Optimisti jaksaa toimia – haastattelussa Max Oker-Blom

2/2020 17.3.2020
Max Oker-Blom on tukenut IPR University Centerin toimintaa sen alkumetreiltä saakka. Taustalla Eeva Hakoranta.

Monipuolisesta IPR-osaamisestaan tunnettu Max Oker-Blom jakaa auliisti tietämystään eteenpäin. IPRinfo-lehden haastattelussa hän kertoo näkemyksiään muun muassa tekoälystä.

Kohtelias herrasmies, innostava opettaja, taitava keskustelija. Nämä sanat toistuvat, kun pyytää kollegoita luonnehtimaan Max Oker-Blomia. IPR Gaalassa 2020 hänet palkittiin vuoden IPR-henkilönä työstään aineettomien oikeuksien parissa niin elinkeinoelämässä, akateemisissa piireissä kuin kansainvälisissä järjestöissä.

Tiedonjano ruokkii ahkeruutta

Lähes 20 vuotta Fazer-konsernin lakiasiainjohtajana (1991-2008) näytti Oker-Blomille yritysoikeuden käytännön puolen ja sai hänet innostumaan tavaramerkeistä ja muista immateriaalioikeuksista. Samalla hän jatkoi opintojaan ja väitteli aiheenaan oikeustaloustieteellinen argumentaatiomalli. Vuonna 2009 hän siirtyi akateemiseen työhön Hankenille säilyttäen silti yhteydet elinkeinoelämään.

Oker-Blomilla on riittänyt luottamustehtäviä sekä kotimaassa että ulkomailla, ja eläkeläisenäkin hän toimii dosenttina, Keskuskauppakamarin IPR-valiokunnan puheenjohtajana ja Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen varapuheenjohtajana. Miten tähän kaikkeen riittää energiaa? Täyttäväthän hänenkin arkeaan myös putkiremontin tapaiset huolet ja isoisän (mieluisat) velvollisuudet.

— Olen utelias ja haluan ymmärtää yhteiskunnan trendejä, sitä mikä vaikuttaa mihin. Kirjoittaminen, lukeminen ja luennointi on minulle tavallaan harrastus.

Lisäksi hänen elämästään puuttuu yksi aikasyöppö: hän ei postaa kuulumisiaan, jaa videoita eikä odottele tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa. Oker-Blom tunnustaa sentään vilkuilevansa turhankin taajaan älypuhelintaan, lähinnä uutisia. Vaikka hän ei usko somesta olevan itselleen hyötyä, hän arvelee nuorten pystyvän sitä kautta luomaan työssäkin tärkeitä verkostoja.

Oker-Blom uskoo tulevaisuuteen

Megatrendeistä Oker-Blom nostaa tärkeimmiksi kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen sekä teknologian, erityisesti tekoälyn (AI, artificial intelligence). Hän uskoo, että nämä asiat ovat yhdistettävissä.

— Olen optimisti. Tiukassa paikassa ihminen pystyy toimimaan. Suurteollisuudessa tietävät jo, että jos eivät panosta kestävään kehitykseen, heiltä katoavat asiakkaat. Suomessa edetään oikeaan suuntaan, joskin turhan hitaasti. Ja vaikka Pohjoismaat ovat pieniä verrattuna Kiinaan tai Intiaan, ei pidä vähätellä niiden esimerkin vaikutusta. Suomikin on edistänyt mustan hiilen vähentämistä muun muassa Arktisessa neuvostossa.

Hän luottaa myös IPR-järjestelmän elinvoimaan, koska yksinoikeus toimii yhä taloudellisena kannustimena. Yritykset käyttävät myös uusia toimintamalleja esimerkiksi pitämällä osan kehitystyöstä julkisena puolustaen kuitenkin muita aineettomia oikeuksiaan ja niihin liittyviä taloudellisia saatavia.

— Pidän kuitenkin tekijänoikeuden suoja-aikoja liian pitkinä. IPR-järjestelmän pitäisi olla selkeä ja yhdenmukainen. Patenttien 20 vuoden suoja pakkolisenssimahdollisuuksineen on kohtuullinen, Oker-Blom sanoo.

Tekoälyn lumo ja vaara

Tekoälyn esiinmarssi on ohjannut tavaramerkkispesialistia perehtymään myös patentteihin ja tekijänoikeuksiin. Teknologiafriikkiys on Oker-Blomista kaukana, mutta hän toteaa ymmärtävänsä tekoälyn toiminnan teoriassa.

— Meidän pitää oppia teknologiasta riittävästi, että emme anna esimerkiksi verkkokaupan ja somen suositusten hallita ajatteluamme. Tekoälyn tarkastelu kannattaa jäsennellä kolmeen osaan. Ensinnäkin siinä on teknologiapuoli, kuten koneoppiminen ja looginen ohjelmointi. Toisena ovat sovellukset kuten kuvantunnistus ja luonnollisten kielten prosessointi. Kolmas tarkastelukulma ovat soveltamisalueet kuten biotieteet, televiestintä ja kuljetukset.

Yksi keskeinen kysymys on, kenelle algoritmin tekemän keksinnön tai teoksen oikeudet kuuluvat. EPOn joulukuinen (2019) DABUS-päätös vaatia keksinnön tekijäksi ihminen tyydyttää Oker-Blomia.

— Mielestäni on hyvä pitää edelleen ihminen keskiössä. IPR-oikeudet motivoivat tekijää, ja viranomaisvalvonta on mahdollista. En antaisi algoritmille subjektin oikeutta; kuvittelen, että tällöin kehitys olisi hallitsematonta ja patenttihakemuksia tulisi tulvimalla.

Tekoälysovellukset nopeuttavat hakemusten käsittelyä WIPOssa ja monissa patenttivirastoissa. AI voi tehostaa jopa sairauksien diagnosointia, sillä ohjelmisto päätyy ratkaisuunsa nopeasti tuhansien tieteellisten tutkimusten perusteella. Oker-Blom kavahtaa kuitenkin ajatusta algoritmien ohjaamista päätöksistä.

— Itse kyllä toivoisin voivani keskustella lääkärin kanssa siitä, miten juuri tähän suositukseen on tultu. Tekoäly on hyvä apuväline, mutta sen käyttö päätöksenteossa edellyttäisi vähintäänkin kriteerien täyttä läpinäkyvyyttä.

Kevään 2020 aikana WIPOssa työstetään vastauksia joulukuussa julkaistuun ”draft issues paperiin”, jolla kysyttiin teollisuuden, järjestöjen ja viranomaisten näkemyksiä IPR:n ja tekoälyn suhteesta. AI-aiheita käsitellään myös Helsingin AIPPI Symposiumissa toukokuussa.

IPR:n merkitys taloudessa saatava näkyviin

Oker-Blom on tyytyväinen siitä, että aineettomien oikeuksien taloudellinen merkitys on nostettu työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmisteltavan kansallisen IPR-strategian ytimeen. Aineettomia oikeuksiaan hyödyntävät yritykset menestyvät muita paremmin, toteaa myös Euroopan patenttiviraston (EPO) ja EU:n teollisoikeuksien viraston (EUIPO) syyskuussa 2019 julkaistu selvitys.

Häntä harmittaa, että useissa pk-yrityksissä suojauksen merkitystä ei edelleenkään ymmärretä, esimerkiksi markkinoinnissa tavaramerkit kuitataan brändillä. Vaikka koulutusta ja tietoa on tarjolla, niitä tarvitaan lisää.

— Isot yritykset ymmärtävät IPR:n merkityksen liiketoiminnalle, mutta pk-sektorilla resurssit ovat rajalliset ja osaamista puuttuu. Luottaisin kuitenkin siihen, että tieto leviää. EUIPO järjesti viime vuonna tavaramerkeistä verkkokurssin, ja virasto tarjoaa pk-yrityksille tietoa nettisivuillaan ja suorana neuvontapalveluna — joka tosin kaihertaa asiamiehiä, koska EUIPO näin astuu heidän tontilleen.

Yhteistyö on hyvinvoinnin ja rauhan tae

Oker-Blom on oikeustieteen lisensiaatti ja kauppatieteiden tohtori. Hän tarkastelee yhteiskuntaa talouden ja juridiikan näkökulmasta mutta humanistin silmin. Aikoinaan hänen ajatteluunsa vaikuttivat vuonna 1974 taloustieteen Nobelilla palkittu Gunnar Myrdal ja hänen vaimonsa Alva Myrdal, joka sai rauhan Nobelin vuonna 1982.

— Mitä enemmän tehdään yhteistyötä, sitä paremmin rauhanomainen rinnakkaiselo on taattu. Siksi minusta isojen valtioiden kuten Yhdysvaltain pyrkimys murtaa multilateraalista kauppaa on pienille maille ja maailmanrauhalle huono ratkaisu, vaikka bilateraaliset sopimukset olisivat heille itselleen edullisempia.

Globaalin talouden uudet suurtoimijat ravistelevat nekin kaupan järjestelmiä. Esimerkiksi Kiina on mukana kansainvälisissä kaupan, tutkimuksen ja liiketoiminnan kuvioissa, mutta maasta tulee yhä runsaasti tuoteväärennöksiä.

— Kiina on liittynyt WTO:hon ja muihin yhteisiin järjestelyihin, mutta pitää huolehtia, että he toimivat sääntöjen mukaan!

Euroopan tavaramerkkiyhdistyksen ECTAn (European Communities Trade Mark Association) julkaisu vuodelta 2017 kutsuu entistä puheenjohtajaansa ja pääsihteeriään ”legendaksi”. Oker-Blom osallistuu edelleen järjestön toimintaan ja seuraa samalla Euroopan unionin tapahtumia. Hän pitää EU-jäsenyyttä erittäin edullisena Suomen kaltaiselle pienelle maalle ja arvioi, että Brexitin vuoksi EU on nyt jopa yhtenäisempi kuin ennen.

Yhteistyö on Oker-Blomin ohjenuora myös yksilötasolla. Kollegat kiittelevät häntä: ”kohtelee asemasta riippumatta kaikkia ystävällisesti ja kunnioittavasti”, “ei koskaan kieltäydy auttamasta toista tutkijaa”, “kuuntelee ja osaa esittää kritiikkinsä taitavasti tuoden uusia näkökulmia”, “auttaa mielellään nuoria tutkijoita”. Lopuksi sopii siis lainata IPR-henkilö-palkinnon perusteluja, joissa toivotaan, että Max Oker-Blom jatkaa IPR-tehtävissä vielä vuosia, vaikka hänen panoksensa jo tähänkin asti on ollut ainutlaatuinen.

Kuva: Laura Oja, Laura Oja Photography

Kirjoittajat