekoälyn kouluttamiseen.

Vaikka tekoälyasetus ei ota suoraan kantaa äänen kopiointia koskeviin tapauksiin, on selvää, että ehdotetut läpinäkyvyysvelvoitteet parantaisivat artistien mahdollisuuksia kontrolloida äänensä käyttöä ainakin niissä tapauksissa, joissa äänen kopiointi nojaa tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttöön. Läpinäkyvyysvelvoitteet helpottaisivat ensinnäkin DMS-direktiivin 4 artiklaan sisältyvän kielto-oikeuden käyttöä, sillä oikeudenhaltijoiden olisi jatkossa mahdollisuus saada selville, onko heidän teoksiaan hyödynnetty generatiivisen tekoälysovelluksen kouluttamiseen. Koulutusdatan julkisuus parantaisi myös oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia myöntää lisenssejä teostensa käyttöön.

Kokoavia näkökohtia

Vaikka äänen suojaamisella ei ole Euroopassa yhtä vahvoja perinteitä kuin Yhdysvalloissa, ei artistin ääntä voida käyttää vapaasti myöskään Euroopassa. Mahdollisten tapausten lopputulosta on kuitenkin hankala ennustaa, sillä EU:ssa ei ole yhtenäisiä säännöksiä siitä, miten äänen kopiointiin ja sen käyttöön tulisi suhtautua. Koska immateriaalioikeudet eivät suojaa ääntä sellaisenaan, jäänee artistin ainoaksi keinoksi vedota persoonallisuutta suojaaviin säännöksiin, jotka estävät yksilön äänen käytön kaupallisiin tarkoituksiin. Mikäli kappaleen julkaisua musiikin suoratoistopalvelussa pidetään kaupallisena käyttönä, voisi loukkauskanteella olla hyvät menestymismahdollisuudet ainakin niissä jäsenvaltioissa, joissa äänen kaupalliselle käytölle on asetettu rajoituksia.

Kaikki toiminta ei ole kuitenkaan kaupallista. On siten mahdollista, että artistin ääni liitetään osaksi sosiaalisessa mediassa leviävää videota, joka vaikuttaa haitallisesti artistin maineeseen. Mikäli artistin ääntä käytettäisiin halventamistarkoituksessa, olisi äänen kopiointiin ja käyttöön mahdollista puuttua myös kunnianloukkausta koskevan sääntelyn nojalla. Rajoituksia äänen käytölle asettaa myös yleinen tietosuoja-asetus, sillä tietosuojavaltuutettu on linjannut, että tallennettu ääni on henkilötieto, jos henkilö on tunnistettavissa äänitteeltä.

On huomattava, ettei äänen kopiointi kosketa ainoastaan musiikkialaa, vaan kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, johon puuttuminen edellyttää yhteisten pelisääntöjen luomista sekä ennen kaikkea tarkempaa sääntelyä. Vaikka julkisuudessa keskitytään usein äänen kopioinnin negatiivisiin puoliin, ei tule kuitenkaan unohtaa, että äänen kopiointiin soveltuvaa teknologiaa voidaan käyttää myös hyödyllisiin käyttötarkoituksiin. Uuden teknologian avulla voidaan muun muassa edistää useiden palveluiden saavutettavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Lisäksi äänen kopioinnilla voidaan parantaa sairauden tai onnettomuuden vuoksi äänensä tai puhekykynsä menettäneiden asemaa, sillä ääniproteesi voitaisiin luoda henkilön omalla äänellä edellyttäen toki, että henkilön äänestä on olemassa riittävästi äänidataa.

Toisaalta äänen kopiointi avaa uusia ovia myös viihdealan toimijoille. Muun muassa ääninäyttelijät voisivat tulevaisuudessa luoda omasta äänestään lukuisia äänimalleja eri kielillä, aksenteilla ja murteilla. Äänen kopiointia voitaisiin hyödyntää myös kansainvälisten yritysten markkinoinnissa, sillä uuden teknologian avulla sama mainos olisi mahdollista tuottaa usealla eri kielellä ilman, että jokainen kieliversio tulisi nauhoittaa eri henkilön toimesta. Kaiken kaikkiaan mahdollisia käyttötarkoituksia on lukemattomia ja vain tulevaisuus näyttää, mihin kaikkeen uutta teknologiaa voidaan hyödyntää.

Kuva: iStock/PhonlamaiPhoto