Muoti ja IPR – missä mennään?

5/2015 15.12.2015
(iStockphoto.com/Stacey Newman)
Muoti on teollisuudenala, joka perustuu suureksi osaksi muotisuunnittelijoiden – vai pitäisikö sanoa muotitaiteilijoiden – luovuudelle. Sen vuoksi muoti onkin äärimmäisen IPR-intensiivinen ala. Muotiteollisuus ei kuitenkaan aiemmin ole juuri kiinnostanut oikeustieteilijöitä, etenkään Suomessa.

Asenteet alkavat kuitenkin muuttua. Muoti nähdään nykyään vakavasti otettavana akateemisena tutkimuskohteena siinä missä muutkin ilmiöt. Viime vuosina myös oikeustiede on herännyt tutkimaan muodin ja juridiikan, erityisesti muodin ja immateriaalioikeuksien yhtymäkohtia. 2000-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa syntynyt fashion law eli muotioikeus on juridiikan suuntaus, joka pyrkii ottamaan huomioon muotiteollisuuden erityispiirteet immateriaalioikeudellisessa tutkimuksessa.

Erityisen kiinnostavia IPR-liitännäisiä kysymyksiä liittyy esimerkiksi siihen, miten muotisuunnittelijan suunnittelutyyli ja kädenjälki vaikuttavat käsillä oleviin immateriaalioikeudellisiin suojavaihtoehtoihin. Pohdittavaa aiheuttaa myös se, milloin muotikopiointi on immateriaalioikeuden loukkausta ja milloin taas sallittua inspiroitumista, jossa kopioijaksi väitetty suunnittelija vain osallistuu samaan trendiin kuin inspiraation lähde. Entä ovatko esimerkiksi tekijänoikeusloukkaukset itseasiassa edes haitallisia muotialalle?

Patentit tulevat muotiin

Tuoteväärennöksiin liittyvät kysymykset aiheuttavat runsaasti päänvaivaa muotioikeuden saralla. Vuonna 2013 maailman viidentoista väärennetyimmän tavaramerkin joukosta kahdeksan oli muoti-, vaate- ja asustealan tavaramerkkiä. Paalupaikkaa pitää Nike, mutta listalta löytyy myös esimerkiksi Chanel, Louis Vuitton ja Burberry. (World Trademark Review, 2014.)

Tekijänoikeuden, tavaramerkin ja mallioikeuden lisäksi myös patentit alkavat olla ajankohtaisia muotiteollisuudessa, kun puettava teknologia yleistyy. Puettavaa teknologiaa tavataan erityisesti urheilu- ja ulkoiluvaatetuksessa.

Muotimaailmaa koskevat oikeusriidat ovat usein päätyneet Euroopan unionin tuomioistuimen selviteltäviksi. Viimeisimmästä oikeuskäytännöstä mielenkiintoinen esimerkki on H&M:in ja Saint Laurentin välinen riita, jossa selviteltiin Saint Laurentin käsilaukulle rekisteröidyn yhteisömallin yksilöllisyyttä (T-525/13 ja T-526/13). Lisäksi erinäiset Christian Louboutinin punaisille kengänpohjille rekisteröimää tavaramerkkiä koskevat riidat aiheuttavat aina säännöllisin väliajoin keskustelua väritavaramerkin olemuksesta. Suomessa puolestaan on viime vuosina käyty runsaasti keskustelua tekstiiliprinttien tekijänoikeuksista.

Amerikkalaislähtöinen fashion law on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös suomalaisten juristien keskuudessa. Marraskuussa 2014 perustetun Muotioikeuden yhdistys ry:n jäsenmäärä alkaa lähennellä jo sataa. Yhdistys järjestää parin kuukauden välein ajankohtaisia muotioikeuteen liittyviä seminaareja, koulutuksia sekä yritysvierailuja.

Mikäli muodin ja juridiikan yhtymäkohdat herättivät mielenkiintosi, voit lukea aiheesta kirjoitettua blogia osoitteessa www.muotioikeus.com ja liittyä muotioikeuden yhdistyksen jäseneksi sivustolla www.fashionlaw.fi.

Heidi Härkönen
Legal Counsel, KPMG Oy Ab
Puheenjohtaja, Muotioikeuden yhdistys ry

 

Kiinnostaako muotioikeus?

Jimenez, Guillermo C. & Kolsun, Barbara: Fashion Law: A Guide for Designers, Fashion Executives, and Attorneys (Fairchild Books 2010).

(Useita kirjoittajia): Navigating Fashion Law: Leading Lawyers on Exploring the Trends, Cases, and Strategies of Fashion Law (Aspatore 2012).

Lois F. Herzeca & Howard S. Hogan: Fashion Law & Business: Brands & Retailers (2013).