PRH:n Jorma Hanski: Suomalaista IPR-osaamista arvostetaan maailmalla

4/2019 16.12.2019

PRH:n Jorma Hanskin valinta EU:n teollisoikeuksien viraston hallintoneuvoston johtoon on osoitus suomalaisen IPR-osaamisen arvostuksesta. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii kuitenkin toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Kansainvälisten järjestöjen kokouksissa aikataulut tuppaavat venymään, eivätkä istunnot ala sovitulla kellonlyömällä. Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa (EUIPO) näin ei pääse vähään aikaan käymään, sillä tammikuun alusta lähtien hallintoneuvostoa johtanut Jorma Hanski pitää nelivuotiskaudellaan tarkasti kiinni kokousten aikatauluista.

”Tässä asiassa pyrin erottautumaan edeltäjistäni, ja ilokseni olen saanut suomalaisesta täsmällisyydestä paljon kiitosta muilta hallintoneuvoston jäseniltä”, Hanski sanoo.

Hanski on Patentti- ja rekisterihallituksen Patentit ja tavaramerkit -tulosalueen johtaja, jolle Alicantessa sijaitsevan EUIPOn toiminta oli jo ennestään tuttua.

”Kokouksissa eniten äänessä ovat isot jäsenmaat, kuten Ranska, Saksa, Italia ja isäntämaa Espanja. Britannia on Brexitin myötä jättäytynyt sivummalle. Pienemmistä maista aktiivisimpia ovat Pohjoismaat. Tämä vaikutti varmasti myös valintaani puheenjohtajaksi.”

Hanskin mukaan Suomella on IPR-alalla erittäin hyvä maine Euroopassa. ”Olemme edelläkävijöitä esimerkiksi tieto- ja käsittelyjärjestelmien kehittämisessä. Myös PRH:n asiakaslähtöinen toiminta ja asiakkuusjohtaminen herättävät kiinnostusta.”

Kokousten vetäminen vaativa tehtävä

EUIPO hallinnoi EU:n tavaramerkkien (EUTM) rekisteröintiä ja rekisteröityjä yhteisömalleja (RCD), jotka tarjoavat teollis- ja tekijänoikeuksien suojan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa.

Erillisvirasto tekee myös yhteistyötä EU:n kansallisten ja alueellisten teollis- ja tekijänoikeusvirastojen kanssa.

EUIPOn hallintoneuvostossa kaikilla 28 jäsenmaalla on edustajansa. Lisäksi mukana on kaksi Euroopan komission edustajaa ja yksi Euroopan parlamentin edustaja.

Kaikilla on yksi ääni. Äänestykset ovat Hanskin mukaan tavallisia. Päätöksen läpimeno edellyttää tärkeimmissä asioissa kahden kolmasosan määräenemmistöä.

Puheenjohtajan työtä helpottaa, että kokoukset on valmisteltu huolella. Esimerkiksi viraston strategian kaltaisissa asioissa järjestetään parikin kommenttikierrosta ennen päättävää kokousta. Siitä huolimatta ison kokouksen vetäminen on vaativa tehtävä.

”Itselleni on ollut eniten hyötyä siitä, että olen työurallani vetänyt isoja kansainvälisiä neuvotteluja yritysjärjestelyjä tehtäessä. Lisäksi olen ollut mukana aiemmin EUIPOn kokouksissa ja nähnyt, mitä edelliset puheenjohtajat ovat tehneet.”

Yhdenmukaisuutta tavaramerkkijärjestelmiin

EUIPOn operatiivinen johto on suoraan hallintoneuvoston alaisuudessa, joten puheenjohtajan päätettäväksi tulee usein varsin pieniäkin asioita julkaistavista artikkeleista johdon vuosilomiin. Hallintoneuvosto myös valmistelee ja osin päättää rekrytoinnit viraston avainpaikoille.

”Puheenjohtajan työ on vienyt enemmän aikaa kuin kuvittelin.”

Hanskin puheenjohtajuus kestää vuoden 2022 loppuun. Juuri hyväksytyssä viraston strategiassa korostuu hänen mukaansa kansainvälisen yhteistyön kehittäminen.

Kohta neljä vuotta sitten voimaan astunut tavaramerkkiasetus ja direktiivi velvoittavat yhteistyöhön virastojen kesken ja yhdenmukaistamaan kansallisia tavaramerkkijärjestelmiä. Työ on edelleen kesken, joten nämä asiat ovat keskeisellä sijalla myös EUIPOn lähivuosien toiminnassa.

”Työ on käytännössä esimerkiksi yhtenäisten käytäntöjen ja käsittelyjärjestelmien luomista. Suomenkin käsittelyjärjestelmä on luotu yhdessä EUIPOn kanssa. PRH oli pilottivirasto, jossa uusi järjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön.”

Hanskin mukaan suuria kiistoja EUIPOssa ei ole hänen aikanaan ollut. Yksi selvimmistä rintamalinjoista on suhtautuminen kansallisiin ja Euroopan laajuisiin tavaramerkkeihin ja mallioikeuksiin. EU:n komissiossa ja joissakin jäsenmaissa ilmenee aika ajoin kiinnostusta siirtyä yksinomaan EU:n laajuisiin yksinoikeuksiin, mutta Suomi ja monet muutkin maat haluavat säilyttää kansalliset järjestelmät.

”Nykyinen käytäntö on toimiva. On hyvä, että asiakkailla on sekä patenteissa että tavaramerkeissä valinnanvaraa.”

Takana pitkä ura yritysmaailmasta

Hanski valmistui vuonna 1986 oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Kiinnostus immateriaalioikeuksiin heräsi ensimmäisessä työpaikassa Teostossa, mutta sen jälkeen työura vei aivan muihin tehtäviin.

Vuoden pestiä kaupallisena avustajana Suomen vientikeskuksessa Lontoossa seurasi 17 vuoden työrupeama Rautaruukissa eri tehtävissä.

”Urakehityksen kannalta käänteentekevää oli, että pääsin yhtiön hallituksen ja johtoryhmän sihteeriksi. Siinä tehtävässä pääsi seuraamaan ylintä päätöksentekoa virallisissa ja epävirallisissa kokouksissa.”

Hanski suoritti työn ohessa MBA-tutkinnon, ja ura teräsyhtiössä jatkui strategisessa suunnittelussa ja edelleen yritysjärjestelyissä, joissa Hanski toimi muun muassa pääneuvottelijana kansainvälisissä toimialajärjestelyissä.

Isojen muutosten kourissa ollut Rautaruukki sai jäädä, kun Hanski valittiin vuonna 2007 patenttitoimisto Berggrenin toimitusjohtajaksi. Viiden ja puolen vuoden vetovastuun aikana yrityksestä kasvoi maan suurin ja kannattavin patenttitoimisto, mutta erimielisyydet yrityksen kehittämisestä hallituksen kanssa johtivat lopulta toimitusjohtajan lähtöön.

Uusi lehti työuralla kääntyi, kun Hanski aloitti vuonna 2013 PRH:ssa, ensin tavaramerkeistä vastaavana päällikkönä ja edelleen patenttitulosalueen johtajana. Nykyisen yhdistetyn patentti- ja tavaramerkkiosaston johdossa hän on ollut toukokuusta 2016 lähtien.

Kansainvälinen kilpailu kiristyy

Aiemmasta työurasta yrityksissä on ollut Hanskin mielestä paljon hyötyä, kun PRH:n palveluja ja toimintaa kehitetään entistä paremmiksi.

”Meille on tärkeää olla asiakkaiden kanssa tekemisissä mahdollisimman tiiviisti ja pyrkiä katsomaan asioita asiakkaan silmin.”

Tiivis yhteydenpito asiakkaisiin ei kuitenkaan yksin riitä. PRH:lla tulee olla myös kilpailukykyiset ja laadukkaat palvelut.

”PRH on kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Jos teet keksinnön, voit jättää ensihakemuksen Suomen sijaan vaikkapa Ruotsin, Britannian tai Yhdysvaltain patenttiviranomaiselle.

Asiakkaalla on monta reittiä hakea patenttia. Tietysti toivomme, että se tapahtuisi mahdollisimman usein PRH:n kautta.”

Patenttihakemusten tutkimisen laatu on Hanskin mukaan asiakkaiden ykköskriteeri. Yritykset haluavat perusteellisen tutkimisen, jotta myönnettyjen patenttien kaataminen ei onnistuisi helposti missään päin maailmaa.

”Siksi meidän tulee tuntea hyvin muidenkin maiden säännöksiä ja osata esimerkiksi kertoa, missä keksintö olisi mahdollisesti patentoitavissa ja missä taas ei.”

Hanskin mukaan myös patenttihakemusten kohtuulliset käsittelyajat ovat tärkeitä. Ensimmäisen teknisen välipäätöksen PRH lupaa 7–8 kuukaudessa, nopeutetussa käsittelyssä neljässä kuukaudessa.

IPR-alalla tarvitaan yhteistyötä

PRH:n käsiteltäväksi tulee vuosittain entistä vähemmän patentti- ja tavaramerkkihakemuksia tutkittavaksi. Hanski sanoo, että tutkimus- ja kehityspanostusten väheneminen Suomessa suhteessa kilpailijamaihin näkyy suoraan hakemusten määrässä.

”Tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan. Jos emme saa hakemuksia, meiltä katoaa osaaminenkin.”

Hanski huomauttaa, että pienessä maassa IPR-osaajien joukko on pieni. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää hänestä toimivaa yhteistyötä.

”Meillä on hyvät patenttiasiamiehet, hyvä virasto ja innovatiiviset asiakkaat. Yhdessä voimme viedä Suomen asiaa eteenpäin. Yhteistyötä eivät kuitenkaan tee organisaatiot, vaan ihmiset. Siksi hyvät henkilösuhteet ovat tärkeitä.”

Hanski muistuttaa, että IPR-alan yhteinen huolenaihe on patentteja ja hyödyllisyysmalleja koskevien keskeisten yksinoikeuslakien vanheneminen. Hänen mukaansa PRH:n toiminnan kehittäminen edellyttää, että sillä on tehtävien hoitamiseen kunnolliset työkalut.

”Esimerkiksi patenttilaki on 1960-luvulta ja se on auttamattomasti vanhentunut. Toivomme, että ministeriössä aloitettaisiin lainsäädännön uudistustyö.”

 

Kirjoittajat