IPRinfo-lehti jatkaa traditiota arvostaen mutta siihen juuttumatta  

IPRinfo-lehden kirjoitukset muodostavat merkittävän arkiston IPR-alan kotimaisesta kehityksestä yli kahden vuosikymmenen ajalta. Sekä edellinen että uusi päätoimittaja pitävät tärkeänä, että työ jatkuu tuoreita näkökulmia kaihtamatta.

IPRinfo-lehden päätoimittajana tammikuussa 2023 aloittanut Heidi Härkönen katsoo huvittuneena lehden ihka ensimmäisen numeron 1/1999 otsikoita: ”Tekijänoikeudet ja digitaalinen maailma”; ”Tieteen raja-aidat on pakko ylittää”.

ꟷ Samat aiheet ovat edelleen esillä, hän naurahtaa.

Lehteä kolme vuotta luotsannut Max Oker-Blom ja Härkönen keskustelivat kahvilapöydän ääressä IPRinfo-lehden tehtävästä ennen ja nyt, sen merkityksestä alan ihmisille ja päätoimittajan roolista.

IPRinfo on yli kaksi vuosikymmentä tarjonnut suomalaisille tietoa immateriaalioikeuteen liittyvistä tapahtumista, tutkimuksista ja lainsäädännöstä. Härkönen sanoo, että IPRinfo on dokumentoinut Suomen aineettomien oikeuksien kehityshistoriaa.

Sisällöt tuodaan lukijoille ajanmukaisin välinein

Ensimmäinen IPRinfo ilmestyi heti IPR University Centerin perustamisen jälkeen syksyllä 1999. Siinä kerrotaan uudesta instituutista, jonka yhtenä avaintoimintona mainitaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvä uutislehti.

Instituutin pääsihteeri Marja-Leena Mansala hoiti päätoimittajuutta eläköitymiseensä saakka eli vuoden 2014 loppuun. Hänen verkostojensa ja ihmissuhdetaitojensa ansiosta lehteen saatiin jatkuvasti ajankohtaisia tekstejä aineettomien oikeuksien kaikilta osa-alueilta. Kirjoittamaan houkuteltiin jatko-opiskelijoita ja tutkijoita, asiamiehiä ja asianajajia, lainkäyttäjiä ja virkamiehiä. Instituutin oma väki ja tutkijat ovat niin ikään tuottaneet jatkuvasti sisältöä.

Max Oker-Blom muistelee hieman hämmästyneensä, kun parikymmentä vuotta sitten häntä pyydettiin kirjoittamaan IPRinfo-lehteen, mutta ensimmäisen tekstinsä jälkeen hän on analysoinut ja arvioinut IPR-alan kotimaisia ja kansainvälisiä virtauksia kymmenissä artikkeleissa, ja hänen päätoimittajakaudellaan lehden lukijakunta kasvoi.

Painetusta lehdestä luovuttiin vuonna 2015 (lukuun ottamatta vuonna 2018 Helsingin ATRIP-konferenssiin koottua englanninkielistä teemanumeroa). Siihen asti artikkelit oli tapana julkaista netissä viiveellä, jotta painettu IPRinfo tavoitti maksavat tilaajat tuoreeltaan. Teknologian kehitysharppausten ansiosta sekä uutisointi että tapahtumakalenteri siirtyivät kotisivulle jo alkuvuosina, ja lehti keskittyi analyyttisempiin artikkeleihin.

Instituutti on internetin kehittyessä uudistanut verkkosivujaan useaan otteeseen, ja viestintä on sekä monipuolistunut että ammattimaistunut. IPRinfo-verkkolehden sivuille https://iprinfo.fi/ on koottu linkkeineen artikkelien lisäksi myös otsikot uusimmista uutisista, tietokannan oikeustapauksista ja sosiaalisesta mediasta.

Lukija saa lehdestä yleiskatsauksen alan tapahtumista

Haastateltavat toteavat, että lehden sisällöt muodostavat ainutlaatuisen arkiston, jossa näkyvät niin IPR-alan säädösten, laintulkinnan ja käytäntöjen muutokset kuin aineettomiin oikeuksiin liittyvä tutkimus kotimaassa ja muualla. Näistä kaikista tulee Oker-Blomin mielestä lehdessä raportoida edelleen, myös kantaa ottaen.

ꟷ Jokainen seurannee omaa erikoisalaansa tarkemmin, mutta IPRinfo tarjoaa yleiskuvan koko alan uusista kehityskäänteistä. Se yhdistää akateemisen tiedon käytännön osaamisen kanssa.

Tieto kiinnostaa, minkä todistavat sivun yli 50 000 verkkovierailua vuosittain sekä instituutin somekanavien kolmisen tuhatta seuraajaa. Artikkeleita on viime vuosina klikkailtu auki lähes viisituhatta kertaa. Niistä luetaan tuoreeltaan eniten kirjoituksia alan muutoksista, kuten vuonna 2022 patenttijärjestelmän uudistuksista, ja henkilöistä. Myös vanhoja tekstejä etsitään edelleen. Lehden teknisestä toteutuksesta nykyisin vastaavan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Auri Vainion mukaan erityisesti valokuva-aiheisiin artikkeleihin palataan jatkuvasti.

ꟷ Lehden kautta kerätään tietopankkia, johon jää pysyvä jälki kulloinkin ajankohtaisista IPR-ilmiöistä. IPRinfo dokumentoi meidän ammattikuntaamme lähes ainoana Suomessa, ja sitä lukevat juristien lisäksi myös muut innovaatioiden kanssa työskentelevät, Härkönen luonnehtii.

Painettu IPRinfo rahoitettiin mainoksilla, tilausmaksuilla ja kannatusyhdistyksen budjetista. Mainokset eivät Oker-Blomin ja Härkösen mielestä kuulu tälle foorumille. Keskusteltuaan tovin vilkkaasti siitä, mainostaako kirjoittaja epäsuorasti taustaorganisaatiotaan, he päätyvät siihen, että tekstien näkökulma keskittyy asiasisältöön ja kirjoittajat ottavat kantaa asiantuntijoina. Oker-Blom huomauttaa, että sponsorit tuodaan nykyään näkyvästi esille, kun heiltä on haettu ja saatu tukea jollekin hankkeelle tai tapahtumalle.

Jokaisen pitäisi välillä ravistaa ajatteluaan

Selatessaan lehden ATRIP-numeroa Härkönen löytää oman väitöskirjatutkimuksensa esittelyn.

ꟷ Hmmm…kiinnostavaa katsoa, tuliko siitä sellainen kuin silloin suunnittelin. No, aika paljon pysyi loppuun asti, mutta tässä en mainitse ollenkaan kestävyysnäkökulmaa, joka kuitenkin oli ratkaisevassa asemassa siinä tutkimuksessa. Varmaan jokaisen pitäisikin katsoa hieman vanhoja ajatuksiaan!

Härkönen kiittelee Oker-Blomia siitä, että tämä on viime vuosina usein tuonut kestävyysajattelua IPR:ään. Viriää keskustelu kestävän kehityksen aiheuttamista haasteista ja konflikteista. Härkönen pohtii, ettei voida orjallisesti vanhoihin IPR-doktriineihin vetoamalla kieltäytyä kierrätysajattelusta. He ovat yhtä mieltä siitä, että välillä pitää ajatella uudelleen, ravistella traditioita.

Toisinajattelua löytyy toki aineettomien oikeuksienkin alalta. Yksi tutkija, jonka kyseenalaistava ote ja perusteellisuus miellyttää kumpaakin, on IPR-instituutin nykyinen johtaja Tuomas Mylly. Hyvillä mielin he muistelevat myös emeritusprofessori Juha Karhun oivaltavia ja innostavia puheenvuoroja vuosien varrelta.

Miten aivojaan sitten voi ravistella? Oker-Blom liputtaa kaikkien taidemuotojen puolesta: taiteesta nauttiminen on vastapaino työlle ja liialliselle teknologiakeskeisyydelle, se ruokkii luovuutta ja rentouttaa aivoja. Härkönen harrastaa erityisesti kuvataiteita sekä katsojana että tekijänä. Ennen kaikkea hän rentoutuu käsityön parissa suunnitellen ja toteuttaen vaikkapa vanhasta verhosta leningin. Käyttötaidetta parhaimmillaan!

ꟷ Nyt olen tutustumassa Chanelin couture-tekniikoihin, jotta osaan valmistaa jakun samoilla metodeilla. Se on todella haastavaa, siinä mieli tuulettuu IPR-asioista. Tosin samalla tulen miettineeksi, täyttyykö tässä omaperäisyysstandardi, ja mikäli täyttyy, ollaanko lähellä eurooppalaista, brittiläistä vai amerikkalaista tekijänoikeusnäkemystä…

Juttutuokio päättyy, kun perhevelvollisuudet kutsuvat kumpaakin. Oker-Blom toivottaa vielä seuraajalleen menestystä IPRinfo-lehden päätoimittajana.

Kuvat: Päivi Helander