Kansallisen teollis- ja tekijänoikeusstrategian synty ja toteutuminen

2/2020 28.4.2020
(Photo: istockphoto.com/Mohitchoudhary)

Pääministeri Sanna Marinin 10.12.2019 päivätyssä hallituksen ohjelmassa  ”Osallistava ja osaava Suomi” päätettiin luoda kansallinen aineettomien oikeuksien strategia, jonka avulla osaamista sekä hallintoa kehitetään ja tehdään nykytilannetta kehittäviä toimenpiteitä.” (s. 99). Se on yksi keinoista saavuttaa tavoite ”Suomi kehittyy merkittävästi tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristöna, sekä aineettomat ja aineelliset investoinnit lähtevät kasvuun.”

Tämä toimenpide on jo yli kymmenen vuotta sitten tehdyn päätöksen johdonmukainen jatkumo. Jo vuonna 2007 pääministeri Matti Vanhasen 2. hallitus päätti, että osana innovaatio-ohjelmaa laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeusstrategia (IPR-strategia). Strategian pohjaksi valmistui seuraavana vuonna kaksi selvitystä. Ensimmäinen ajoittui loppukeväälle 2008. Selvityksen ”Suomen teollis- ja tekijänoikeuksien toimintakenttä” teki IPR University Center pääsihteeri Marja-Leena Mansalan toimesta. Se oli hyvin Suomen IPR-infrastruktuuria kuvaava pohjapaperi toiselle ”IPR tehokkaaseen käyttöön! Aineksia teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaan”, TEM 37/2008, jossa kuvataan muun muassa aineettomiin oikeuksiin vaikuttavat muutosvoimat, kuten globalisaatio, digitalisaatio, IPR:ien politisoituminen ja niiden ekspansio. TEMin selvityksessä esitetään myös toimenpidealueet eli osaaminen, oikeuksien tehokkuus ja selkeys, kilpailupolitiikka, IPR-markkinoiden toimivuus ja järjestelmän toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus. Käytetyimpien IPR:ien osalta ehdotetaan erilaisia muutos- ja uudistamishankkeita.

Seuraava askel on valtioneuvoston 26.3.2009 tekemä periaatepäätös aineettomien oikeuksien strategiasta. Tähän 11-sivuiseen asiakirjaan sisältyy 60 toimenpidettä jaettuna edellä mainituille toimenpidealueille sekä lisäksi kahdelle asiakokonaisuudelle: kansainvälisen ja EU:n IPR-järjestelmän aktiiviselle kehittämiselle sekä kommunikaatiolle ja seurannalle. Oikeuksien tehokkuus ja selkeys -toimenpidealueen osalta on listattu kymmenen toimenpidettä, kuten esimerkiksi että immateriaalioikeusasiat keskitetään markkinaoikeuteen sekä tavaramerkkilain, toiminimilain ja lain sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa muutostarpeet selvittäminen. Päätavoitteena oli luoda Suomeen vuoteen 2015 mennessä sellainen immateriaalioikeudellinen ympäristö, joka tehokkaasti tukee innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä.

Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus jatkoi 22.6.2010 Vanhasen 2. hallituksen ohjelmaa ja 22.6.2011 pääministeri Jyrki Kataisen hallitus päätti jatkaa IPR-strategiaa ottaen huomioon ympäristössä tapahtuneet muutokset ja hallituksen prioriteetit.

Tammikuun lopussa 2012 julkaistussa IPR-strategian arvioinnista, TEM raportteja 1/2012, todetaan, että strategia on edelleen hyvin ajankohtainen ja relevantti, mutta toteutus on hidasta ja koordinointi eri toimijoiden kesken heikkoa. Lisäksi arvioinnissa kritisoidaan sekä yritysten että korkeakoulujen tiedon tasoa IPR:ien osalta. Raportissa nostetaan myös esille, että silloisesta hallituksesta puuttuu ohjaava ja koordinoiva ministerityöryhmä, joka edellisessä hallituksessa oli. Raportin mukaan työryhmän puuttuessa yhteistä poliittista tahtoa ei löydy toimenpiteiden toteuttamiseen.

Valtioneuvoston huhtikuussa 2014 tehdyssä periaatepäätöksessä aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta,TEM, todetaan mm. että vuonna 2009 päätetyn IPR-strategian yleisiin tavoitteisiin sitoudutaan jatkossakin. Päivitetyt toimenpiteet on sisällytetty tähän asiakirjaan. Ne on jaettu viiteen osa-alueeseen ja yhteensä noin kolmeenkymmeneen toimenpiteeseen. Osa-alueet ovat:

  • investoinnit osaamiseen
  • aineettomien oikeuksien hyödyntämisen tehostaminen
  • rahoitusvälineiden kehittäminen
  • aineettoman arvonluonnin verotuskysymykset
  • sääntelyn kehittäminen.

Lisäksi asiakirjan lopussa kehotetaan TEM:iä ja OKM:ää perustamaan poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä on mm. seurata IPR-strategian toimenpiteiden toteutumista.

Sääntelyn kehittämisen osalta periaatepäätös on toteutunut hyvin. Kehotusta selvittää yhtenäisen eurooppapatenttijärjestelmän ja yhdistetyn patenttituomioistuimen vaikutuksia suomalaiseen innovaatio- ja elinkeinotoimintaan on noudatettu. Tehdyn selvityksen pohjalta Suomi ratifioi UPC-sopimuksen vuoden 2015 lopussa. Suomi on myös osallistunut aktiivisesti EU:n tavaramerkkiasetuksen ja –direktiivin uudistamiseen. Direktiivin pohjalta valmistui uusi tavaramerkkilaki, joka astui voimaan 1.5.2019. Neljäs kehittämisohjelmassa mainittu kohta on myös toteutunut. Tämä koskee osallistumista liikesalaisuuksien väärinkäytön estämistä koskevan direktiivin valmisteluun sekä oman kansallisen lain säätäminen direktiivin pohjalta.

Kehittämisohjelman kohdan ”Aineettomien oikeuksien hyödyntämisen tehostaminen” alla on kohta, jonka mukaan TEM:in on käynnistettävä selvitys IPR-järjestelmän kehittämistarpeista toimintaympäristön muutosten ja IPR-järjestelmään kohdistetun kritiikin pohjalta.

Yhdessä Marinin hallitusohjelmaan sisältyvän kohdan kanssa edellä mainittu muodostaa pohjan pian alkavalle työlle selvittää aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa. Kysymys on IPR-strategian taustoittamisesta.

On helppo yhtyä toteamukseen, että ”IPR-strategia on tärkeä poliittinen työkalu pyrittäessä tukemaan suomalaisten yritysten, erityisesti pk-sektorin toimijoiden kilpailukykyä yhä kansainvälisemmässä ja digitalisoituneemmassa toimintaympäristössä”. Tosin nähtäväksi jää, miten käynnissä oleva pandemia vaikuttaa ensin mainittuun. Lisäksi IPR:llä on myös roolinsa esitettävänä ilmaston lämpenemisen ehkäisemisessä ja kestävän kehityksen saavuttamisessa.

Kirjoittajat