Megatrendejä etsimässä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) päivittää vuosittain trendilistaa, johon on koottu maailmanlaajuisia muutosilmiöitä. Listan tavoitteena on luoda pohja ja työkalu muutosten käsittelyyn. Trendilista on kaikkien käytettävissä, ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi strategian suunnittelussa.

Yksittäiset ilmiöt ovat useimmille tuttuja, mutta tulevaisuutta pohtiessa on hahmotettava kokonaisuuksia. Hitaasti etenevät muutokset on pidettävä muistissa, ja niiden lisäksi tulee aina yllättäviä yhteiskunnallisia tapahtumia, joiden vaikutuksien laajuutta ei vielä pystytä ennakoimaan.

Oppija selviytyy muutoksesta

Nopeasti vanhentuvalla tiedolla on harvoin enää itseisarvoa, joten tiedon arvoa luodaan priorisoimalla, jalostamalla ja soveltamalla.  Ongelmien ratkaiseminen ei onnistu erikoistumalla kapeasti, vaan tarvitaan kykyä erilaisten taitojen ja tietojen yhdistämiseen.

Tulevaisuuden taidoista keskeisin on oppiminen. Jatkuva muutos vaatii uusien asioiden oppimista ja vanhan poisopettelua. Oppiminen on myös keino, joka helpottaa sopeutumista jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön.

Tiedollinen eriarvoisuus vähenee, koska uudenlaiset oppimisen menetelmät ja työkalut ovat yhä useamman saatavilla.  Laajat ICT-taidot ovat välttämättömiä työelämän lisäksi myös arjessa, kun teknologia integroituu arkeen.

Oppiminen on suoraan yhteydessä työelämään.  Vakaa työ murenee, keskipalkkaiset ja rutiininomaiset työt vähenevät. Pysyvää ansiotyötä ei ole tarjolla kaikille, joten itsensä työllistäminen on todennäköistä entistä useammalle.

Palkkatyön ja yrittäjyyden välinen raja tulisi häivyttää, ja työelämän pelisääntöjä on muutettava kaikilla tasoilla. Työn rooli ihmisten elämässä pienenee, mutta työn merkityksellisyys kasvaa.

Kamat kiertoon

Ekologinen kenkä puristaa, kun kuluttavaa keskiluokkaa tulee lisää. Energia- ja raaka-ainepula aiheuttaa konflikteja, ja ilmastonmuutoksen edetessä muuttoliike jatkaa kasvamistaan. Tämä luo mahdollisuuksia vaihtoehtoiselle energiantuotannolle. 

Tulevaisuudessa voidaan puhua asfalttien viidakoista, sillä kaupunkialueille rakennetaan enemmän viheralueita ja puistoja. Kaupungeissa on oltava valmius myös ruoan lisätuotantoon, sillä luonnonvarojen vähentyessä yhteisöjen on lisättävä omavaraisuuttaan.

Resurssien niukentuessa hinnat nousevat, joten omistamisesta on siirryttävä jakamiseen. Kiertotalouden merkitys nousee, eli jatkossa kaikki hyödynnettäväksi kelpaava kierrätetään uudelleen.

Jakamistalouden mallit muuttavat myös verotusta. Luonnonvarojen ehtyminen aiheuttaa myös talouspoliittisia jännitteitä ja protektionismia.

Valta vaihtaa paikkaa

Valtasuhteet muuttuvat, kun Aasiasta tulee maailman tärkein talousalue ja Afrikalla on enemmän painoarvoa. EU ei ole enää edelläkävijä, koska perinteiset demokraattiset rakenteet sopeutuvat huonosti jatkuvaan muutokseen.

Nykyinen ja tuleva talouspoliittinen kehitys ei edistä tasa-arvoa. Kun eriarvoisuus kasvaa, heikkenee myös yhteiskunnallinen luottamus, ja ihmisoikeuksien loukkaukset lisääntyvät.  Nopeatahtinen ja yksilökeskeinen yhteiskunta voi heikentää sosiaalista koheesiota.  Ihmisten elinikä pitenee, mutta vanhenevaa väestöä ei nähdä enää kulueränä, vaan voimavarana.

Yhteisöt voimaantuvat, ja yhteiskuntien perusrakenne muodostuu verkostoista, kun hierarkiat muuttuvat ja perinteiset instituutiot kyseenalaistetaan. Yksilöiden valta kasvaa. Kaupunkien suurenevat ja paikallisesta päätöksenteosta tulee valtiollista merkittävämpää. Hyvinvointi korostuu, ja siihen keskittyvät valtiot menestyvät taloudellisesti paremmin korkean arvonluonnin ansiosta.

Soile Manninen

Sitran trendilista julkaistiin lokakuun 2014 alussa. Listaan on koottu 13 tulevaisuuden kannalta keskeistä muutosilmiötä ja jokaisesta muutostrendistä julkaistaan laajempi artikkeli Sitran verkkosivuilla: http://www.sitra.fi/.