IPR:t ja PK-yritykset

Euroopan Unionin teollisoikeusvirasto, EUIPO, on hiljattain julkaissut tutkimuksensa siitä, miten EU:ssa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset, niin sanotut SME:t, käyttävät ja suhtautuvat immateriaalioikeuksiin eli IPR:iin. Kysymys on niin sanotusta ”2022 Intellectual Property SME Scoreboard”- kyselytutkimuksesta.

Tutkimustuloksia  

Tutkimus on suoritettu viime keväänä maalis-toukokuun aikana. Tiedot on kerätty 8 372 yritykseltä, kaikista EU-jäsenmaista. Tutkimuksesta käy muun muassa ilmi, että ainoastaan 10 % yrityksistä on rekisteröinyt jonkun tai useampia immateriaalioikeuksia. Näistä kuitenkin valtaosa (93 %) kokee, että suojauksella on ollut myönteinen merkitys niiden liiketoiminnalle, esimerkiksi yrityksen maineelle, tulevalle liiketoiminnalle tai ansaintamahdollisuuksille.

Se, ettei yritys ole ryhtynyt rekisteröintitoimiin johtuu tutkimuksen mukaan siitä, etteivät yritykset ole nähneet saavansa lisäetua rekisteröinnistä (35 %), eivät ole pitäneet aineetonta omaisuuttaan riittävän innovatiivisena rekisteröinnille (20 %), niillä ei ole riittävästi tietoa suojauksesta (19 %) tai rekisteröintikriteerit eivät ole täyttyneet (19 %).

Lisäksi noin viidennes on joutunut IPR-rikkomuksen kohteeksi, josta on seurannut liikevaihdon tai maineen menetys, minkä takia on ryhdytty oikeustoimiin.

Tutkimus on tehty EUIPO:n toimeksiannosta ja sen on suorittanut EUIPO Observatory KPMG Espanjan avustuksella. Tutkimuksen tarkoituksena on muun muassa pohjustaa EUIPO:n toimia eurooppalaisten pk-yritysten tukemiseksi. Se on suoritettu kaksi kertaa aiemmin, vuosina 2016 ja 2019.

Muita tutkimustietoja

Tutkimuksesta käy edelleen ilmi, että rekisteröidyistä oikeuksista tavaramerkit ovat etusijalla. Lisäksi 4 %:lla yrityksistä on sekä rekisteröity tavaramerkki että patentti.

Rekisteröimättömistä oikeuksista domain-nimet muodostavat suurimman ryhmän, eli 39 %. Sen jälkeen seuraa liikesalaisuudet (19 %), rekisteröimättömät mallioikeudet (16 %) ja tietokantaoikeudet (13 %).

Mielenkiintoista on myös havaita, että merkittävin osa rekisteröinneistä on suoritettu kansallisissa virastoissa (47 %) ja noin 15 % EUIPO:ssa. Kuten arvata saattaa, rekisteröinnin syiksi on mainittu kopioinnin estäminen ja oikeusvarmuus. Erääksi tärkeäksi syyksi on myös todettu arvonnousu.

Korkeita kustannuksia on kritisoitu ja asiamiesten maksuja on pidetty suurina.

Mitä innovaatioihin tulee, 60 % pk-yrityksistä on viimeisen kolmen vuoden aikana tuoneet markkinoille innovaation. Näistä 21 % on ollut markkinoille uusia ja maailmanmarkkinoille 3 %.

Suurin osa (73 %) pk-yrityksistä saa tietonsa IPR:stä erilaisilta asiantuntijoilta. 63 % kertoivat saavansa tietoa myös julkisilta tahoilta.

Kommentteja

Olettaen, että otanta on edustava sekä yritystyyppeihin että jäsenmaihin nähden ja että metodi on verifioitavissa, eivätkä kysymykset ole johdattelevia, tuloksista voidaan vetää ainakin seuraavia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin pk-yritysten määrä, jotka ovat valmiita suojaamaan aineetonta omaisuuttaan rekisteröimällä, on edelleen pieni. Informaatiota pitäisi toisin sanoen jatkossakin levittää markkinoille huomattavasti lisää. Tämä käy myös ilmi keväällä julkaistusta Valtioneuvoston aineettomia oikeuksia koskevasta periaatepäätöksestä sekä sen taustatutkimuksesta. Tiedon tarve näyttäisi olevan suuri pk-yritysten keskuudessa.

Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että kyselyyn osallistuneiden keskuudessa yli kolmannes arvioi, ettei saa lisäetua suojauksesta tai ettei aineeton omaisuus ollut riittävän innovatiivista. Näiden arvioiden tekeminen luulisi edellyttävän, että asianomaisilla yrityksillä kaikesta huolimatta on ainakin jotakin tietoa suojausmahdollisuuksista, muutenhan arviot perustuvat tietämättömyyteen tai joidenkin tahojen antamiin neuvoihin. Tähän olisi varmaan syytä pureutua vähän syvällisemmin.

Se, että rekisteröintiä pidetään kalliina, on suhteellista. On varsin oletettavaa, että yritystä perustettaessa tai ainakin sen alkutaipaleella kannattaa rekisteröidä tavaramerkki, jonka ympärille tuleva toiminta rakentuu. Liiketoiminnasta tulee tällöin systemaattisempaa. Ei siis ole yllättävää, että ne, jotka ovat hakeneet rekisteröintiä toteavat, että siitä on hyötyä liiketoiminnalle.

On myös syytä muistaa, että rekisteröityä tavaramerkkiä tai patenttia voi käyttää vakuutena investoinnin rahoittamiseksi. Lisäksi on varsin epätodennäköistä, että rahoitusyhtiö tulisi osakkaaksi niin sanottuun start up-yritykseen, ellei innovaatiota ole suojattu.

Domain-nimien merkityksestä voitaneen vetää ainakin se johtopäätös, että digitalisoinnin aikakaudella se koetaan yhtä tärkeäksi, ellei tärkeämmäksi kuin tavaramerkki. Onhan yrityksen nettiosoite tänä päivänä välttämättömyys. Tavaramerkki voitaisiin kuitenkin rakentaa yhteneväiseksi sen rinnalle.

Lopuksi on syytä korostaa, että EU:n jäsenmaiden IP-toimistoilla on tärkeä merkitys eritoten pk-sektorille. Tästä kielii esimerkiksi viime vuoden tiedot Suomen PRH:n asiakaskäynneistä.

EUIPO:n teettämä tutkimus IPR:stä ja pk-yrityksistä on kieltämättä ajatuksia herättävä. Sen vahva puoli on erityisesti, että se suoritetaan seurantatutkimuksena. Seuraava on odotettavissa 2025. Olisi myös toivottavaa, että EUIPO julkistaisi laajemmin, minkälaisia johtopäätöksiä se kulloinkin vetää tutkimuksesta ja miten niitä on hyödynnetty. Tutkimuksen päätelmä näillä erää näyttäisi ainakin olevan, että sekä rekisteröintiprosessia että mahdollisten riitojen käynti olisi tehtävä vielä yksinkertaisemmaksi pk-yrityksille.

Kuva: iStock/Natali_Mis