Kesäfestareiden traktorilavalta Linnan juhliin – haastattelussa Kalevauva.fi

Kalevauva.fi:n ensiaskeleet ja nousu suosioon

Aapo ja Kimmo olivat aiemmin tehneet yhdessä koulukonsertteja Suomirokkikoulu-nimisessä yhtyeessä. Idea nykyisen yhtyeen perustamiseen lähti Kaustisen kesäfestareita (Kaustinen Folk Music Festival) varten toteutetusta kesäprojektista. Kaksikon tarkoituksena oli alun perin vain mennä festareille, jonne esiintyvät yhtyeet saavat ilmaiset liput. Tarkempi idea syntyi monien sattumusten kautta. Ajatuksena oli, että yhtye laulaisi Vauva.fi-foorumin keskusteluja suorina lainauksina, mikä olisi ikään kuin nykypäivän Kalevalaa. Kalevauva.fi oli tähän osuva nimi. Aluksi yhtyeellä ei ollut kahden peräkkäisen keikkapäivän ja taskussa olevan ilmaisen festaripassin lisäksi juurikaan muita suunnitelmia.

Kaustisen festarit vaikuttivat Aapon mukaan yhtyeen musiikkityylin muovautumiseen. Festareilla on esimerkiksi traktorin perässä tai kanttiinien nurkissa akustisia lavoja, mistä syystä musiikin piti toimia akustisesti. Kaustisen festarit vaikuttivat Kimmon mukaan myös siihen, että he alkoivat brändäämään yhtyettä heti nykypäivän Kalevalaksi, runonkeruuksi ja nettikansan musiikiksi, jossa tämän päivän Lönnrotit keräävät kansanperimää. Aapo huomauttaa, että konsepti muistutti sitä, mitä kyliä kiertävät trubaduurit tekivät aikoinaan. Yllättävän valmis toimintamalli oli siten jo kasassa ennen kuin yhtäkään biisiä oli edes tehty.

Kimmo luonnehtii tilanteen eskaloituneen nopeasti valmiin konseptin myötä, jonka pohjalta he pystyivät kirjoittamaan yhtyeestä hyvän esittelytekstin festareita varten. Idea miellytti järjestäjiä ja Kalevauva.fi sai festarilehtisessä hyvän mainospalan, jossa heidät nostettiin esille. Keikalle löysi paikalle yleisöä ja mediaa, ja Aamulehti ja Iltalehti tekivät yhtyeestä jutun. Kaksikon kaverit innostuivat sittemmin somessa, ja yhtye sai keikan Helsingin Glorian Olohuoneklubille. Kun puhelin alkoi pirisemään, ja kun Aapo ja Kimmo huomasivat homman toimivuuden, päättivät he alkaa panostamaan siihen kunnolla.

Alkutaipaleen jälkeen yhtye on ollut monessa mukana ja matkan aikana on kertynyt monia mieleenpainuvia kokemuksia. Kimmo mainitsee yhtenä mieleenpainuvimmista kokemuksista Vantaan Viihdeorkesterin kanssa tehdyn yhteiskonsertin, jossa hieno kapellimestari Risto Kupiainen sovitti Kalevauva.fi:n kappaleista upeita orkesterisovituksia. Konsertti symboloi tietyllä tavalla yhtyeen nopeaa nousua musiikkimaailman tietoisuuteen, ja Kaustisen traktorilavalle kiivetessä ei Kimmon mukaan olisi tullut välttämättä mieleen, että he olisivat kaksivuotisjuhlakonsertissaan esittämässä kappaleitaan viihdeorkesterin kanssa.

Vauva-foorumin valinta ja sen hyödyntäminen sanoituksissa

Aapo pitää Vauva.fi-foorumiin päätymistä osittain sattumana siinä mielessä, että jos yhtye olisi saanut paremman nimen jostain muualta, olisivat he saattaneet valita jonkin muun foorumin. Kaksikko kuitenkin korostaa Vauva.fi-foorumilla olevan useita muitakin ominaisuuksia, joiden vuoksi se oli luontainen valinta yhtyeelle. Ensinnäkin kommentit ovat anonyymejä. Vauva.fi on myös erittäin suosittu foorumi, jolla on legendaarinen maine kaksikon omassa tuttavapiirissäkin. Näin ollen se tarjoaa runsaasti lähdeaineistoa sanoitusten kokoamiseen. Lähdettyään kahlaamaan sivustoa Aapo ja Kimmo ovatkin huomanneet sen valtavan suosion sekä sen, että siellä vierailee monipuolisesti erilaista ja eri taustoista olevaa porukkaa. Lisäksi yhtyeelle on tärkeää se, että Vauva.fi-sivustoa moderoidaan aktiivisesti, koska tällöin vihapuhe on lähtökohtaisesti jo poistettu ainakin suurimmaksi osin.

Keskustelujen kahlaaminen on kappaleiden teossa Kimmon näkemyksen mukaan isoin ja rankin osuus, koska tämä edellyttää valtavan materiaalimäärän läpikäyntiä. Esimerkiksi kaupunkibiisit edellyttävät monipuolisesti aiheeseen liittyvien eri keskusteluketjujen kahlaamista. Tämä vaatii muun muassa erilaisten variaatioiden googlaamista, koska työhön ei ole olemassa mitään valmista palvelua. Aapo huomauttaa, että myös säveltämisessä voi toki olla valtavasti työtä. Yleensä säveltäminen menee kuitenkin ilon kautta, etenkin kun pääsee flow-tilaan.

Yhtyeen omia lempikappaleita

Yhtyeen onnistumisista puhuttaessa Aapo kertoo pitävänsä erityisesti konsepteista, kuten eri Suomen kaupungeista huumorin avulla kertovasta biisisarjasta, jota he paljastavatkin aikovansa jatkaa. Tämän lisäksi hän tykkää myös monenlaisista tempauksista, joita yhtyeellä on ollut. Esimerkiksi Tuijottava koira -tempauksessa Kalevauva.fi laati musiikkivideon ihmisten lähettämien kuvien ja videoiden pohjalta. Videota varten saatiin valtava määrä materiaalia, ja julkaisun jälkeen ihmiset olivat innoissaan, että heidän koiransa esiintyivät videolla. Yhtye kokee, että tempauksen kautta saatiin rakennettua yhteisöllisyyttä koronakeväänä.

Keskustelua herättänyt ja samalla Kimmon suosikkeihin kuuluva Kalevauva.fi:n kappale on ”Annatteko lasten leikkiä vuokratalojen lasten kanssa?”. Kappaleen sävellyksessä onnistuttiin hänen mielestään hyvin ja siihen saatiin hieno orkesterisovitus, jonka kanssa sinänsä ”hirveä” teksti on tavallaan melkoisessa ristiriidassa. Kappaleesta on hänen mukaansa käyty mielenkiintoista keskustelua netissä, että voiko joku oikeasti ajatella noin, vai onko tämä vaan jokin provokaatio. Samalla kappale on ehkä onnistunut saamaan aikaan yleisempääkin keskustelua siitä, että onko Suomi vielä luokkayhteiskunta.

Digitaaliset palvelut yhtyeen julkaisukanavina

YouTube on ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta sopinut Kalevauva.fi:lle Aapon ja Kimmon mukaan alustana hyvin. Etenkin nopeus oli yhtyeelle aluksi tärkeää sen perustuotannon koostuessa kameran pystyttämisestä ja kappaleen akustisesta purkittamisesta. YouTuben tuotantokynnys on matala, mikä mahdollistaa sisällön kuvaamisen, editoinnin ja lataamisen käytännössä yhden vuorokauden sisällä. Koska Kalevauva.fi:n konseptiin kuuluu, että jätkät vetävät vakavalla naamalla kyseenalaisiakin juttuja, toimii homma heidän mukaansa paremmin videokuvan kanssa. YouTubessa saa myös erityisesti tekstityksen, kuvauksen ja linkkausten kautta selvemmin esille sen, mistä yhtyeen konseptissa on kyse.

Kappaleiden julkaiseminen Spotifyssa on sen sijaan hieman mutkikkaampi ja pidempi prosessi. Lisäksi Spotifysta puuttuu visuaalisuus, joten siellä julkaistavan sisällön haluaisi ehkä äänittää studiossa laadukkaammin. Spotify tuli kuvioihin mukaan sen jälkeen, kun kaksikko oli tehnyt ensimmäisen levynsä.

Korona-ajan vaikutukset Kalevauva.fi:n toimintaan

Vaikka korona on vaikuttanut yhtyeen toimintaan vahvasti, on Kalevauva.fi kuitenkin Kimmon mukaan ollut onnekas siinä mielessä, että se on esimerkiksi saanut apurahoja levyn tekemiseen ja pystynyt tekemään viime vuonna jonkin verran keikkoja etäyhteyden välityksellä. Yhtye on pystynyt tekemään omalta studioltaan striimikeikkoja, esimerkiksi väliohjelmaa firmojen juhliin. Tärkeintä on ollut Kimmon mukaan se, että he ovat pystyneet tekemään musiikkia päätyönä läpi vaikean ajan.

Korona on kuitenkin vaikuttanut erityisesti keikkailuun, joka on Kalevauva.fi:n pääelinkeino. Siinä missä yhtyeellä on ollut yleensä ollut noin 80 keikkaa vuodessa, oli viime vuoden määrä noin 25. Pandemian vaikutuksen huomaa Aapon mukaan koko alaa tarkasteltaessa jo tekijänoikeuskorvauksien pienenemisestä, koska keikat muodostavat ison osan korvauksista. Suuri yleisö ei hänen mukaansa välttämättä ymmärrä sitä, että keikkaliksojen pienenemisen lisäksi keikkailun vähentyminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan, kuten kappaleentekijöiden korvauksiin. Kalevauva.fi:n kannalta hyvä puoli tilanteessa on kuitenkin ollut se, että yhtye on voinut keskittyä kappaleiden tekemiseen aiempaa enemmän.

Tekijänoikeudelliset kysymykset Kalevauva.fi:n toiminnassa

Aapon mukaan yhtyeen alkumetreillä tekijänoikeudellisia asioita ei tullut juurikaan pohdittua, koska ajatuksena oli vain mennä ”laulamaan jotain jonnekin pihalle”. Asiat etenivät yhtyeen toiminnan alussa kuitenkin nopeasti, ja homman kasvaessa suuremmaksi lakitekniset näkökulmat tulivat mukaan hyvin nopeasti. Tekijänoikeudelliset seikat ovat Kimmon mukaan nykyään isossa roolissa yhtyeen toiminnassa.

Yhtye ajatteli aluksi tehdessään teosilmoituksia, että heidän musiikkinsa on traditionaalista, ja että on hienoa, että teokset ovat samalla niin Kalevauva.fi:n sävellyksiä kuin yleistä kansanperimää. Asiaa selvittäessään kaksikko kuitenkin huomasi, ettei kappaleita voi merkitä traditionaalisiksi, koska tähän liittyvät lakitekniset edellytykset eivät täyttyneet. He miettivät ratkaisua korvausten jakamiseen Musiikintekijät ry:n ja Sanoman, Vauva.fi-foorumin omistajan kanssa, ja päätyivät lopulta laittamaan osan teoskorvauksista hyväntekeväisyyteen. Tuottojen jakaminen yhteiseen hyvään tuntui heistä hyvältä ratkaisulta, koska toiminta on yhteisöllistä, ja keskustelupalstojen kommentteja voi kirjoittaa kuka tahansa. Kalevauva.fi päätyi sopimaan, että sanoitusten tekijänoikeuskorvauksista puolet menisi Ensi- ja turvakotien liitolle niiden kappaleiden osalta, joiden sanoitus on kerätty Vauva.fi-foorumilta. Järjestelyyn on tullut myöhemmin poikkeuksia esimerkiksi siten, että joistakin kappaleista menee koko sanoituksen tekijänoikeuskorvaus yhteiseen hyvään. Lisäksi hyväntekeväisyyskohteita on kertynyt matkan varrella jo useita.

Tuottojen tilittäminen hyvään tarkoitukseen tuntuu kaksikon mielestä hienolta. Aapo hahmottaa asian karkeasti niin, että kappaleesta puolet on sävellystä ja puolet sanoitusta. Kalevauva.fi:llä on sävellykseen kiistattomasti tekijänoikeus, minkä lisäksi yhtye on nähnyt vaivaa sanoitusten keräämiseen. Ajatuksena on siten ollut, että puolet sanoituksesta on tavallaan yhtyeen keräysosuus, ja toinen puolisko menee sitten hyväntekeväisyyteen. Aapo huomauttaa, että sinänsä ainahan on mahdollista, että joku saattaisi loukkaantua siitä, että hänen kommenttinsa on lainattu kappaleeseen. Toisaalta yksittäiset kommentit muodostavat vain pienen osan koko teoksesta. Yhtyeelle ei kuitenkaan tähän saakka ole hänen mukaansa tullut yhtään sellaista negatiivista palautetta, jossa kommentin alkuperäinen kirjoittaja olisi esimerkiksi vaatinut rahojen tilittämistä ”omaan taskuun” hyväntekeväisyyden sijaan. Kimmo pukee asian osuvasti siten, että ihmiset ovat ennemminkin kommentoineet, että miksi yhtye ei ole laulanut juuri heidän kommenttejaan.

Aapo ja Kimmo olivat kertomansa mukaan jo yhtyeen toiminnan alussa tietoisia, että kappaleissa käytetyt keskustelupalstojen kommentit eivät sellaisenaan ylitä teoskynnystä. Vaikka kaksikko olisi siten voinut suhtautua kommentteihin tästä näkökulmasta, ovat he kuitenkin hyväntekeväisyysratkaisulla halunneet alusta alkaen välttää mahdollista huonoa fiilistä, joka kirjoittajille saattaisi tulla heidän kommenttiensa käyttämisestä.

Immateriaalioikeuksista puhuttaessa yhtye näkee myös logon tärkeäksi. Tomi Leppäsen suunnittelemassa Kalevauva.fi:n logossa on jäljitelty vanhaa Kalevala-tyyliä ja Vauva.fi-fonttia hieman muokattuna, johon on pyydetty lupa Sanomalta. Yhtyeen toisessa logossa esiintyy kuva Elias Lönnrotista, jonka pitelemässä läppärissä on avoinna Vauva.fi-foorumi. Jälkimmäisessä logossa on hyödynnetty niin Wikimedia Commonsia, ilmaista kuvapankkia kuin Aapon kuvankäsittelytaitoja. Yhtyeen toiminnassa on siis yritetty miettiä alusta asti, että sen logot olisivat sen käytettävissä.

Omien oikeuksien puolustaminen

Kimmo katsoo yhtyeen keskittyneen toiminnassaan ehkä enemmän siihen, ettei se itse vain loukkaisi kenenkään tekijänoikeuksia käyttämällä kappaleissaan keskustelupalstojen kommentteja. Tätä tarkoitusta varten Kalevauva.fi on lisäksi laatinut yhteistyösopimuksia esimerkiksi Sanoman ja muiden tahojen kanssa. Koska Kalevauva.fi on kuitenkin luonut oman konseptin, pitää yhtyeen toki pitää myös omia puoliaan.

Esimerkiksi vaalien alla on Aapon näkemyksen mukaan melko yleistä, että yhtyeiden kappaleita soitetaan vaalitilaisuuksissa ei-toivotuissa asiayhteyksissä. Vaikka Kalevauva.fi:n ei ole tarvinnut puuttua tällaiseen toimintaan, on heitä lähestynyt muutama taho kysyäkseen, saako heidän kappaleitaan käyttää kampanjoissa. Yhtye on Kimmon mukaan halunnut pysyä poliittisesti sitoutumattomana ja kieltäytynyt tällöin kohteliaasti, mikä on myös ymmärretty.

Kalevauva.fi:n voisi olla Aapon näkökulmasta vaikea puuttua yksittäisen sanoituksen käyttöön esimerkiksi jossain mainoslauseessa, koska yksittäiset kommentit eivät itsessään ole heidän teoksiaan, vaan liittyvät aina sävellyksen kokonaisuuteen. Hänen mieleensä ei suoranaisesti tule sellaista tilannetta, jossa olisi tuntunut siltä, että käyttöön pitäisi puuttua. Kynnys puuttua on siis hänen mukaansa jokseenkin korkea, mutta mikäli esimerkiksi yhtyeen kokonainen kappale esiintyisi jossain, tai mikäli juuri heidän kokoama sanoitus lausuttaisiin esimerkiksi runona, niin asiaan pitäisi luonnollisesti puuttua. Yksittäisiä tilanteita miettiessään Kimmo toteaa, että siinä missä ”lomalle lompsis” on niin yleinen puhekielinen ilmaisu, ettei sitä voida pitää Kalevauva.fi:n omistamana, voi esimerkiksi ilmaisu ”mies syö lapsen vanukkaat” olla jo suoraan yhtyeeseen liitettävissä. Toisaalta tämän ollessa myös Vauva.fi-foorumille kirjoitettu kommentti, on hänen mukaansa mielenkiintoinen kysymys, voisiko tällaisesta käytöstä edes pahastua.

Aapo kertoo yhtyeen törmänneen Facebookissa melko yleiseen ilmiöön, jossa Kalevauva.fi:stä oli tehty niin kutsuttu valesivu. Sivulla hyödynnettiin Kalevauva.fi:n logoja ja kuvia, ja sille houkuteltiin vierailijoita kilpailupalkintoja koskevilla kommenteilla. Kyseessä oli vedätys, joka näytti päällisin puolin yhtyeen omalta viralliselta Kalevauva.fi-sivulta. Sivua oli melko vaikea saada pois, varsinkin kun Facebookilla ei ole Suomessa edustusta.

Lisäksi Aapo ja Kimmo ovat nähneet keikoillaan myös fanien tekemiä omia paitoja, joissa on ollut printattuna yhtyeen logo tai lause jostain sen kappaleesta. Tällaiset tribuutit ovat olleet Aapon mielestä lähinnä vain hauskoja, mutta eri asia saattaisi olla, jos joku päättäisi kaupata kyseisiä tuotteita.  Kaiken kaikkiaan yhtyeen suhtautuminen erilaisiin immateriaalioikeuksia koskettaviin tilanteisiin riippuu siten hyvin paljon yksittäisen tapauksen olosuhteista.

Kimmo toteaa lisäksi, että Kalevauva.fi sai aikanaan nopeasti näkyvyyttä ja pääsi pian asemaan, jossa se alkoi saamaan esiintymistarjouksia esimerkiksi TV-ohjelmiin tai Linnan juhliin. Yhtye alkaa hänen mukaansa olemaan nyt asemassa, jossa tuntuisi oudolta, jos joku toinen yhtye alkaisi tekemään esimerkiksi sosiaalisen median kommenteista kappaleita TV-ohjelmiin. Hänen mukaansa on hienoa, että he ovat saavuttaneet aseman, jossa juuri he ovat se yhtye, joka laulaa somen ja internetin kommentteihin perustuvia kansanperinnejuttuja. Tämän eteen duo on kyllä tehnyt paljon työtäkin.

Kalevauva.fi:n tulevaisuudensuunnitelmista ja haaveista

Yhtye on viime aikoina suunnitellut muun muassa kaupunkilaulusarjansa jatkamista levyn muodossa. Aapo ja Kimmo kertovat myös uudesta yhtiöstään, Vallilan Sorvi Oy:stä, joka julkaisee yhtyeen musiikkia, toimii sen levy-yhtiönä ja pyörittää myös studiotoimintaa Vallilassa.

Yhtye on kertomansa mukaan päässyt tekemään jo niin kivoja juttuja, että näin korona-aikana he toivoisivat meiningin normalisoitumista, rokotteiden tepsimistä ja sitä, että he pääsisivät myymään ja tekemään syksylle paljon keikkoja. Muina nöyrinä pieninä haaveina he mainitsevat hommien yleisen jatkamisen, pääasiallisena muusikkona ja yrittäjänä toimimisen jatkossakin sekä uuden materiaalin tekemisen – unohtamatta tietenkään myös pientä keikkaa avaruusasemalla.

Kuvat: Mirva Uotila