Sopimisen sietämätön vapaus

Taiteilijat ja tekijänoikeus – kuinka sujuu artistilta neuvotteleminen?

Tekijänoikeussopimukset ovat puhuttaneet kulttuurialalla jo vuosia. Sopimusneuvottelut ovat monen taiteilijan arkipäivää, vaikka alalla on sekä liittojen neuvottelemia työehtosopimuksia että tekijänoikeuksia hallinnoivia järjestöjä.

Vaikka laki takaa tekijälle vahvat yksinoikeudet, ei sopimusvapauden idea usein toteudu käytännön sopimusneuvotteluissa. Siksi tekijäjärjestöissä otettiin ilolla vastaan nykyisen hallituksen ohjelmakirjaus, jonka mukaan tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.

Tekijä- ja taiteilijajärjestöjen perustama Tekijäfoorumi on nostanut hallitusohjelmakirjauksen yhdeksi opetus- ja kulttuuriministeriössä muotoutumassa olevan tekijänoikeuspolitiikan tärkeimmistä toimenpiteistä. Tekijänoikeuslakia tulee uudistaa siten, että se takaa tekijöille kohtuullisen korvauksen heidän sopiessaan tekijänoikeuksiensa käytöstä.

Tekijäfoorumi on suoraan tekijöitä ja taiteilijoita edustavan 28 ammatti- ja muun järjestön yhteenliittymä. Tekijäfoorumin tarkoituksena on muun muassa yhteiskunnallinen vaikuttaminen tekijänoikeusasioissa. Foorumi keskittyy tekijänoikeuden sisältökysymyksiin ja on verkosto ilman turhaa byrokratiaa.

Neljä taiteilijaa vastaa Tekijäfoorumin kysymyksiin

1. Millaista on neuvotella teostesi/esitystesi käyttöön liittyviä sopimuksia?

2. Tuntuuko sinusta, että pääset vaikuttamaan sopimustesi sisältöön? Miksi?

3. Ovatko tekijänoikeussopimuksista saamasi korvaukset mielestäsi kohtuullisia?

4. Jos korvaukset eivät ole kohtuullisia, mikä parantaisi tilannetta?

Reeta Vestman, laulaja

Reeta Vestman työskentelee parhaillaan yhtenä Kakola-musikaalin päätähdistä Turun Linnateatterissa.

1. Sopimusten neuvottelu on toisinaan raskasta, esimerkiksi silloin, jos toisella osapuolella ei ole ymmärrystä muusikon alasta ja ammatista tai, jos yrittää muuttaa jo jotain yhtiölle, tilaajalle tai muulle osapuolelle tavaksi tullutta epäreilua käytäntöä. Tuntuu, että muusikko on usein yksin altavastaajana. Onneksi neuvotteluista on ollut myös hyviä kokemuksia.

2. Mitä enemmän on tullut kokemusta, sitä helpommin olen saanut selitettyä epäkohtia sopimuksessa, kun olen voinut vedota aiempiin sopimuksiin ja tietää miten homma toimii. En ole ollut niin helposti vedätettävissä. Olen myös saanut korvaamatonta apua muun muassa Muusikkojen liitolta.

3. Toisinaan kyllä ja usein ei. Erään tv-kanavan kanssa olen aika usein tapellut esityskorvauksista, ja yksi leffayhtiö maksoi aika pienen köntän tekemäni biisin käytöstä. Levy-yhtiön mielestä on vain tärkeä saada biisi leffaan eli tekijänoikeudet eivät olleet heidän intresseissään.  

4. Kaikki lähtee muusikoista itsestään, yksilöistä. Pitää olla sen verran ammattiylpeyttä, että ei suostu mihin vain. Ongelma on, että joku, joka ei ehkä ole tehnyt muusikon tai esiintyjän töitä ammatikseen, voi pitää jotain korvausta jopa isona ”harrastusmaisesta” toiminnastaan. Tällöin poljetaan niiden ammattilaisen oikeuksia, joiden tuloista suuri osa voi muodostua tekijänoikeustuloista. Kun jonkun summan suhteuttaa työmäärään tai siihen, kuinka kauan joku biisi/esitys soi eetterissä, se tuntuukin aika pieneltä. Työsuhteissa työehtosopimusten minimipalkoista on ollut paljon apua. Olisi mahtavaa, jos tekijänoikeuskorvauksissa olisi vastaavat minimit.

Joonas Saartamo, näyttelijä

Vuoden 2012 elokuvanäyttelijäksi valittu Joonas Saartamo tähdittää muun muassa joulukuussa ensi-iltansa saavaa Juoppohullun päiväkirja -elokuvaa.

1. Toisten tuottajien ja tuotantoyhtiöiden kanssa se on oikein mukavaa, ja yhteinen sävel löytyy nopeammin. Toisten kanssa se voi olla pitkä ja tuskallinen prosessi. Hyvin harvassa on tuottaja, jonka kanssa puhun samaa kieltä heti ensimmäisessä palaverissa.

2. Jossain määrin kyllä, mutta pitää olla hyvin tarkkana mitä sopimuksessa lukee ja mitä on suullisesti sovittu. Ainakin ne muutokset, joita olen vaatinut, on tehty. Tekijänoikeudellisiin kohtiin sopimuksessa en ole oikein osannut vaatia mitään.

3. Ei. Meillä on kansainvälisesti korkeatasoinen näyttelijäkoulutus ja siitä kyllä muistetaan mainita. Miksi palkkataso kuitenkin on matalampi verrattuna kansainväliseen kenttään? Ylipäänsä se miten palkka jakautuu työhön ja tekijänoikeuksiin on itselleni epäselvää.

 4. Tarvittaisiin lisää avoimuutta keskusteluun. Tuotantoyhtiö ei saa kieltää ketään puhumasta palkkioista. Eikä kukaan saisi suostua tekemään mitään alle minimien. Muuten liksat eivät koskaan ole sillä tasolla millä niiden pitäisi olla.

Markus Nummi, kirjailija

Markus Nummen Karkkipäivä-romaaniin perustuva näytelmä sai lokakuussa 2012 ensi-iltansa Kom-teatterissa. Nummi on kirjailija toisessa polvessa. Oman kirjailijatyönsä lisäksi hän edustaa isänsä Lassi Nummen perikuntaa.

1. Piinallista. Se liittyy taiteellisen työn luonteeseen. Kirjailija kirjoittaa lukijoille ja toivoo tekstinsä tavoittavan mahdollisimman suuren lukijakunnan. Työn myyminen ja sopiminen, on väline tässä ketjussa. Kirjoittaessani en mieti kirjan rahallisen tuoton maksimointia. Keskitän huomioni kirjoittamiseen. Luulen, että monen muunkin taiteellista työtä tekevän tilanne on sama.

2. Kustannussopimuksen tekohetki tulee eteen, kun käsikirjoituksen viimeistely on intensiivisessä vaiheessa. Siinä kohdassa työprosessia neuvotteluvoima on vähissä. Nolottaa, koska tuntuu siltä, että neuvottelukyvyt kuuluisivat nykyisin kirjailijan ammattitaitoon. Hyvän kokemuksen sain neuvottelusta, jossa sovin kirjan oikeuksista ”teosten välissä”. Siinä tilanteessa ehdin miettiä sopimuksen sisältöä ja sain paremmin ehdotuksiani läpi. Yleensäkin teosten jatkokäytöstä sopiminen on helpompaa.

3. Kirja-alalla on vakiintuneita ja perusteettomia kohtuuttomuuksia, joihin on vaikea vaikuttaa, esimerkiksi taskukirjojen matalat prosentit. Asiasta on puhuttu kauan, mutta muutosta ei ole saatu aikaan.

4. Kirjailija ja kustantaja eivät ole tasavahvat neuvotteluosapuolet. Heikomman asemaa pitäisi vahvistaa. Ennen Kirjailijaliitto neuvotteli Kustannusyhdistyksen kanssa sopimusehdot, mutta Kustannusyhdistys ei enää suostu siihen kilpailulainsäädäntöön vedoten. Harvalla kirjailijalla on mahdollisuus käyttää agenttia, josta voisi olla apua. Kollegoiden keskinäinen tiedonvaihto korvauksista on tärkeää sekä myös se, että itse pidämme liittoa ajan tasalla sopimuksista ja korvaustasosta.

Heikki Jokinen, toimittaja

Heikki Jokinen on vapaa toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija, jonka tekstejä on julkaistu noin 120 lehdessä yhteensä 12 maassa.

1. Neuvottelu työn ehdoista ei ole vaikeaa, jos toinenkin osapuoli on halukas neuvottelemaan. Juttujani on julkaistu noin 120 lehdessä sekä useissa kirjoissa, ja lähes aina neuvottelu on sujunut helposti. Valitettavasti ilmapiiri on muuttunut, jotkin kustantajat eivät enää halua neuvotella, he vain sanelevat ehtoja. Sellaisille ostajille kukaan ei mielellään työskentele.

2. Näistä 120:sta työtäni julkaisseesta lehdestä vain yksi on sellainen, jonka sopimukseen en voinut vaikuttaa. Se ilmestyy Hollywoodissa ja noudattaa sikäläistä lakia. Ne mediat, jotka ovat kiinnostuneita työn ja lehtensä laadusta, ovat yleensä valmiita sopimaan ehdoista. Näin ne voivat valita haluamansa tekijät, eivät vain niitä, jotka suostuvat epäreiluihin sopimuksiin. Osaava ostaja korjaa paremman sadon.

3. Journalismin alalla korvaukset vaihtelevat surkeista asiallisiin. Paradoksaalista on, että moni isoa liikevoittoa tuottava maakuntalehti maksaa alan pienimpiä free-palkkioita.

4. Ilman lainsäädännön tukea luovan työn tekijä on suojaton. Suomessa markkinaoikeus totesi Sanoma-konsernin freelancereilta kaikki oikeudet ikuisesti vievät free-sopimukset lain mukaisiksi. Hollannissa Sanoma taas hävisi free-sopimuskiistansa oikeudessa, vaikka Hollannissa tarjottu sopimus oli kohtuullisempi kuin yhtiön Suomessa tarjoama. Saksan vuoden 2002 tekijänoikeuslaki säätää tekijälle kohtuullisen korvauksen työn käytöstä. Nyt maan oikeusistuimet ovat usein todenneet mediayhtiöiden, kaikki oikeudet kertakorvauksella vievät free-sopimukset, kohtuuttomiksi. Lain vuoksi sanomalehdille on neuvoteltu vähimmäispalkkiot, jotka karsivat aivan pienimmät korvaukset.

Tiia-Lotta Lehterä
Lakimies
Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry

Annaliina Rintala
Lakimies
Suomen Kirjailijaliitto ry

Lottaliina Lehtinen
Lakiasiainpäällikkö
Suomen Muusikkojen Liitto ry