Tekijänoikeusdirektiivin tuomista muutoksista keskusteltiin kaikille avoimissa työpajoissa

3/2019 14.8.2019

Uuden tekijänoikeusdirektiivin tarkoituksena on saattaa EU:n tekijäoikeuslainsäädäntö digitaalisille markkinoille sopiviksi. Direktiivi on merkittävin tekijänoikeuden osittaisuudistus sitten vuoden 2001 tekijänoikeusdirektiivin. Direktiivin kansallisen implementoinnin osana on järjestetty kaikille avoimia työpajoja. Työpajatyöskentely on ollut tärkeä osa kansallisen tekijänoikeusuudistuksen valmistelua.

Euroopan parlamentti hyväksyi uuden tekijänoikeusdirektiivin 2019/790 26.3.2019 ja Euroopan unionin neuvosto antoi lopullisen hyväksyntänsä direktiiville 15.4.2019. Direktiivi tulee sisällyttää osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään vuonna 2021.

Suomessa esivalmistelu, eli lainsäädäntöprosessin suunnittelu, alkoi heti parlamentin hyväksynnän jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on valmistella direktiivin vaatimat muutokset Suomen tekijänoikeuslakiin. Vastuuvirkamiehenä valmistelussa toimii tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Tärkeä osa valmistelusta tapahtui avoimissa ja teemakohtaisissa työpajoissa.

Nyt kokeilussa ollut fasilitointiin perustuva työskentelytapa ei ole perinteinen tai laajasti käytössä oleva menetelmä lainvalmisteluvaiheessa, vaikka prosessiin on kuulunut perinteisesti monenlaista keskustelua sidosryhmien edustajien kanssa. Nyt käyttöön otettu työskentelytapa poikkesi siten, että kuka tahansa pääsi osallistumaan siihen ja siitä tiedotettiin julkisesti. Työpajaan on siten voinut osallistua tahoja, jotka eivät ole ministeriön normaaleilla jakelulistoilla. Perinteisessä kuulemismenettelyssä sidosryhmille on tarjottu tilaisuus kommentoida luonnosta hallituksen esitykseksi tai virkamiesten valmistelemaa esitystä, kun taas työpajoissa osallistujat saivat esittää ajatuksiaan ilman valmista pohjaesitystä vapaamuotoisesti keskustellen. Sidosryhmillä on ollut siten mahdollisuus esittää huoliaan ja ratkaisumallejaan aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa.

– Idea sai alkunsa tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa esitetyistä toivomuksista, että valmistelu olisi mahdollisimman avointa ja että myös laajempi joukko voisi vaikuttaa valmisteluun. Toivottiin myös, että valmisteluun olisi mahdollista vaikuttaa aikaisemmassa vaiheessa. Taustalla on myös se, että osallistuin muutamaan fasilitointia koskevaan koulutukseen aiemmin ja mietin, voisiko tällaista työmenetelmää käyttää valmistelun ja kuulemisen osana. Päätin lähteä kokeilemaan, miten se onnistuu, sanoo Still.

Työpaja 23.5.2019 alustojen vastuusta.

Työpajoja pidettiin kesän aikana kuusi kappaletta, joista ensimmäinen oli 16.5.2019 ja viimeinen 17.6.2019. Työpajat oli jaettu temaattisiin kokonaisuuksiin, jotka keskittyivät toimeenpanon kannalta olennaisimpiin kysymyksiin; opetuskäyttöön, tiedonlouhintaan, alustojen vastuuseen, lehtijulkaisujen lähioikeuteen, tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaan sekä kulttuuriperintöön. Tilaisuudet kestivät 2–3 tuntia ja ne pidettiin ministeriön eri tiloissa. Jokainen työpaja oli hieman erilainen työskentelytavoiltaan.

Työpajoihin osallistui noin 20–60 henkilöä kerrallaan. Pääasiassa osallistujat jaettiin 6–8 hengen pienryhmiin, joissa keskusteltiin ennalta määrätyistä teemoista. Keskustelussa syntyneet ideat ja mielipiteet kirjattiin fläppitaululle. Kun pienryhmät olivat keskustelleet kaikista teemoista, osallistujat pääsivät kommentoimaan ja äänestämään ryhmien tuottamia ideoita ja ajatuksia. Erityistä työpajoissa oli myös se, että työskentely tapahtui ainoastaan seisoen. Yleisradio Oy:n mediasääntelyn päällikkö Timo Enroth piti tätä positiivisena puolena monien muiden osallistujien kanssa.

– Jo ihan pienet asiat ohjaavat tilannetta keskustelevampaan suuntaan. Pöydän ääressä istumisen sijaan muutaman hengen ryhmissä fläppitaululla ajatusten kehittely tekee tilaisuuksista keskustelevia, jolloin kaikki osallistuvat, kommentoi Enroth.

Stillin mielestä työpajat toimivat siinä mielessä hyvin, että tilaisuudet ovat olleet interaktiivisia ja osallistumiskynnys normaalia kuulemismenettelyä matalampi. Stillin kokemuksen mukaan parhaiten toimivat pienemmät työpajat, joissa oli tilaa vaihtaa ajatuksia ja kommentointia. Isommat työpajat ovat vaatineet tarkkaa etukäteissuunnittelua.

Myös osallistujien kokemukset ovat pääosin positiivisia. Keskustelua pidettiin rakentavana ja avoimena.

– Työpajatyöskentely oli mielenkiintoinen tapa kartoittaa viranomaisen ja sidosryhmien yhteistyönä näkemyksiä direktiivin sisällöstä ja tulkinnanvaraisista kysymyksistä. Keskustelu työpajoissa oli sinänsä hyvää ja rakentavaa, eri tavoin ajattelevat halusivat selvästi ymmärtää toistensa kantoja ja niiden perusteluita aiempaa paremmin. Tämä on jo itsessään arvokas tulos työpajatyöskentelystä, kommentoi Medialiiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Satu Kangas.

– Iso hyöty keskusteluissa on ollut, että erilaiset näkökulmat saatetaan yhteen ilman valmiita lobbauspuheenvuoroja. Tässähän on ristiriitaisiakin, mutta yhtä oikeutettuja intressejä eri tahoilla, sanoo Enroth.

Osallistujat pohtimassa käyttäjien oikeuksia ja oikeusturvakeinoja alustojen vastuuta koskevassa työpajassa 23.5.2019.

Työpajatyöskentelyn tulosten hyödynnettävyys mietityttää kuitenkin osallistujia.

– Yhden lappusen takana saattaa olla paljon näkemyksiä ja kirjaus voi itsessään olla tulkinnanvarainen ja epäselvä. Ehkä tämä työtapa soveltuu lähinnä vain kartoittamaan osapuolten näkemyksiä siitä, mihin asioihin erityisesti kannattaa lainvalmistelussa kiinnittää huomiota, kommentoi Kangas.

Työpajoista onkin lainvalmistelijalle tullut tietynlaista näppituntumaa siitä, mitä asioita on pidetty yleisesti tärkeinä ja mihin asioihin taas liittyy huolia. Stillin mukaan tästä voi olla hyötyä myöhemmin valmistelun aikana. Still kuitenkin korostaa, ettei työpajoissa tehdä päätöksiä, eikä tällaisen varhaisen kuulemisen ja osallistumisen menetelmä sulje pois mahdollisuutta tulla kuulluksi hallituksen esityksen luonnoksesta, kun se aikanaan valmistuu.

Työpaja- ja kuulemistilaisuudet jatkuvat syksyllä. Kevään työpajoissa keskityttiin erityisesti direktiivin analysointiin ja syksyn osalta tarkoitus on tutkia kansallisen lainsäädännön ratkaisuvaihtoehtoja.

– Koko lainvalmisteluhankkeen osalta aikataulu on sellainen, että jo vuoden 2020 kesän lopulla pitäisi olla hallituksen esityksen luonnos valmiina. Tämä tulee olemaan haasteellista lainvalmisteluhankkeen laajuus huomioiden. Ensi vuoden kevät pitäisi siis yrittää rauhoittaa ja keskittyä varsinaiseen kirjoitustyöhön, Still sanoo.

Lisätietoja hankkeesta löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta, jossa on myös nähtävissä työpajojen materiaalit.

 

Kirjoittajat toimivat työpajoissa avustajina ja sihteereinä kesällä 2019.

Kirjoittajat