Arvonluontia, sovittelua ja kiinalaisia patentteja IPR-päivässä

1/2018 13.2.2018
HY_pienijuhlasali_WP_640.jpg
IPR-päivä toi taas yhteen noin 160 aineettomien oikeuksien asiantuntijaa niin yrityksistä kuin julkishallinnosta ja akateemisesta maailmasta. Ohjelmassa painottuivat erityisesti yritykset.

IPR-päivän ajankohtaiskatsauksessaan Minna Aalto-Setälä (kuvassa oikealla) ja Riikka Tähtivuori totesivat muun muassa, että Euroopan unionissa on käynnissä laajoja immateriaalioikeuteen liittyviä lainsäädäntökokonaisuuksia kuten komission patentti- ja tekijänoikeuspaketit ja tietosuoja-asetus GDPR. Brexitin vaikutuksesta yhtenäiseen patenttituomioistuimeen voit lukea Jussi Karttusen artikkelista toisaalla tässä lehdessä. Myös kotimaisista oikeustapauksista puhunut  Anette Alén-Savikko kirjoittaa kiinnostavista ratkaisuista.

Riikka Tähtivuori ja Minna Aalto-Setälä

Iltapäivän ohjelma painottui immateriaalioikeuksien merkitykseen yritysten liiketoiminnalle. Aluksi Mikko Manner esitti napakan paketin yrityksen erilaisista mahdollisuuksista hyödyntää aineetonta omaisuuttaan, jonka taloudellinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Globalisaatio ja palvelutalous yhdessä ajavat skaalaa ja synergiaetuja.

– IPR:ien kaupallistamisessa on otettava huomioon aika, eli miten tuotteen käytöstä voidaan rahastaa kestävällä tavalla pitkän aikaa. Yrityksen IPR Management on tässä välttämätöntä, ja se edellyttää sekä immateriaalioikeuksien, liiketoiminnan että sopimusten osaamista, Manner sanoi.

Arvonluonnin lisäämisestä ja yritysten kasvun mahdollisuuksista kuultiin viranomaisen ja yrityksen näkökulmat, kun katederille nousivat Petra Tarjanne työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Antti Isokangas Kotipizzasta. Päivän mittaan Kiinan nousu globaaliksi talousmahdiksi tuli esiin eri esityksissä. Kuulijoiden ymmärrystä syvensivät IPR-toimiston ja vientiyrityksen esitykset, joissa korostettiin, että patentointi otetaan Kiinassa vakavasti. Esimerkiksi vuonna 2016 Kiinan IP-virastoon jätettiin yli miljoona patenttihakemusta, ja suomalaisyritystenkin kannattaa hoitaa IPR-asiat kuntoon käydessään kauppaa kiinalaisten kanssa.

Lisensoinnista ja immateriaalioikeuksien kaupasta sopiminen ei aina mene putkeen. Jos riidat viedään tuomioistuimeen, prosessi on pitkällinen ja kallis. Välimiesmenettelyn käyttäminen on yksinkertaisempaa, mutta usein tehokkainta olisi turvautua sovitteluun. Keskuskauppakamarin Heidi Merikalla-Teir totesi nykyisin katsovansa yritysten riitoja ulkopuolelta, ja ne vaikuttavat usein naurettavilta. Käyttämällä kolmatta osapuolta sovittelijana osapuolet voivat säästää rahaa ja työtä.

– Uskon, että sovittelumenettely rantautuu Suomessakin lähiaikoina myös kaupallisiin riitoihin, Merikalla-Teir sanoi.

Käytännön esimerkin sovittelun hyödyistä kertoi Sami Ahonen, joka osallistui Comptelin edustajana sopimusneuvotteluihin, kun Cisco oli loppuvuonna 2011 syyttänyt Comptelia sopimusrikkomuksista. Hän totesi, ettei riidan neuvottelemisesta olisi tullut mitään ilman kokenutta sovittelijaa, jonka avulla yritykset löysivät molempia tyydyttävän ratkaisun alle kahdessa kuukaudessa.IPRpaiva2018_Flythstrom_pieni.jpg

IPR-päivän järjestivät Suomen teollisoikeudellinen yhdistys (STY) ja Suomen AIPPI ry Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 12.2.2018. Tilaisuuden moderaattorina toimi STY:n puheenjohtaja Johanna Flythström.

Teksti ja kuvat Päivi Helander

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn