IPR-päivässä puitiin immateriaalikoikeuksien nykytilannetta Suomessa ja EU:ssa
Euroopan unioni nousi toistuvasti esiin IPR-päivän perinteisessä tilannekatsauksessa, jossa Riikka Tähtivuori (EK) ja Minna Aalto-Setälä (Keskuskauppakamari) kävivät läpi tekijän- ja teollisoikeuksien ajankohtaisia asioita. Sisämarkkinoiden syventäminen ja tiivistäminen on yksi Euroopan komission painopisteistä, ja näihin suunnitelmiin sisältyy myös IPR-järjestelmien ”modernisointia”. Komissiolta on tulossa ehdotuksia muun muassa pk-yritysten aineettomiin oikeuksiin liittyvistä tukitoimista, patenttijärjestelmän kehittämisestä ja maantieteellisten merkintöjen suojan ulottamisesta myös maataloustuotteiden ulkopuolelle.
Alkukesästä 2015 julkaistuun digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan (Digital Single Market, DSM) sisältyy useita tekijänoikeussääntelyyn liittyviä aloitteita. Tarkoituksena on purkaa perusteettomat maarajoitukset (geoblokkaus), mahdollistaa laillisesti hankittujen digitaalisten sisältöjen ja palveluiden siirrettävyys (portability) sekä parantaa tekijänoikeussuojatun aineiston saatavuutta laajentamalla tekijänoikeuksien poikkeuksia ja rajoituksia erityisesti opetuksen, tutkimuksen ja tiedonlouhinnan tarpeisiin.
EU:n uusi tavaramerkkiasetus (2015/2424) tulee voimaan 23.3.2016. Monien menettely- ja sisältömuutosten lisäksi OHIMin nimi muuttuu Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoksi (EUIPO), ja yhteisötavaramerkki (CTM) vaihtuu Euroopan unionin tavaramerkiksi (EUTM). Aalto-Setälä muistutti, että samalla aukeaa kuuden kuukauden aikaikkuna, jonka kuluessa oikeudenhaltijoiden tulisi täsmentää yhteisötavaramerkkiensä luokat uudistuneen luokituksen mukaisiksi. Tammikuussa 2016 voimaan tullut tavaramerkkidirektiivi on saatettava voimaan kolmen vuoden kuluessa. Ennen tarvittavaa tavaramerkkilain kokonaisuudistusta odotetaan kuitenkin lähiaikoina hallituksen esitystä useiden kiireellisten muutosten toteuttamiseksi.
Myös EU:n patenttipaketti on edennyt, ja uudistuksen arvioidaan astuvan voimaan vuonna 2017, kun yhtenäispatenttituomioistuinta (UPC) koskevan sopimuksen on ratifioinut vähintään 13 jäsenvaltiota, mukaan lukien Saksa, Ranska ja Britannia. Suomi ratifioi sopimuksen viime tammikuussa yhdeksäntenä EU-maana. Patenttiuudistuksen myötä keksintö voidaan suojata yhdellä rekisteröinnillä lähes kaikissa EU-maissa ja patenttiriidat ratkaista UPC:ssa.
Markkinatuomioistuin perustelee IPR-ratkaisut hyvin
Markkinaoikeus (MAO) on syksystä 2013 käsitellyt teollis- ja tekijänoikeudelliset riita- ja hakemusasiat sekä teollisoikeudelliset valitusasiat. Professori Marcus Norrgård kiitteli MAO:n huolellisia perusteluja ja ratkaisuja erityisesti tavaramerkki- ja mallioikeusasioissa. Patenttitapauksia on ratkaistu vasta parikymmentä, joten tulkinnat eivät vielä ole vakiintuneet. Norrgård toivoi tuomareiden välillä äänestävän ratkaisuista, jotta haastavien tapausten pohdinnat tulisivat näkyviin. Kun asiat etenevät korkeimpiin oikeuksiin, linjauksetkin selvenevät. Myös ylituomari Kimmo Mikkola toivoo valituslupia haettavan ja hyväksyttävän jatkossa enemmän.
– Valituslupia haetaan melko vähän. Markkinaoikeus on siis usein ensimmäinen ja viimeinen aste, mikä aiheuttaa tietysti hieman paineita tuomareille, Mikkola totesi.
MAO:n käsittelyajat ovat kuitenkin pysyneet pääosin kuukausissa lukuun ottamatta monimutkaisia patenttivalituksia, joiden keskimääräinen ratkaisuaika on puolitoista vuotta.
Innovaatioiden rahoituksessa katsotaan kokonaisuuksia
IPR-päivän päätöspaneelissa yritysten ja rahoittajien edustajat keskustelivat IPR:ien merkityksestä innovaatiotoiminnassa ja sen rahoituksessa. Sekä Ilona Lundström TEKESistä että Tero Ojanperä sijoitusyhtiö Vision+:sta korostivat, että rahoittaja katsoo toiminnan kokonaisuutta, ei yksittäistä suojattavaa tuotetta.
– Sijoittajan on nähtävä liiketoimintamahdollisuudet ja markkinat, on osattava katsoa asioita globaalisti. Esimerkiksi patentilla ei ole arvoa erillään liiketoiminnasta, ja meillä pitäisikin olla IPR-treidauspaikka. Itselle tarpeettoman patentin myyntiarvo riippuu siitä, onko siitä hyötyä tietyntyyppiselle yritykselle jossakin päin maailmaa, Ojanperä muistutti.
Päivi Helander
—
IPR-päivään 8.2.2016 osallistui Helsingin yliopistolla lähes 200 immateriaalioikeuden asiantuntijaa. Seminaarin järjestävät vuosittain Suomen teollisoikeudellinen yhdistys (STY) ja Suomen AIPPI. Käytännön järjestelyistä on vastannut IPR University Center.
