Maailman henkisen omaisuuden päivä 2023

Maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään vuosittain maailmanlaajuisesti 26. huhtikuuta. Juhlapäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta aineettomista oikeuksista sekä lisätä innovaatiota ja luovuutta. Maailmanlaajuisen juhlapäivän teemana oli tänä vuonna (2023) ’Women and IP: accelerating innovation and creativity’. Tämä näkyi myös Suomen tapahtumassa, jonka kantavia teemoina olivat IPR-osaaminen Suomessa sekä innovaatiot – mistä ja miten ne syntyvät. Tapahtuma järjestettiin etäyhteyksien välityksellä, ja puhujina oli useita alan asiantuntijoita niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Suomen tapahtuman järjestivät yhteistyössä Patentti- ja rekisterihallitus, IPR University Center, suomalaisten naiskeksijöiden yhdistys QUIN Suomi ry, Keksintösäätiö ja Suomalaisten keksijöiden tukiyhdistys.

Avaussanoja

Tapahtuman juontajana toimi tänä vuonna IPRinfo-lehden päätoimittaja, OTT, VT ja Turun yliopiston tutkijatohtori Heidi Härkönen, joka toivotti tapahtuman aluksi niin vieraat kuin tapahtuman puhujat lämpimästi tervetulleiksi. Tämän jälkeen tapahtuman avaussanat kuultiin Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajalta Antti Riivarilta, jonka mukaan henkisen omaisuuden päivä muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeä merkitys aineettomalla omaisuudella ja sen suojaamisella on luovan alan toimijoille ja yrityksille. Riivari nosti esille, että alan dynaamisen luonteen vuoksi on tärkeää, että Suomessa kehitetään jatkuvasti olemassa olevaa IPR-järjestelmää ja lisätään aineettomia oikeuksia koskevaa osaamista eri toimijoiden keskuudessa.

Tapahtuman alussa kuultiin myös WIPO:n pääjohtajan Daren Tangin videotervehdys, jossa hän nosti esille, että vuoden henkisen omaisuuden päivän tarkoituksena on juhlistaa naiskeksijöiden ja -yrittäjien tuomaa panosta IPR-alalle. Videotervehdyksessään Tang nosti myös esille, että WIPO:n visiona on luoda kaikille avoin ja monimuotoinen aineettomien oikeuksien toimintaympäristö, jonka ytimessä ovat erityisesti naiset ja nuoret sekä pienet ja keskisuuret yritykset.

IPR-osaaminen Suomessa

Tapahtuman seminaariosuus alkoi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot, osaaminen ja uudistuminen -ryhmän teollisuusneuvos Maija Lönnqvistin puheenvuorolla kansallisesta IPR-strategiasta osana TKI-toimintaympäristöä. Puheenvuorossaan Lönnqvist avasi kansallista IPR-strategiaa, jonka visiona on, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa olisi tehokkaasti toimiva IPR-toimintaympäristö. Strategiaan kuuluvien toimenpiteiden avulla olisi muun muassa tarkoitus lisätä suomalaisten toimijoiden IPR-osaamista, ottaa aineettomat oikeudet osaksi poliittista päätöksentekoa, luoda toimiva ja kilpailukykyinen IPR-järjestelmä sekä edistää IPR-järjestelmän sääntelyn kehittämistä EU:ssa ja kansainvälisesti.

EUIPO:n verkostoasiantuntija Jani Joenniemi avasi esityksessään pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettua SME Fund -avustusohjelmaa ja tuen hakuprosessia. Yritysrahasto tarjoaa EU:hun sijoittautuneille pk-yrityksille tukea aineettoman omaisuuden suojaamiseen ja sen hallinnan kehittämiseen. Joenniemi nosti esille, että taloudellisen tuen lisäksi avustusohjelmaan kuuluu myös IP Scan -palvelu, jota pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyödyntää oman tilanteensa kartoittamisessa ja IPR-strategian suunnittelussa. Asiantuntijapalvelu auttaa yrityksiä hahmottamaan, mitä IP-oikeuksia kannattaa hakea ja miten yritys voi paremmin hallita aineetonta omaisuuttaan. Joenniemi totesi, että vaikka EU-tuilla voi olla raskas leima, SME-tuen on saanut jopa 90 % hakijoista.

Seuraavaksi kuultiin ONIT Sport Oy:n perustajan ja toimitusjohtajan Laura Andelinin ajatuksia siitä, mitä SME-avustusohjelman hyödyntäminen merkitsi uudelle start up -yritykselle ja miten asiantuntijapalveluita hyödynnettiin käytännössä. Andelin kertoi, että yritys toteutti toimintansa alkumetreillä IP Scanin, jossa kartoitettiin yrityksen tilannetta sekä suunniteltiin yrityksen IPR-strategiaa. IP Scan tuntui luontevalta valinnalta, sillä yrityksen tavoitteena oli tähdätä kansainvälisille markkinoille ja aineettomat oikeudet eivät olleet yrityksen osaamisalueen ytimessä. Lisäksi yritys halusi käyttää apunaan asiantuntijoita, jotka ymmärtävät aineettomien oikeuksien ja niiden suojaamisen merkityksen. Andelinin mukaan IP-oikeuksien tärkeyttä voi olla aluksi vaikea hahmottaa tai niiden merkitys voi yllättää jälkikäteen. Tämän vuoksi on hienoa, että yrityksille on tarjolla asiantuntijapalveluita, jotka tarjoavat aloitteleville yrityksille tietoa immateriaalioikeuksista ja niiden suojaamisesta. Näin IP-oikeudet saadaan asianmukaisesti suojattua jo yritystoiminnan alusta alkaen.

Innovaatiot – mistä ja miten ne syntyvät?

Suomen keksijänaisten verkoston QUIN-Suomi ry:n puheenjohtaja Eija Pessinen keskittyi puheenvuorossaan naisiin aineettomien oikeuksien haltijoina ja keksijöinä. Puheenvuorossaan Pessinen avasi naiskeksijöiden menestykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä nosti esille useita suomalaisia naiskeksijöitä, joiden keksinnöt ovat saanet tunnustusta niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla.

Pessisen mukaan QUIN-Suomi ry:n tavoitteena lisätä naiskeksijöiden määrää maailmassa sekä kannustaa naisia tuomaan esille omia ideoitaan sekä hyödyntämään keksintöjään. Tämän lisäksi verkoston tarkoituksena on lisätä naiskeksijöiden näkyvyyttä maailmalla ja sitä kautta lisätä sijoittajien ja muiden toimijoiden kiinnostusta naiskeksijöitä kohtaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi QUIN-Suomi ry järjestää naisille suunnattuja vertaistapaamisia, mentorointeja ja tapahtumia sekä nimeää naisia pohjoismaisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin.

Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Talvela kertoi esityksessään Keksintösäätiön uusista palveluista, Ideajalostamosta ja Apu+Raha -palvelusta, joiden tarkoituksena on edistää keksintötoimintaa tarjoamalla keksijöille neuvontaa ja rahoitusta keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Tämänkaltaisille palveluille on tarvetta, sillä kansallinen järjestelmä ei tue tarpeeksi varhaisen vaiheen innovaatioita. Lisäksi asiantuntija-avun tulisi olla helpommin ja nopeammin saatavissa. Talvelan mukaan on tärkeää, että IPR-osaamista vahvistetaan koko ajan, sillä luovuuden ja innovaatioiden merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.

Business Finlandin palvelujohtaja Kari Komulainen keskittyi esityksessään Business Finlandin tarjoamiin rahoituspalveluihin, jotka on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Esityksessä tarkasteltiin innovaatioseteliä, INTO-rahoituspalvelua sekä tutkimus, kehitys ja pilotointi -rahoitusta.

Tactotekin General Counsel Sonja London käsitteli esityksessään sitä, mihin tarkoituksiin voidaan aineettomia oikeuksia käyttää ja miten aineettomien oikeuksien arvoa voidaan lisätä. Perinteisesti aineettomia oikeuksia on käytetty oman tuotteen tai palvelun suojaamiseen kilpailijoita vastaan. London nosti esille, että aineettomia oikeuksia on mahdollista käyttää myös moneen muuhun tarkoitukseen, kuten kilpailuedun saavuttamiseen, yrityksen toimintavapauden vahvistamiseen, omien tuotteiden ja palveluiden erottamiskyvyn saavuttamiseen ja liikevoiton keryttämiseen. Aineettomilla oikeuksilla voi olla huomattava arvo, jos niitä osataan käyttää oikealla tavalla ja mahdollisimman monipuolisesti hyödyksi yritystoiminnassa.

Seminaariosuuden päätteeksi tapahtuman juontaja Heidi Härkönen kiitti kaikkia puhujia ja tapahtumaan osallistuneita sekä toivotti kaikille hyvää henkisen omaisuuden päivää.

Kuva: iStock/Pattadis Walarput