STY:n uusi puheenjohtaja – Mikael Segercrantz

1/2022 1.2.2022
Mikael Segercrantz

Asianajaja Mikael Segercrantz, Roschier asianajotoimiston osakas, aloitti vuoden 2022 alussa Suomen Teollisoikeudellisen yhdistyksen STY:n hallituksen puheenjohtajana. Hän seuraa tehtävässä Keskuskauppakamarin lakimiestä Minna Aalto-Setälää.

kasvokuva segercrantzIPRinfo-lehti keskusteli Mikaelin kanssa siitä, miksi hän ryhtyi opiskelemaan oikeustiedettä, hänen opiskeluajastaan, työurastaan Roschier asianajotoimistossa sekä hänen ajatuksistaan STY:n toiminnan kehittämiseksi.

Oikeustiede ei ollut itsestään selvä valinta Mikael Segercrantzille. Hänen isoisänsä oli ollut juristi ja varatuomari, muttei toiminut varsinaisissa juristitehtävissä, joten sillä ei ollut vaikutusta valintaan. Mikaelin mukaan päätös pyrkiä Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan oli tulosta erilaisten vaihtoehtojen poissulkemisesta.

Päästyään tiedekuntaan 1990 hän suoritti ensin varusmiespalveluksensa, jonka jälkeen opiskelut alkoivat 1991. Ensimmäisenä vuonna hän myös osallistui opiskeluun liittyviin rientoihin, mutta päätti sitten keskittyä sulkapallon pelaamiseen opiskelun ohella.

mikael segercrantz pelaa sulkapalloa
Kuva: Tuomo Tennilä

Mikael oli aloittanut pelaamisen yhdeksänvuotiaana ja kilpaili lajissa siitä lähtien. Päivittäinen harjoittelu vuosien 1992 ja -96 välisenä aikana opiskelun ohella rajoitti muita harrastuksia, kuten esimerkiksi osallistumista ainejärjestöjen toimintaan. Keskittyminen sulkapalloon tuotti tulosta. Hän voitti nelinpelissä ja sekanelinpelissä useita Suomen mestaruuksia. Maailman mestaruus -kisoissa 1995 hän oli parinsa Tony Tuomisen kanssa 16 parhaan joukossa ja parhaimmillaan maailman rankingissa 36 sijalla. Valmistuttuaan ja aloitettuaan helmikuussa 1997 Roschierilla aktiiviura huippu-urheilijana päättyi. Hän pelaa kuitenkin edelleen kerran viikossa kunnon ylläpitämiseksi.

Lopputyönsä Mikael kirjoitti urheiluoikeudesta. Ottaen huomioon hänen urheilu-uransa se tuntui luontevalta aihevalinnalta vaikkei silloin varsinaista ”oppituolia” sillä oikeudenalalla ollut. Hänen ohjaajanaan oli professori Dan Frände ja epävirallisena mentorina toimi Lauri Tarasti, Mikael muistelee.

Oltuaan kesätöissä Kymmenellä 1995 ja UPM-Kymmenellä 1996 hän sai seurata läheltä UPM:n ja Kymmenen sulautumista. Lopulta hän hakeutui töihin Roschier asianajotoimistoon, jossa hän oli opiskeluaikansa alussa ollut kesätöissä lähettinä. Ensimmäisinä vuosina tuli tutuksi muun muassa Patentti- ja rekisterihallitus ja sen toiminta.

Aloittaessaan työuransa hän oli erityisen kiinnostunut prosessioikeudesta, mutta päästyään Roschierin* vasta perustettuun IPR-ryhmään, ohjasi se hänen uraansa kohti aineettomia oikeuksia, erityisesti teollisoikeuksia.

Roschierin aineettomiin oikeuksiin keskittyvä praktiikka on näiden kuluneiden vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Tänä päivänä praktiikka toimii Suomessa ja Ruotsissa ja sen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa.  Tiimissä työskentelee noin 70 henkilöä, joista juristeja yli 50. Mikael Segercrantz johtaa Helsingin IP-tiimiä. Hän seuraa tässä tehtävässä pitkäaikaista Suomen ja myös pohjoismaisissa IP-piireissä arvostettua ja hyvin tunnettua Rainer Hilliä ja nykyistä toimitusjohtajaa Mikko Manneria.

STY:n toimintaan mukaan lähteminen oli Segercrantzille hyvin luontevaa ottaen huomioon yhdistyksen suuren merkityksen IPR-piireissä. Roschierilta on myös vuosien varrella ollut monia aktiivisia jäseniä. Ennen Minna Aalto-Setälää Roschierin osakas Johanna Flythström toimi STY:n hallituksen puheenjohtajana.

STY:n toiminnan kehittämisestä kysyttäessä hän vastaa, että hänen johtamistyyliinsä kuuluu ensin tutustua kunnolla uuteen tehtävään, ennen kuin ryhdytään mahdollisiin muutostoimiin. Lisäksi hän korostaa, että STY on tänä päivänä jo ainutlaatuinen siinä mielessä, että sen puitteissa kohtaavat asiamiehet, teollisuuden edustajat, yliopistotutkijat ja järjestöjen edustajat. Henki on hyvä ja rakentava. Tätä ei ole syytä muuttaa vaan päinvastoin sitä on vaalittava. Nykyinen toiminta asiapitoisine lounas-, syys- sekä kevätkokouksineen toimii erinomaisesti.

Asia, jonka hän uutena johtajana tuo mukanaan yhdistyksen toimintaan on kiinnostus pohjoismaista yhteistyötä kohtaan. Mikael kertoo osallistuneensa jokaiseen NIR-kokoukseen 90-luvun lopun jälkeen, jolloin pohjoismainen immateriaalioikeudellinen kokous järjestettiin Turussa. Se, että nuorena juristina sai osallistua kokoukseen, jossa kaikki pohjoismaiset IP-professorit ja muut IP-alan asiantuntijat olivat mukana, oli erittäin antoisaa. Eri pohjoismaissa voimassa oleva immateriaalioikeudellinen lainsäädäntö perustuu pitkälti yhteiseen lainvalmisteluun, hän korostaa. Tosin tilanne on hieman muuttunut EU:n myötä, mutta asiantuntijat ja tutkijat sekä viranomaiset pitävät edelleen yhteyttä ja keskustelevat IP-lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Tärkeistä trendeistä kysyttäessä hän mainitsee digitalisaation olevan edelleen yksi niistä.  Aineettomien oikeuksien merkitys on digitalisaation myötä kasvanut ja IPR-kysymyksiä, erityisesti tekijänoikeuteen liittyen, tulee vastaan uusissa yhteyksissä. Hän mainitsee myös uuden eurooppalaisen patenttituomioistuimen UPC:n tulon.

Keskustelun päätteeksi hän tuo esille Suomen IPR-strategian merkityksen alan kehitykselle ja mainitsee, että ulkomaiset kollegat ovat olleet hyvinkin kiinnostuneita siitä.

*siihen aikaan Roschier, Holmberg & Waselius

***

Kuvat:
Kannen kuvat ja kasvokuva: Roschier/Mikael Segercrantz
Pelikuva: Tuomo Tennilä.

Aiheet: IPR-ihmisiä

Kirjoittajat

Share: