Mallioikeusuudistus Euroopan unionissa – mitä on luvassa?

Euroopan unionin mallioikeutta sääntelevä asetus ja direktiivi ovat uudistumassa. Uudistusprosessi on jo siinä määrin pitkällä, että uuden lainsäädännön oletetaan tulevan voimaan alkuvuodesta 2024. Tämä artikkeli tulee käsittelemään, millaisia uudistuksia ehdotukset pitävät sisällään ja, millaisia mahdollisia vaikutuksia niillä on. Käsittelyssä on kirjoittajan mielestä keskeiset osat uudistuksesta, eikä jokaista muutettua kohtaa valitettavasti käsitellä.

Mallioikeus immateriaalioikeutena

Mallioikeus on immateriaalioikeuksien joukossa verrattain uusi tulokas ja onkin huomattavasti nuorempi kuin esimerkiksi tekijänoikeus. Mallioikeuslaki saatettiin kansallisesti voimaan 1971. Ensimmäinen Suomessa hyväksytty malli oli varsinainen klassikko – pallokiuas.[1] Sen jälkeen vuosina 2002 ja 2003 voimaan tulleet Euroopan unionin mallioikeusdirektiivi ja yhteisömalliasetus ovat muuttaneet tilannetta.[2] Unioninlaajuisen suojamuodon voimaantulo onkin järjestelmällisesti vähentänyt mallioikeuden hakumäärää Suomessa.[3] Esimerkiksi World Intellectual Property Officen (WIPO) tilastoista on nähtävissä, että vuoden 2003[4] jälkeen kansallisten mallihakemusten määrä putosi rajusti. Nykyään lähes kaikki hakemukset Patentti- ja rekisterihallitukselle ovat tulleet Suomessa asuvilta henkilöiltä. Tilastosta voi vetää johtopäätöksiä siihen suuntaan, että yhteisömallin tultua vaihtoehdoksi, väheni Suomeen tehtyjen mallihakemusten määrä merkittävästi. Jäljelle jääneet hakemukset eivät tulleet enää ulkomailta, vaan muualla asuvat hakijat ovat oletettavasti siirtyneet hyödyntämään unionin laajuista systeemiä. Unionin mallijärjestelmän vaikutus, ainakin Suomeen, on siis ollut huomattava, eikä sen merkitystä ole syytä vähätellä. Nyt jääkin nähtäväksi, miten tämä mallioikeusuudistus tulee muuttamaan hakemustilannetta, jos tulee.

Mallioikeus nykyhetkellä

Mallioikeus on immateriaalioikeus, jolla on perinteisesti suojattu erityisesti teollista muotoilua.[5] Mallioikeudella tuotteen muotoilulle tarjotaan yksinoikeus. Seuraavat määritelmät koskevat voimassa olevia mallioikeussäädöksiä, eivätkä ole uudistuksen mukaisia. Nykyisen lainsäädännön mukaan tuotteella tarkoitetaan teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita, mukaan lukien osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, sekä pakkaukset, pakkauksen ulkoasu, graafiset symbolit ja kirjasintyypit.[6] Malli voi tulla ilmi esimerkiksi linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista tuotteessa tai sen koristelussa.[7] Mallioikeudella suojataan nimenomaisesti mallin muotoilua ja sen ulkoista muotoa, ei esimerkiksi sen teknisiä ominaisuuksia.

Mallioikeudellisen suojan saamiseksi tuotteelta ei vaadita taiteellisia ansioita. Tuotteen ei tarvitse olla objektiivisesti katsottuna ansioitunut tai käytännöllisesti toimiva. Mallioikeudessa merkitystä ei myöskään ole sillä, vaikka tuotteen ulkomuodon olisi määrittänyt sen käytännöllisyys.[8] Suojaa ei kuitenkaan voida antaa niille ulkomuodon piirteille, jotka määräytyvät ainoastaan teknisen käyttötarkoituksen pohjalta.[9]  Mallioikeuden edellytyksenä on se, että malli on uusi ja yksilöllinen. Mallin suunnittelijalta edellytetään jonkinasteista luovuuden käyttöä, joskaan ei samassa mielessä kuin tekijänoikeudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suojaa eivät saa itsestään selvät ja tunnetut muodot, elleivät ne ole yhdistettyinä malliin uudella ja erilaisella tavalla.[10] Suojaa eivät saa myöskään hyvän tavan tai vallitsevan moraalikäsityksen vastaiset tuotteet.[11]

Mallioikeusuudistuksen tausta

Komissio julkaisi 28.11.2022 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mallien oikeudellisesta suojasta ja ehdotuksen parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2246/2002 muuttamisesta ja komission asetuksen N:o 2246/2022 kumoamisesta.[12]

Mallioikeusuudistus koskee sekä mallidirektiiviä että yhteisömalliasetusta. Direktiivi on lainsäädäntöä, jotka jäsenvaltiot implementoivat ja sen säännökset koskevatkin mallioikeuden suuntaviivoja. Yhteisömalliasetus (muuttuu uudistuksen myötä EU-malliasetukseksi) taas sääntelee muun muassa unionin laajuisen mallioikeuden hakemista ja menettelyjä. Jälkimmäinen on suoraan sovellettavaa oikeutta.

Euroopan komission uutissivuston mukaan uudet mallioikeussäännöt tekevät teollisoikeuksista nopeampia, halvempia ja ennustettavampia. Uudistuksen on tarkoitus modernisoida yhteisömallien sääntelykehikkoa sekä rinnakkaisia kansallisia sääntelyjä, jotka on luotu ja harmonisoitu jo 20 vuotta sitten. Komission mukaan uudet säännöt edistävät innovointiin kannustavia olosuhteita. Lisäksi säännöt tasapainottavat mallien suojausta, mikä helpottaa erityisesti varaosien tuottamista.[13]

Uudistuksen tarkoituksena on tiivistetysti yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa EU:n laajuisen mallin rekisteröintimenettelyä, harmonisoida menettelyjä ja varmistaa yhteensopivuus kansallisten järjestelmien kanssa sekä sallia alkuperäisten mallien uudelleen tuottaminen moniosaisten tuotteiden korjaustarkoituksessa.[14] Ehdotukset COM (2022) 666 final ja COM (2022) 667 final julkaistiin marraskuussa 2022. Sen jälkeen Euroopan unionin neuvosto on vahvistanut kantansa säädöskokonaisuuteen syyskuun 2023 lopussa. Neuvosto ehdotti säädöksiin pieniä muutoksia, mutta tukee keskeisiä ehdotuksia.[15] Vuorossa on vielä Euroopan parlamentin kanta, minkä jälkeen neuvosto ja parlamentti neuvottelevat yhdessä ennen ehdotuksen voimaantuloa.

Uudistusten läpikäynti aloitetaan sekä asetusta että direktiiviä koskevista uudistuksista. Sen jälkeen paneudutaan direktiiviin ja lopuksi EU-malliasetukseen.

Yhteiset uudistukset

1. Mallin ja tuotteen määritelmien päivitykset, Direktiivi 2 artikla ja Asetus 3 artikla

Muutos esitetään tehtäväksi siten, että mallin ja tuotteen määritelmiä selkeytetään ja laajennetaan, jotta ne kattavat myös uudenlaiset teknologiset edistysaskeleet, kuten lohkoketjuteknologian ja metaversumin. Tällöin määritelmiin sisältyvät tuotteet, jotka esitetään graafisesti, jotka on liitetty fyysiseen esineeseen ja, jotka näkyvät kohteiden tilasijoitteluna sisäympäristön muodostamiseksi.  Käytännössä tämä tarkoittaa, että malleihin sisällytettäisiin myös liikkeet, siirtymät tai muut animaatiot, ja ”tuote” sisältäisi tuotteet, jotka eivät ole fyysisiä esineitä tai, jotka ilmenevät digitaalisessa muodossa. Euroopan unionin neuvosto on tosin ehdottanut kannassaan, että sana ”digitaalinen” korvattaisiin ”ei-fyysisellä”.[16] Tämä muutos osoittaa mallioikeuden mukautumiskykyä ja ajantasaisuutta. Näenkin, että muutos on toivottu. Mallioikeuslakien säätämisen aikaan digitaalisuus ei ollut suunnittelijoiden työssä läsnä niin kuin nykypäivänä, ja digitaalisten tuotteiden suojaaminen on ollut jokseenkin epävarmaa.[17] Nykyinen tuotteen määritelmä voidaan tulkita digitaaliset tuotteet poissulkevaksi, joten päivitetty, uudenlaisetkin tuotteet huomioiva, sanamuoto selkeyttää oikeustilaa.[18]

2. Mallioikeudesta johtuvat oikeudet, Direktiivi 16 artikla ja Asetus 19 artikla

Tämä uudistus on säädetty erityisesti 3D-tulostuksen aiheuttamat haasteet mielessä. Uudistuksen myötä rekisteröinti antaa haltijalle oikeuden estää mallin tallentavan välineen tai ohjelmiston luomisen, lataamisen, kopioinnin ja jakamisen. Muutos on ajankohtainen ja tarpeellinen. Näen myös, että tätä muutossuuntaa voitaisiin myöhemmin käyttää pohjana esimerkiksi tekoälyyn liittyvään sääntelyyn. Lisäksi sääntelyä yhdenmukaistetaan tavaramerkkien kanssa, jolloin oikeudenhaltijat voivat estää väärennettyjen tuotteiden kuljettamisen EU:n alueen kautta.

3. Mallioikeudesta johtuvien oikeuksien rajoittaminen, Direktiivi 18 artikla ja Asetus 20 artikla

Suoja-alaa rajoitetaan Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaiseksi, eli sallittujen käyttötarkoitusten listaan lisätään siteeraaminen, kritiikki ja parodia. Tämä uudistus ei aiheuta välttämättä suuria muutoksia käytännön tasolla, sillä nämä poikkeukset olivat tiedossa jo oikeustapausten yhteydessä syntyneen oikeuskäytännön ansiosta (ks. yhdistetyt tapaukset C-24/16 ja C-25/16, Nintendo). Tällä uudistuksella on tarkoitus varmistaa sananvapauden ja luovuuden suojaamista.

4. Rekisteröintitunnus, Direktiivi 24 artikla ja Asetus 26 a artikla

Jatkossa rekisteröidyn mallin haltija voi viestittää rekisteröinnistä esittämällä tuotteessa ympyrän sisällä olevan D-kirjaimen. Tämä on sinänsä pieni, mutta tarpeellinen uudistus. Uskon, että tunnus voisi myös lisätä mallioikeuden tunnettuutta yleisön keskuudessa. Lisäksi selkeä merkki suojatusta tuotteesta voi toimia pelotevaikutuksena kopioinnin osalta, kuten ® ja © tavaramerkkien ja tekijänoikeuden kohdalla.

5. Korjauslauseke, Direktiivi 19 artikla ja Asetus 20 a artikla

Direktiiviin halutaan lisätä asetusta vastaava lauseke varaosista, joka koskee monimutkaisten tuotteiden alkuperäisosia vastaavia varaosia. Asetuksessa on tällä hetkellä väliaikainen korjauslauseke, joka muutetaan pysyväksi. Tällöin molemmissa säädöksissä on omat korjauslausekkeet. Tämä uudistus vakiinnuttaa nykyistä oikeustilaa. Kuitenkin korjauslauseketta voidaan käyttää ainoastaan, jos kuluttajille ilmoitetaan moniosaisen tuotteen korjaamiseen käytettävän tuotteen alkuperä, mikä tarkoittaa, että kuluttajan on saatava tietää, onko tuote alkuperäiseltä valmistajalta vai muualta.

6. Mallia esittävä kuva Direktiivi 26 artikla, Asetus 36 ja 36 a artikla

Mallia esittävä kuva voi olla jatkossa staattinen, dynaaminen tai animaatio. Uudistus vastaa paremmin uudenlaisten mallien hakemiseen.

Mallioikeusdirektiivi

1. Kansallinen mallisuoja rajoitetaan rekisteröityyn suojaan poistamalla suojamahdollisuus rekisteröimättömille malleille, Direktiivi 3 artikla

Kansallisia suojajärjestelmiä halutaan yhdenmukaistaa poistamalla kansallinen rekisteröimätön mallisuoja. Jatkossa kansallista mallisuojaa voi siis saada vain rekisteröity malli ja rekisteröimätöntä suojaa nauttia ainoastaan koko unionin alueella. Tämä muutos ei käytännössä näy Suomen sisällä, sillä Suomessa ei aikaisemminkaan ollut mahdollisuutta hyödyntää rekisteröimätöntä suojaa erikseen kansallisesti.

2. Rekisteröintihakemuksen hylkäämisperusteiden yhdenmukaistaminen, Direktiivi 13 artikla

Yhdenmukaistamisen myötä estelistasta tulee tyhjentävä ja esteistä harmonisoidut EUIPO:ssa tehtävän tutkinnan kanssa. Lisäksi tietyt mitättömyysperusteet tulivat pakolliseksi, jotta ennustettavuutta voidaan lisätä. Näen, että tämä muutos olisi erityisesti Suomessa yksi uudistuksen suurimmista. Jos muutos toteutuu, Patentti- ja rekisterihallitus ei voisi enää viran puolesta toteuttaa uutuustutkimuksia. Tutkimukset on nähty erityisesti pk-yritysten osalta olennaisina, sillä mallin osalta on etukäteen jo kattavasti selvitetty, ettei se ole loukkaava. Toisaalta on todettu, että uudistus keventäisi hallinnollista taakkaa ja asiaan liittyviä viranomaiskustannuksia.[19]

Tällä muutoksella on siis hyviä ja huonoja seurauksia. On hyvä, että prosessi muuttuu nopeammaksi ja vaivattomammaksi, mutta silti pienempien toimijoiden riskit voivat lisääntyä, mikä voi vaikuttaa heidän mallisuojansa hyödyntämismäärään. Toisaalta EUIPO:n nykyinen toimintatapa, joka ei sisällä uutuustutkimusta, vaikuttaa toimivan varsin hyvin, joten järjestelmä toiminee myös Suomessa.

3. Rekisteröidyn mallioikeuden aiempaan käyttöön perustuva oikeus, Direktiivi 21 artikla

Myös direktiiviin otetaan yhteisömalliasetuksen mukainen aiempaan käyttöön perustava oikeus. Aiempaan käyttöön perustuva oikeus on hyödyllinen niiden, jotka ovat vilpittömässä mielessä investoineet malliin ennen rekisteröidyn mallin etuoikeuspäivää ja, joilla on etuoikeutettu intressi markkinoida tuotetta, vaikka tuotteen ulkomuoto kuuluisisikin rekisteröidyn mallin suojan piiriin.

4. Mitättömäksi julistamista koskeva menettely, Direktiivi 31 artikla

Tämä kohta velvoittaa jäsenvaltiot säätämään hallinnollisen menettelyn, jonka avulla voidaan käsitellä mallin pätevyyteen liittyviä riitauttamisia. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että paikallisen teollisoikeuksien viraston, eli Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen suunniteltaisiin menettely, jossa asioita käsitellään.

Suunniteltu muutos vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, jotta jo valmiiksi kiireisiä tuomioistuimia ei ruuhkauteta edelleen pätevyyteen liittyvillä asioilla. Hallinnollinen menettely voi olla nopeampi, kustannustehokkaampi ja lähestyttävämpi tapa hoitaa asioita. Muutos on siis tervetullut varmasti erityisesti pienempien toimijoiden näkökulmasta.

Yhteisömalliasetus

1. Terminologian päivittäminen, Asetus 1 artikla

Rekisteröidyn yhteisömallin nimi muutetaan rekisteröidyksi EU-malliksi. Tämä muutos koskee puhtaasti nimeä ja johtuu siitä, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen termi ”yhteisö” on vanhentunut.[20]

2. Rekisteröintiprosesseja EUIPO:ssa yksinkertaistetaan ja niitä virtaviivaistetaan lisää EU-tavaramerkkijärjestelmän kanssa

Unioninlaajuisten mallien kohdalle ehdotetaan muutoksia, jotka yhdenmukaistavat menettelyjä muistuttamaan EU-tavaramerkkien vastaavia. Muutokset sisältävät esimerkiksi luopumisen mahdollisuudesta toimittaa rekisteröityä yhteisömallia koskeva hakemus jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusviraston tai Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusviraston kautta ja mahdollisuuden hakea EUIPO:n menettelyn jatkamista tai sen päätöksen kumoamista.

3. Hakemusmaksuja alennetaan ja rekisteröintimaksujen aikatauluun lisätään läpinäkyvyyttä, Asetus, liite 1

Asetuksessa ehdotetaan, että hakemusmaksuja alennettaisiin ja yksinkertaistettaisiin. Tämä muutos tapahtuisi esimerkiksi rekisteröintimaksun ja julkaisemismaksun yhdistämisellä. Maksualennukset helpottaisivat mallisuojan hakemista erityisesti yksittäisten hakijoiden sekä pk-yritysten kannalta. Toisaalta talousvaliokunnan lausunnossa huomautetaan, että hinnan aleneminen saattaa vähentää kansallisen mallisuojan houkuttelevuutta.[21]

Ymmärrän uudistuksen haitat kansallisen järjestelmän kannalta, mutta hakijoiden osalta laajempi suoja-alue samaan hintaan näyttää olevan enemmänkin positiivinen asia. Jos hakijan tavoitteena on suojata malli vain kansallisesti, on silti edelleen tarkoituksenmukaisempaa hakea kansallista suojaa, jolloin tälläkin suojamuodolla on oma paikkansa. Lisäksi on huomioitava, että Euroopan unionin neuvosto esitti kannassaan, että kansallisten hakemusmaksujen pitäisi pysyä matalampina kuin unioninlaajuisten.[22]

Uudistuksen vastaanotto

Mallioikeusuudistuksen vastaanotto on ollut pääosin positiivinen ja muutokset on nähty tarpeellisina laaja-alaisesti. Suomessa esimerkiksi valtioneuvosto on todennut, että

” – – Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että mallisuoja kannustaa suunnitteluun ja innovointiin, on tarkoituksenmukainen ja tehokas digiaikakaudella – –. Mallisuojajärjestelmien nykyaikaistaminen ja harmonisointi tehostavat valtioneuvoston näkemyksen mukaan sisämarkkinoiden toimintaa, luovat paremmat edellytykset kilpailulle ja lisäävät oikeusvarmuutta.”

Talousvaliokunta puolestaan on kommentoinut aloitetta seuraavasti: ”Ehdotusta on pidetty selvityksen perusteella kannatettavana: uudistus yhdenmukaistaisi direktiivin ja asetuksen sääntelyä.” Talousvaliokunta piti myönteisinä muun muassa kilpailua lisääviä vaikutuksia, korjauslauseketta sekä viranomaismaksujen alentumista. Toisaalta talousvaliokunta painotti myös uudistuksen vaikutusten epävarmuutta, esitti kritiikkiä uutuustutkimuksen poistamiseen sekä tarvetta selventää asetusehdotuksen 19(2)d artiklaa, joka koskee 3D-tulostusta.[23]

On kuitenkin huomioitava, että ehdotukset eivät ole vielä valmiita. Kuten todettua, Euroopan unionin neuvoston kanta esitti muutamia muutoksia ehdotukseen. Lisäksi tulossa on Euroopan parlamentin kannanotto, joka voi vielä muuttaa ehdotuksia. Lopullinen sisältö jää siis edelleen nähtäväksi.

[1] Patentti- ja rekisterihallituksen mallioikeustietopalvelu, rekisterinumero 1.

[2] Ks. esimerkiksi Heikkilä, Jussi ja Peltoniemi, Mirva, Institutional Changes and Industry Dynamics in the IPR Service Sector: A Small Open Economy Perspective (June 1, 2022)

[3] Heikkilä, Jussi ja Peltoniemi, Mirva, Institutional Changes and Industry Dynamics in the IPR Service Sector: A Small Open Economy Perspective (June 1, 2022), s. 37; WIPO IP Statistics Data Center (updated Nov 2021)

[4] Huom. vuotta 2002 ei ole tilastoitu, eikä vuodelta 2003 ole jaottelua asukkaiden ja ei-asukkaiden välillä.

[5] HE 6/2002, s.4.

[6] Direktiivi 98/71/EY, 1 artikla.

[7] Direktiivi 98/71/EY, 1 artikla

[8] Haarmann, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeus. Talentum, Helsinki 2014, s. 268.

[9] Neuvoston asetus (EY) N:o 6/200, yhteisömallista, artikla 8 kohta 1.

[10] Aalto-Setälä, Minna – Sundman, Christoffer – Tuominen, Markku – Uhlbäck, Asta: IPR käytännönläheisesti. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin kamari Oy 2016, s. 149.

[11] Aalto-Setälä, Minna – Sundman, Christoffer – Tuominen, Markku – Uhlbäck, Asta: IPR käytännönläheisesti. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin kamari Oy 2016, s. 150.

[12] Valiokunnan lausunto TaVL 80/2022 vp – U 116/2022 vp.

[13] Intellectual property: New rules will make industrial designs quicker, cheaper and more predictable, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_7216

[14] Intellectual property: New rules will make industrial designs quicker, cheaper and more predictable, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_7216

[15] Intellectual property: Council adopts two positions on designs protection legislation, https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2023/09/25/intellectual-property-council-adopts-two-positions-on-designs-protection-legislation/

[16] Intellectual property: Council adopts two positions on designs protection legislation, https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2023/09/25/intellectual-property-council-adopts-two-positions-on-designs-protection-legislation/

[17] Antikainen – Härkönen 2023, s. 4 ja 6.

[18] Antikainen – Härkönen 2023, s. 6—7; Viola Elam ‘CAD files and European design law’ 2026, s. 145 ja 151.

[19] Valiokunnan lausunto TaVL 80/2022 vp – U 116/2022 vp

[20] COM (2022) 666 final, osa 5, lisätiedot.

[21] Valiokunnan lausunto TaVL 80/2022 vp – U 116/2022 vp.

[22] https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2023/09/25/intellectual-property-council-adopts-two-positions-on-designs-protection-legislation/

[23] Valiokunnan lausunto TaVL 80/2022 vp – U 116/2022 vp

Lähteet:

Aalto-Setälä, Minna – Sundman, Christoffer – Tuominen, Markku – Uhlbäck, Asta: IPR käytännönläheisesti. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin kamari Oy 2016

Antikainen, Mikko and Härkönen, Heidi, Artificial Intelligence and EU Design Law (September 19, 2023). Forthcoming in Dana Beldiman (ed), Design Law: Global Law and Practice (Edward Elgar Publishers 2024)

Direktiivi 98/71/EY

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) 6/2002 muuttamisesta ja komission asetuksen (EY) 2246/2002 kumoamisesta COM (2022) 666 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mallin oikeudellisesta suojasta COM (2022) 667 final

Haarmann, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeus. Talentum, Helsinki 2014

Hallituksen esitys 6/2002

Heikkilä, Jussi ja Peltoniemi, Mirva, Institutional Changes and Industry Dynamics in the IPR Service Sector: A Small Open Economy Perspective (June 1, 2022)

Intellectual property: Council adopts two positions on designs protection legislation https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2023/09/25/intellectual-property-council-adopts-two-positions-on-designs-protection-legislation/

Intellectual property: New rules will make industrial designs quicker, cheaper and more predictable, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_7216

Neuvoston asetus (EY) N:o 6/200, yhteisömallista

Patentti- ja rekisterihallituksen mallioikeustietopalvelu

Valiokunnan lausunto TaVL 80/2022 vp – U 116/2022 vp

Viola Elam ‘CAD files and European design law’ [2016] 7 JIPITEC

Kuva: iStock/Paul Campbell