Osaaminen on avainasemassa – päätoimittajan päätöstervehdys

IPR-strategia

Valtioneuvoston periaatepäätökseen kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta maaliskuulta 2022 sisältyy viisitoista toimenpide-ehdotusta. Näistä ainakin kolmannes liittyy tavalla tai toisella osaamiseen ja sen edistämiseen; pk-yrityksille suunnatun IP-neuvonnan ja tiedonsaannin lisääminen (kohta 1), IPR University Centerin roolin vahvistaminen IPR-koulutuksen tarjoajana (kohta 2), yritysten kouluttaminen ymmärtämään datan mahdollisuudet yrityksen aineettomana omaisuutena mukaan lukien IP-oikeuksia koskeva data (kohta 3), IP-osaamisen lisääminen julkisella sektorilla varmistamalla riittävä koulutustarjonta sekä valtion että kunnallisella tasolla (kohta 4) ja  aineettomien oikeuksien määrittelyyn liittyvän tiedon tilastoinnin kehittäminen ja olemassa olevien aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen (kohta 5). Lisäksi kohdassa 13 korostetaan tekijänoikeustietojen koulutusohjelmien suuntaamista luoville aloille.

Erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa liittyen IPR:iin Suomi on sinänsä pärjännyt varsin hyvin. Suomi oli myös ensimmäisten joukossa laatimassa valtiollista IPR-strategiaa vuonna 2008. Teknologinen kehitys on kuitenkin niin nopeaa, ettei voida jäädä paikoilleen. Osaamista on päivitettävä ja myös lisättävä. Tarve liittyy tietysti myös EU:n alullepanemiin IPR:iä koskeviin merkittäviin lainsäädäntöhankkeisiin, joihin on sekä vaikutettava, että jotka on aikanaan omaksuttava.

IPR-yhteisö

Viimeisten vuosien aikana immateriaalioikeuksien yliopisto-opetus on laajentunut käsittämään Helsingin yliopiston, mukaan lukien Vaasan filiaali, sekä Turun ja Lapin yliopistojen lisäksi Itä-Suomen yliopiston. Myös Hankenilla on jo pitkään ollut immateriaalioikeuden maisterikurssi. Helsingistä löytyy siten kaksi IP-professuuria, Vaasan filiaalista yksi, Turusta yksi, Rovaniemeltä yksi, Joensuusta yksi sekä Hankenilta Helsingistä yksi. Ei ole syytä myöskään unohtaa Aalto-yliopistoa sekä ammattikorkeakouluja, joissa opetetaan immateriaalioikeutta.

Asiamies- ja asianajotoimistojen immateriaaliosaajien piiri on myös samana aikana laajentunut huomattavasti. Helsingissä on asianajotoimistoja, joissa työskentelee useita kymmeniä aineettomiin oikeuksiin erikoistuneita juristeja.

IPR:iin liittyvä toiminta yhdistyksissä, kuten Suomen teollisoikeudellisessa yhdistyksessä, STY:ssä, ja Suomen AIPPI:ssa, vain kaksi mainitakseni, on myös vilkasta.

Tässä yhteydessä ei tietystikään ole syytä unohtaa lainvalmistelu-, toimeenpano- ja hallinnollisia osaamiskeskuksia, kuten työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM) ja patentti- ja rekisterihallitusta (PRH). Markkinaoikeus on luonnollisesti myös tärkeä osa Suomen IP-infrastruktuuria.

Suomen AIPPI:n, STY:n ja IPR University Centerin yhdessä järjestämä vuosittainen IPR-iltapäivä sekä Keskuskauppakamarin Brändi-päivä ovat myös osa IPR-infraa.

Pullonkauloja

Tilanne näyttää siten varsin hyvältä. Suomen IPR-yhteisön kasvusta, laajenemisesta ja osaamisen kumuloitumisesta huolimatta on kuitenkin edelleen olemassa ainakin kaksi selkeää pullonkaulaa. Yksi on ministeriöiden lainvalmisteluresurssien niukkuus, joka johtaa lainsäädäntöuudistusten toimeenpanon ja valmistelun hitauteen, ja toinen on pk-yritysten tiedon puute. Ensin mainittu on moneen otteeseen tuotu esille esimerkiksi STY:n ja Keskuskauppakamarin taholta, kuitenkin tuloksetta. Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että hyödyntämällä PRH:n resursseja patenttilain uudistus edistyy. Valmistelutyöhön on myös muutenkin valjastettu lisäresursseja.

Jälkimmäinen seikka on varsin hyvin dokumentoitu IPR-strategian taustatutkimuksessa ”Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020 – IPR-strategian taustoitus” alkuvuodelta 2021. Tutkimuksen 1 luku on nimenomaan omistettu pk-yritysten osaamiselle ja sen kartuttamiselle, joihin toimenpide-ehdotuksilla on tarkoitus puuttua. On hyvä muistaa, että yli 95 %:ia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä kuuluvat pk-yritysten kategoriaan, ja ne ovat tärkeitä työllistäjiä ja innovoijia.

IPR University Center ja IPR info

Tärkeässä roolissa tutkimuksen ja käytännön tiedon koordinoijana ja Suomen IPR-yhteisön ”liimana” toimii IPR University Center. Sen lisäksi, että Center tarjoaa yhteisen foorumin tieteentekijöille ja käytännön osaajille, sen koulutustarjonta on laajaa ja monipuolista. Se voi koulutuksessaan nimenomaan saattaa yhteen ja hyödyntää sekä tutkijoita että asiamiehiä ja asianajajia. Edellytyksenä toiminnalle on kuitenkin, että Centerille taataan riittävä rahoitus myös valtion toimesta erilaisia IPR:ää edistäviä projekteja varten.

IPR University Centerin yhteydessä ja kannatusyhdistyksen ylläpitämänä IPRinfo-lehti myötävaikuttaa uuden ja monipuolisen tiedon välittämiseen Suomen IPR-yhteisölle. On ollut sekä mielenkiintoista että opettavaista toimia lehden parissa. Yhteistyö IPR University Centerin osaavan henkilöstön sekä tarmokkaiden ja terävien harjoittelijoiden kanssa on sujunut erinomaisesti ja hyvässä hengessä.

Luovutan viestikapulan luottavaisena seuraajani, OTT Heidi Härkösen, osaaviin käsiin. On odotettavissa monia mielenkiintoisia sekä tietoa ja osaamista lisääviä lukuhetkiä.