Lihaa korvaavat kasvistuotteet aineettomien oikeuksien näkökulmasta

Tavaramerkit tukena kilpailussa

Markkinoille tulee jatkuvasti uusia elintarvikkeita, joilla voidaan korvata perinteisiä eläinperäisiä tuotteita. Esimerkiksi erilaiset kasvispihvit ja kasvisnakit ovat nykyisin ruokakauppojen perusvalikoimaa. Kasvipohjaisten lihaa korvaavien tuotteiden kysynnän kasvu ja kiihtyvä kilpailu merkitsee yhä enenevissä määrin myös aineettomia oikeuksia sivuavien kysymysten lisääntymistä. On erilaisia vaihtoehtoja sille, kuinka yritykset voivat suojata kehittämiinsä tuotteisiin ja niiden tuotantoon liittyviä aineettomia oikeuksia. Kasvipohjaisia tuotteita, tuotesarjoja ja yritysten nimiä suojataan kilpailijoita ja hyväksikäyttöä vastaan ennen kaikkea tavaramerkeillä.

Tavaramerkkikiistoja onkin jo esiintynyt kasvistuotteiden valmistajien välillä. Elintarvikejätti Nestlé ja lihaa korvaavia tuotteita valmistava yhtiö Impossible Foods kiistelivät alankomaalaisessa tuomioistuimessa kasvispihviensä nimistä vuonna 2020. Haagissa sijaitseva tuomioistuin katsoi Nestlén loukanneen kasvispihvituotteellaan ”Incredible Burger” tavaramerkkiä ”Impossible Burger”, jonka Impossible Foods oli rekisteröinyt aikaisemmin. Tuomioistuimen mukaan nimien samankaltaisuus saattoi aiheuttaa kuluttajille sekaannusvaaran, ja Nestléä kiellettiin loukkaamasta Impossible Foodsin tavaramerkkiä EU:n alueella. Yhdysvalloissa Nestlé markkinoi tuotettaan nimellä ”Awesome Burger”.

Liikesalaisuus ja patentti suojamuotoina

Kasvistuotteiden valmistusmenetelmät voivat saada myös liikesalaisuus- ja patenttisuojaa. Liikesalaisuudella voidaan suojata esimerkiksi reseptejä, mistä kansainvälisesti tunnetuin ja käytetyin yleinen esimerkki lienee Coca-Cola. Liikesalaisuuden etu onkin siinä, että keksinnön tekninen ratkaisu pysyy salassa. Tämä kuitenkin vaatii sen, että valmistukseen liittyvät tiedot todella pysyvät vain rajatun piirin tiedossa. Patenttia hakiessa tekninen ratkaisu puolestaan tulee tietyssä vaiheessa julkiseen tietoon, eikä se tällöin ole enää salainen. Patentit voivat kuitenkin tarjota vahvempaa suojaa kilpailijoita vastaan silloin, kun patentoinnin edellytykset täyttyvät. Vaikka tuote poistuisikin jossain vaiheessa markkinoilta, patentoitu valmistustekniikka voi olla hyödyllinen uusien tuotteiden kehitystyössä. Monet maailmanlaajuisesti tunnetut kasvipohjaiset tuotteet onkin suojattu patentilla.

USA:ssa patentti voi suojata sekä ruokatuotteita että niiden valmistusmetodeja. Lihaa korvaavan tuotteen kehitystyö voikin sisältää monenlaisia teknisiä aspekteja ja innovaatioita. Näihin kuuluvat esimerkiksi myyntiin päätyvä lopputuote, sen valmistusprosessi sekä tuotannossa käytetty laitteisto. USA:n patentointikäytännöstä ilmenee, että pelkälle lihaa korvaavalle tuotteelle itsessään on vaikeaa saada patenttia. Uudenlaisen ja aiemmasta poikkeavan ainesosan innovatiivinen käyttö tuotteessa luo paremmat edellytykset patentin myöntämiselle.

Beyond Meat on kasvipohjaisia lihaa korvaavia tuotteita valmistava yhtiö. Yrityksen patentointitoimet koskevat sen kehittämiä tuotteita, joilla on samankaltainen rakenne, koostumus ja muita ominaisuuksia kuin jauhelihalla. Esimerkiksi patentoitu Beyond Burger -pihvi on hyvin lihankaltainen tuote niin ulkonäöltään kuin koostumukseltaan, verta imitoiva punajuuresta peräisin oleva väri mukaan lukien. Impossible Foods -yhtiön patentoima Impossible Burger -kasvispihvi puolestaan sisältää hemiä, jota löytyy hemoglobiinista. Tuotteessa soijan hemi on yhdistetty hiivan geeniin, mikä tekee pihvistä verisen ja lihaisen makuelämyksen ilman oikeaa verta. Tuotetta ei muuntogeenien takia ole ainakaan vielä hyväksytty myyntiin Euroopassa.

Suomalaiset kasvistuoteinnovaatiot  

Suomessa on kehitetty monenlaisia kasvipohjaisia proteiinipitoisia tuotteita. Monissa niistä pyritään hyödyntämään kotimaisia ainesosia, kuten kauraa ja härkäpapua. Business Finland on rahoittanut 2,1 miljoonalla eurolla VTT:n ja Helsingin yliopiston projektia, jonka tavoite on tukea suomalaista elintarvikealaa kasviproteiinituotteiden kehittämisessä kansainvälisille markkinoille sekä luoda vaihtoehtoja eläinperäiselle proteiinille. Suomalaisista kasvituotteista nimekkäimpiä lienevät Nyhtökaura ja Härkis, jotka on molemmat rekisteröity myös tavaramerkkeinä.

Suomessakin kasvituotteiden valmistusmenetelmiä on patentoitu. Verso Foods on Suomessa kasvispohjaisten tuotteiden markkinajohtaja, ja se on patentoinut härkäpapupohjaisten tuotteidensa Beanit-suikaleiden ja -murun valmistusmenetelmän. Patentti koskee härkäpaputuotteiden valmistamista märkäekstruusiolla, joten se antaa yksinoikeuden yhteen raaka-aineen ja valmistusmenetelmän yhdistelmään. Tämänkaltaisia kasvipohjaisten tuotteiden mahdollisia valmistusmenetelmiä on ylipäänsä rajallinen määrä. Patentti on myönnetty useissa Euroopan valtioissa. Myös Gold&Green Foodsin kauraa, hernettä ja härkäpapua sisältävän kasvistuotteen Nyhtökauran valmistusmenetelmä on suojattu patentilla.

Perinteiset lihatalot Atria, HK ja Pouttu ovat niin ikään tarttuneet kasvisruokatrendiin ja kehittäneet uusia kasvipohjaisia tuotteita. Erityisesti Pouttu on uudelleenbrändännyt itseään ja tuonut tarjolle hyvin laajan valikoiman lihaa muistuttavia tuotteita Muu-tuotesarjassaan. Yritys markkinoikin herneproteiinista tehtyjä tuotteitaan ”lihanmakuisina kasvituotteina, jotka on suunniteltu lihansyöjille” ja käyttää ilmaisua ”kuin lihaa”. Aikaisemmin yritys käytti markkinoinnissaan termiä ”kasviliha”. Terveysviranomaisen mukaan ilmaisu oli kuitenkin kuluttajia harhaanjohtava, joten yhtiötä kiellettiin käyttämästä sitä markkinoinnissaan. Myös Muu Burgerpihvi -tuotenimeä pidettiin harhaanjohtavana, sillä burger-termin katsottiin viittaavan punaiseen lihaan. Pouttu joutui vaihtamaan pakkausmerkintöjään ja tuotenimiään. Kasvistuotteiden nimeämisessä tuleekin olla tarkkana. Tuotteille on keksitty hyvin naseviakin nimiä, joista esimerkkinä mainittakoon lihapiirakkaa, ”lihistä”, muistuttavan vegaanisen piirakan nimitys Vihis. Vihis Original onkin rekisteröity tavaramerkki.

EU:n elintarvikelainsäädännössä säädetään elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Elintarvikkeen nimen tulee olla kuvaava, eikä se saa olla kuluttajia harhaanjohtava. Osana EU:n suurta maatalousuudistusta Euroopan parlamentin ratkaistavaksi annettiin syksyllä 2020 muutosesitys, jonka mukaan kasvisruokatuotteita ei olisi enää saanut kuvata tietyillä termeillä. Esityksen mukaan muun muassa termejä pihvi, makkara, leike ja hampurilainen olisi saanut käyttää vain lihatuotteiden nimeämiseen. Euroopan parlamentti kuitenkin hylkäsi esityksen, joten muutoksia nimeämiskäytäntöön ei esitetty. Täten esimerkiksi kasvispihvi on edelleen sallittu nimitys. Erityisesti lihantuottajat kampanjoivat nimirajauksen puolesta.

Laboratorioliha tulevaisuuden proteiinina?

Lihaa muistuttavien tai muuten korvaavien kasvipohjaisten proteiinipitoisten tuotteiden ohella ajankohtainen ja hyvin kiinnostava ilmiö on lihaproteiinin tuottaminen ja kasvattaminen laboratoriossa. Tähän kuuluu olennaisena osana pyrkimys lopputuotteen kaupallistamiseen elintarvikemarkkinoille.

Keinolihalla tarkoitetaan laboratoriossa eläinten soluista kasvatettua lihaa. Sen tuotanto on käytännössä mahdollista, ja lopputulos on syömäkelpoinen sekä hyvin lähellä oikeaa lihaa. Ensimmäinen solulihahampurilaispihvi esiteltiin yleisölle vuonna 2013. Tuotanto on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja lihaa pystytään kasvattamaan laboratorioissa tällä hetkellä vain hyvin pieniä määriä. Lihan laboratoriokasvatus on myös hyvin kallista. Keinolihan tuotantoa perustellaan sillä, että se olisi perinteistä lihantuotantoa ekologisempi ja eettisempi vaihtoehto.

Ennusteiden mukaan laboratoriolihan tuotanto tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Ennen mahdollista markkinoille pääsyä keinolihalle tulee kuitenkin saada tuotantolupa, ja sen elintarviketurvallisuus on varmistettava. Haasteena on myös se, kuinka kuluttajat saadaan suhtautumaan myönteisesti ja ennakkoluulottomasti keinolihan elintarvikekäyttöä kohtaan. Keinolihaa kaupallisesti tuottavia yrityksiä on jo maailmalla, ja esimerkiksi Singaporessa on hyväksytty myyntiin keinolihasta tehdyt kananugetit.

On selvää, että aineettomat oikeudet ovat keskeisessä roolissa keinolihan mahdollisessa kaupallistamisessa tulevaisuudessa. Laboratoriolihaan liittyen on jätetty jonkin verran patenttihakemuksia. Niitä on kuitenkin vielä verrattain vähän suhteessa rahamääriin, joita teknologian kehittämiseen on investoitu. Tämä liittynee siihen, että kehitystyössä on vielä paljon tehtävää ennen kuin lopputuotteen kaupallinen käyttö voisi olla mahdollista laajemmassa mittakaavassa. Myös lupamenettely lopputuotteiden hyväksymiseksi on pitkä prosessi.

Lopuksi

Kasvisruokabuumin myötä yleistyneet uudenlaiset lihaa korvaavat tuotteet osoittavat, että talouden toimijoiden välinen kilpailu on pysyvää ja vain muuttaa hieman muotoaan kysynnän kohteiden vaihdellessa. Aineettomat oikeudet ylläpitävät reilua kilpailua ja suojaavat innovatiivisten toimijoiden mahdollisuuksia kehittämiensä tuotteiden hyödyntämiseen. Kasvipohjaisten tuotteiden suosio ei vaikuta vähenevän, päinvastoin, joten niihin liittyvät aineettomat oikeudet ovat tärkeä aihe myös jatkossa. Nähtäväksi jää, tuleeko esimerkiksi keinolihan kasvatus ja tuotanto todella kaupallistumaan suuressa mittakaavassa sekä minkälaisia muita eläinperäisiä tuotteita korvaavia innovaatioita tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Lihantuotantoa ekologisemman ruoantuotannon kehittäminen on joka tapauksessa keskiössä ilmastokriisin mullistamassa maailmassamme.