IPR-oppia kantapään kautta

Helsinki Design Week toi Katajanokan Tulli- ja pakkahuoneen myyntinäyttelyyn mahdollisuuden nähdä ja ostaa ennakkoon muotoilu-uutuuksia. Näyttelyyn päätyi myös Antti-Jussi Silvennoisen gradutyö.

Antti-Jussi Silvennoisen gradutyö koostui päiväkirjamaisesta toimintakertomuksesta sekä käytännön produktiosta, eli Silvennoisen tapauksessa uudenlaisesta lampusta.

– Gradun lähtökohta oli hinta, ja lamppu toimi siinä malliesimerkkinä, Aallon taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta toukokuussa 2013 valmistunut Silvennoinen selvittää.

Lampun materiaali on aaltopahvi. Se on kuluttajan itse kasattavissa, ja pakkauskin on suunniteltu mahdollisimman pieneksi. Ja vaikka kyse on design-tuotteesta, tuote sopii hintansa puolesta lähes jokaiseen kotiin.

Mallisuojaa ei oteta vakavasti

Silvennoisen graduprojekti ajoi hänet myös immateriaalioikeuden kysymysten pariin. Apua Silvennoinen sai Aalto-yliopiston tekijänoikeusasiamieheltä Maria Rehbinderiltä. Silvennoinen haki lamppunsa nimelle tavaramerkkiä, mutta hakemus ei mennyt läpi. Lisäksi hän päätyi hakemaan lampulle mallisuojan.

Vaikka mallisuoja oli jo hankittuna, luvassa oli kuitenkin yllätys. Kun Silvennoinen esitteli työtään muille opiskelijoille, hän sai kuulla vastaavan näköisen, hieman muunnellun tuotteen olevan jo markkinoilla.

– Kävin toukokuussa Tukholmassa messulla esittelemässä tuotettani. Paikalla oli myös kansainvälisen yrityksen edustaja, joka kävi kuvaamassa tuotetta ja kyseli kasaamisesta, Silvennoinen kertoo.

Nyttemmin eräs toinen opiskelija aikoo käyttää kyseisiä valaisimia vertailuesimerkkinä omassa opinnäytetyössään.

Silvennoinen ei ole puuttunut lamppunsa kopiointiin. Hän on kuullut tarinoita, joissa suunnittelija on joutunut taistelemaan lakimieslaumaa vastaan.

Hän ei oikein myöskään usko mallisuojan hyödyllisyyteen ja väittää, että sitä ei muotoilijoiden keskuudessa oteta kovin vakavasti. Silvennoinen moittii mallisuojan vanhanaikaista hakuprosessia sekä sitä, että mallisuojaa hakiessa kukaan ei tutki mallin omaperäisyyttä. Myös kopiointia tapahtuu suojasta huolimatta. Silvennoinen haikaileekin insinöörialana pidettyjen patenttien perään.

– Homma on viety pidemmälle. Visuaalinen muotoilu on tosi tärkeä asia, ja mallisuoja pitäisi viedä yhtä pitkälle.

IPR-apu lähellä

Antti-Jussi Silvennoisen IPR-opintoihin Aallossa kuului opinnäyteseminaariin liittyvä immateriaalioikeuteen keskittynyt tietoisku. Vastaava tietoisku kuuluu myös muiden taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden opintokokonaisuuteen. Lisäksi Silvennoinen tutustui immateriaalioikeuteen Aallon eri korkeakoulujen yhteistyöprojektissa.

Silvennoisen mukaan on aivan yleistä, että idean saadessaan suunnittelija tutkii googlettamalla, onko vastaavaa jo tehty.

– Kaikille suunnittelijoille on tapahtunut, että joku on jo keksinyt saman hyvän idean. Ideat voivat tulla myös alitajunnasta, kun on voinut nähdä vastaavan tuotteen jossain, hän arvelee.

Silvennoisen mukaan monet suunnittelijat käyttävät myynnin apuna managereita. Silvennoinen itse toteaa olleensa onnellisessa asemassa, kun opiskelijana pystyi kysymään neuvoa Rehbinderiltä.

Tuotteiden myyntiä ja oikeuksista kiinni pitämistä hän ei pidä helppona. Jotta tuotteiden oikeudet eivät jäisi yritysten hyllylle pölyttymään, Silvennoinen perusti jo muutama vuosi sitten opiskelukavereidensa kanssa &Bros-nimisen kollektiivin ja tuottaa luomuksensa itse. Kollektiivin toimintaa analysoidaan Silvennoisen gradussa.

Silvennoinen toivoo, että suomalaiset alkaisivat arvostaa enemmän designin alkuperää samaan tapaan kuin lähiruokaa. Toisaalta hän moittii myös klassikkohuonekalujen kalliita hintoja.

– Monet design-hallit ovat liian cooleja paikkoja. Niissä on liikaa kallista tyhjää tilaa.

Antti-Jussi Silvennoinen toivoo, että tuotteita myytäisiin helpommin lähestyttävissä paikoissa ja kohtuullisemmalla hinnalla, jolloin kuluttajan olisi helpompi ostaa aitoja tuotteita.

Maija Rinne-Forsberg
Kirjoittaja oli IPR University Centerin palveluksessa viestintäsihteerinä 31.10.2013 asti.