Oikeusguru-kilpailussa ajankohtaisen tekijänoikeuskysymyksen äärellä

Oikeusguru-kilpailu järjestettiin vuonna 2022 neljättä kertaa. Kilpailussa mitataan lukiolaisten lakitiedon tuntemusta ja pääpalkintona on opiskelupaikka oikeustieteelliseen ilman pääsykoetta. Vuoden 2022 alkukilpailuun sisältyi erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen tekijänoikeuteen liittyvä kysymys.

Lukiolaisille suunnattu Oikeusguru-kilpailu on järjestetty vuosittain vuodesta 2019 alkaen. Kilpailun järjestäjinä toimivat Suomen Juristiliitto ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry. Kilpailussa mitataan lukiolaisten oikeudellista ajattelua ja lakitiedon tuntemusta sekä tutustutetaan lukiolaisia oikeustieteen opiskeluun.

Vuoden 2022 Oikeusguru-kilpailu

Oikeusguru 2022 -kilpailun alkukilpailu järjestettiin lukioissa marraskuussa ja loppukilpailu Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa. Alkukilpailuun osallistui yli 400 lukiolaista 57 lukiosta ympäri Suomen. Loppukilpailuun, johon sisältyy kirjallinen ja suullinen osio, valittiin kahdeksan alkukilpailuissa parhaiten menestynyttä lukiolaista. Kaksi finaalissa parhaiten menestynyttä sai opiskelupaikan oikeustieteellisessä ilman pääsykoetta. Yksi paikka oli tarjolla Lapin yliopistoon ja yksi Itä-Suomen yliopistoon. Lisäksi finaalissa kolme parhainta saivat rahapalkinnon.

^{Kuva: Juho Kuva. Kuvassa finaalin kärkikolmikko, vasemmalta oikealle: toiseksi sijoittunut Tomi Saaranluoma, Nurmon lukio, kilpailun voittaja Eelis Ojala, Helsingin normaalilyseo ja kolmanneksi sijoittunut Oona Poikajärvi, Töölön yhteiskoulu.}

Oikeusguru-kilpailun kysymykset perustuvat lukion yhteiskuntaopin ja erityisesti lakitiedon kurssin sisältöihin sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Vuonna 2022 järjestetyssä alkukilpailussa yhtenä tehtävänä oli vastata ajankohtaiseen tekijänoikeuteen liittyvään esseekysymykseen.

Tehtävänannossa valokuvausta harrastanut lukiolainen oli ottanut hauskan kuvan auringonlaskussa uivasta mursusta. Lukiolainen oli julkaissut valokuvan valokuvanjakelupalvelussa ja liittänyt kuvan yhteyteen oman nimensä ja sähköpostiosoitteensa. Iltapäivälehti oli myöhemmin ottanut lukiolaisen julkaisemasta valokuvasta kuvakaappauksen ja julkaissut sen iltapäivälehden painetussa lehdessä sekä lehden verkkoversiossa. Iltapäivälehti ei ollut pyytänyt kuvan julkaisuun lukiolaisen suostumusta.

Tapauskuvauksen perusteella lukiolaisten tuli vastata useisiin tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Esseevastauksessa lukiolaisten tehtävänä oli muun muassa arvioida teoskynnyksen ylittymistä, tekijänoikeuden loukkauksen olemassaoloa sekä sitä, soveltuiko valokuvan käyttöön jokin tekijänoikeuslaissa säädetty rajoitussäännös. Tehtävänannon yhteyteen oli liitetty useita otteita tekijänoikeuslaista, joita lukiolaisten tuli hyödyntää vastauksensa perustelemisessa. Tämän lisäksi esseevastauksessa tuli hyödyntää tekijänoikeuden yleisiä oppeja, käsitteitä ja periaatteita.

Esseekysymyksessä pohdittiin ajankohtaista tekijänoikeudellista ongelmaa

Lukiolaisten arvioitavana ollut tehtävä muistuttaa monelta osin julkisuudessa lähiaikoina esillä olleita tapauksia, joissa markkinaoikeus on määrännyt medialle seuraamuksia kuvakaappausten julkaisemisesta. Tapauksia on ollut markkinaoikeuden arvioitavana yhteensä kolme, joista kahdessa on annettu ratkaisu vuonna 2021. Kolmas ratkaisu on annettu hiljattain helmikuussa 2023.

Markkinaoikeuden ratkaisemissa tapauksissa oli kyse siitä, että media oli julkaissut Instagramin Story-osiosta otettuja kuvakaappauksia lehtiartikkeleiden yhteydessä ilman tekijän lupaa. Pääsääntöisesti valokuvan julkaisemiseen esimerkiksi internetsivustolla tarvitaan tekijän suostumus. Valokuvan julkaisu voi olla hyväksyttyä myös ilman suostumusta, mikäli jokin tekijänoikeuslaissa säädetty rajoitussäännös tulee sovellettavaksi. Esillä olleissa tapauksissa markkinaoikeuden tehtävä oli arvioida, oliko kuvakaappausten julkaisu sallittua lehdistön lainausoikeuden tai yleisen sitaattioikeuden perusteella.

Markkinaoikeus päätyi kaikissa kolmessa tapauksessa siihen, ettei kuvakaappausten julkaisuun ollut oikeutta lainaus- tai sitaattioikeuden perusteella. Markkinaoikeuden mukaan uutisoitujen tapahtumien lukeminen päiväntapahtumaksi olisi merkinnyt liian pitkälle menevää rajoitusta valokuvaajan yksinoikeuteen. Lisäksi valokuvan siteeraaminen ei ollut tapahtunut hyvän tavan mukaisesti eikä tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Kuvakaappausten julkaisuun olisi näin ollen tullut pyytää tekijän lupa.

Kuvakaappausten julkaisua koskevissa asioissa saatetaan päätyä vielä toisenlaiseen lopputulokseen, sillä vuonna 2021 annetut ratkaisut eivät ole lainvoimaisia. Viimeisimmän ratkaisun osalta aikaa valitusluvan hakemiseen on 11.4.2023 asti.

Tekijänoikeuden opetus lukiossa ja valmistautuminen Oikeusguru-kilpailuun

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton toiminnanjohtaja Kirsi Ruhanen vastasi kysymyksiimme koskien tekijänoikeuden opetusta lukioissa ja Oikeusguru-kilpailua.

Kysyimme, mitä lukiolaiset tietävät immateriaalioikeuksista, kuten tekijänoikeudesta.

– Lukion lakitiedon kurssin perusteisiin kuuluvat perustiedot immateriaalioikeuksista, ja tekijänoikeus on erikseen mainittu velvoittavassa perusteasiakirjassa. Se, miten paljon ja millä keinoin immateriaalioikeuksia opetetaan, vaihtelee jonkin verran opettajasta ja käytettävästä opetusaineistosta riippuen. On huomattava kuitenkin, että tekijänoikeuksia ei käsitellä lukiossa ainoastaan lakitiedon kurssilla, vaan ne kuuluvat myös esimerkiksi pakollisiin äidinkielen ja kuvataiteen opintoihin.

Lukion vapaaehtoisessa lakitiedon kurssissa keskeisenä sisältönä on juridiikan peruskäsitteet ja perusoikeudet, oikeudellisen tiedon lähteet ja niiden käyttö, oikeus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena ilmiönä sekä oikeusjärjestys ja tuomioistuinlaitos. Sisältöön kuuluu kansalaisten yleisimpien oikeustoimien perusteet muun muassa sopimus- ja vahingonkorvausoikeudessa, työoikeudessa ja tekijänoikeudessa.

– Yhteiskuntaopin oppiaineeseen kuuluva lakitiedon kurssi on Lukion opetussuunnitelman perusteissa määrätysti ns. valtakunnallinen syventävä kurssi. Se ei siis ole pakollinen lukiokurssi. Näin ollen sen suorittavat useimmiten vain ne, jotka osallistuvat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeeseen.

– Oikeusguru-kilpailu perustettiin, koska HYOL:ssa ajateltiin sen avulla olevan mahdollista lisätä lukiolaisten kiinnostusta lakitiedon kurssin suorittamista kohtaan. Luultavasti näin onkin tapahtunut, vaikka dataa asian osoittamiseksi varmuudella ei ole.

Kysyimme myös, miten opiskelijat valmistautuvat Oikeusguru-kilpailuun.

–  Suurin osa Oikeusguru-kilpailuun osallistuvista lukiolaisista on suorittanut lukion lakitiedon kurssin, joka valmistaa hyvin Oikeusgurun alkukilpailuun. Lisäksi osallistujien kehotetaan seuraamaan uutismedioita. Lakitiedon kurssin suorittaminen ei kuitenkaan ole edellytys kilpailuun osallistumiselle, joten osa valmistautuu kilpailusuoritukseen itsenäisesti.

– Tyypillisesti lukion lakitiedon kurssi suoritetaan toisen opiskeluvuoden aikana. Tästä johtuen yleisimmin kilpailuun osallistuvat ovat toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita, mutta luokattomassa lukiossa siihen voivat tietysti osallistua myös ensimmäisen tai neljännen vuoden opiskelijat.

–  Alkukilpailuun voi osallistua useamman kerran siinä tapauksessa, että ensimmäisellä osallistumiskerralla ei saavuta finaalipaikkaa. Finaaliin voi tulla valituksi vain kerran. Toivottavasti moni niistä opiskelijoista, jotka eivät ensimmäisellä osallistumiskerralla saavuta finaalipaikkaa, yrittäisivät seuraavana vuonna uudelleen.

On hienoa, että tekijänoikeustaitoja opetetaan enenevissä määrin jo lukiolaisille. Erityisesti digitalisaation uuden harppauksen myötä on tärkeää, että eri alustojen käyttäjät ymmärtävät tekijänoikeuden merkityksen.

Lue lisää Oikeusguru-kilpailusta:

https://www.lakimiesliitto.fi/liitto/oikeusguru/

https://www.lakimiesliitto.fi/liitto/oikeusguru/kilpailun-saannot/

https://hyol.fi/kilpailut/oikeusguru/