Luovuutta ja kilpailua

Luovien alojen merkitys on korostunut taloudellisessa murroksessa, jossa osaamisen, tuotteiden ja palveluiden hyödyntämisestä on tullut kansainvälisesti tärkeä kilpailutekijä.

Uudet tuotannontekijät eli  tieto, osaaminen, luovuus ja merkitykset, ovat tulevaisuudessa kasvun ja kilpailukyvyn perusta. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sisältyy luovien alojen liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittämiseen tähtääviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa.

Ministeriöt laativat syyskuussa 2012 julkaistun muistion Luovuudesta kasvua ja uudistumista: Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset. Muistiossa kuvataan luovien alojen yritysten toimintaympäristöä ja esitetään strategiset linjaukset, joiden pohjalta kootaan yhteen toimenpide-ehdotukset.

Strategisiin linjauksiin kuuluvat:
– aineettomien oikeuksien liiketoimintaympäristön kehittäminen; osaamisen kehittäminen;
– yrittäjyyden ja yrityskentän kehittäminen;
– ohjaavien ministeriöiden vuorovaikutus yksityisen toimijakentän kanssa sekä
– tietopohjan vahvistaminen.

Aineettomat oikeudet luovan bisneksen perusta

Moni luovan alan yritys toimii aineettomien oikeuksien varassa. Tällaisten yritysten toimintaympäristöön vaikuttaa neljä kehityssuuntaa: globalisoituminen, digitalisoituminen, politisoituminen ja ekspansio.

Globalisoituminen tekee suomalaiset yritykset yhä riippuvaisemmiksi kansainvälisistä pelisäännöistä. Digitalisoituminen luo uusia aineettomien oikeuksien käyttötapoja ja toimintamalleja. Politisoitumisen myötä aineettomista oikeuksista keskustellaan terveydenhuoltoa ja ympäristökysymyksiä koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Aineettomat oikeudet koskettavat yhä useampia yksittäisiä kansalaisia.

Vuonna 2009 laadittiin aineettomien oikeuksien strategia, jossa asetetaan tavoitteeksi, että Suomessa tulee olla vuonna 2015 tehokkaasti innovaatiotoimintaa tukeva IPR-toimintaympäristö.  Valtioneuvoston periaatepäätöksessä toimenpiteet on jaettu neljälle osa-alueelle: 1) osaaminen, oikeuksien tehokkuus ja selkeys, 2) kilpailupolitiikka, 3) aineettomiin oikeuksiin perustuvien markkinoiden toimivuus ja 4) järjestelmän toiminnallinen tehokkuus.

Tavoitteena on kehittää aineettomiin oikeuksiin perustuvan liiketoiminnan toimintaympäristöä siten, että Suomi voi tarjota tulevaisuudessa kotipesän aineettomaan omaisuuteen sijoittamiselle ja kannustavan ympäristön niihin perustuvalle liiketoiminnalle.

Selvitettävää riittää vielä

IPR-toimintaympäristön kehittämiseksi työryhmä on ehdottanut uutta selvitystä kehittyvistä innovaatiotoiminnan muodoista. Lisäksi on ehdotettu kansainvälisistä markkinoista tehtyjen selvitysten hyödyntämistä.

Kasvuyritysten tekijänoikeuskysymysten osalta työryhmä on listannut yksittäisen tekijän liiketoimintamahdollisuuksiin liittyviä erityiskysymyksiä.

Niihin kuuluvat:
– yritysmuotoisten tekijöiden asema tekijänoikeusjärjestöissä;
– tekijänoikeuden vakuuskäytön puitteet;
– Ruotsin mallin verokohtelun tuomat edut, sekä
– nykyverotuksen sallimien mahdollisuuksien selventäminen ja tehokas tiedotus.

Työryhmä on ehdottanut myös yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamista hallitusohjelman mukaiseksi. Kansainvälisen verokilpailun osalta on todettu, että TEM laatii parhaillaan selvitystä IPR-verokannustimesta, josta on tarkoitus tehdä poliittinen päätös keväällä 2013. Työryhmä ehdottaa selvitystä verokannustimen laajentamisesta kattamaan teollisoikeuksista saatujen tulojen lisäksi tekijänoikeuksista ja muista luovien alojen hyödykkeistä, kuten tietotaidosta ja brändeistä saatuja tuloja.

Anna Kallio
BA, EU Law

Kirjoittaja toimi harjoittelijana IPR University Centerissä syksyllä 2012.

http://www.tem.fi/files/34626/TEMjul_40_2012_web.pdf

http://www.tem.fi/julkaisut

IPR tehokkaaseen käyttöön! Aineksia teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaan. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 37/2008.

Valtioneuvoston periaatepäätös aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta. 26.3.2009.

Sirpalepolitiikasta kohti luovan talouden ekosysteemiä: loppuraportti työ- ja elinkeinoministeriön Luovan talouden strategisesta hankkeesta 2008–2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 35/2011.

Toimintamalli luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseksi: luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmä. 2011.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/julkaisuhaku

Kulttuurivienti näkyy, uudistaa ja vaikuttaa: kulttuuriviennin kehittämisohjelman 2007–2011 loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:20

Luovan talouden ja kulttuurin alueellisista kehittämistoimenpiteistä 2010–2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:13.

Share: