IPR University Center – IPR-koulutuksen uusi aika

Tyhjä paperi on kummitellut edessäni monet kerrat, kun olen miettinyt IPR-alan koulutusta, sen tulevaisuutta ja IPR University Centerin asemaa koulutuksen tuottajana. Osaamisen kasvattaminen toistuu asiantuntijoiden keskusteluissa ja osaamista painotettiin ilahduttavasti myös kansallisen IPR-strategian tavoitteissa. Euroopassa aihe rokkaa ja erilaisissa hankeohjelmissa ja rahoitusinstrumenteissa korostetaan aineettomien oikeuksien roolia. Alalle on uusia tulijoita ja yliopistojen graduryhmät pursuavat. Tietoa, koulutusta, tapahtumia, kursseja, webinaareja, työtehtäviä, virkoja, hankkeita, tutkimuksia, graduja, väitöskirjoja, uutta lainsäädäntöä, verkostoja, julkaisuja, myönnettyä rahoitusta, yhteistyötä, voitettuja oikeudenkäyntejä, uutisia, valmistuneita asiamiehiä, uusia toimistoja… Pitkä lista edistystä mahtuu niihin kymmeneen vuoteeen, jotka olen toiminut alalla. Täydennyskoulutuksen ja yliopistojen opetuksen tilanne oli aloittaessani kokonaan toinen. Siihen aikaan kaikesta IPR-liitännäisestä oli vähemmän tarjontaa ja keskustelua, eikä aihetta juuri tunnettu. Yli 20 vuotta toiminut IPR University Center perustettiin tarpeeseen. Mutta edelleen, kun kamppailee rahoituksen kanssa ja törmää kaikille alan toimijoille tuttuun ongelmaan, aineettomien oikeuksien ja niiden tärkeyden tunnistamattomuuteen, tähän mennessä otetut kehitysharppaukset helposti unohtuvat.

PK-yritysten tulisi janota tietoa aineettomista oikeuksista, mutta totuus on, ettei moni yritys vieläkään tunnista koko asiaa. Ymmärrän sen hyvin, olenhan kasvanut yrittäjäperheessä ja olen edelleen mukana yritystoiminnassa. Kun puhutaan yrittäjistä, mieleeni piirtyykin tuo hyväntahtoinen, usein jo eläkeikäinen, salaa viisas ihmisryhmä, eivät huppareissa Helsingin katuja kulkevat teknonörtit. Kokemuksesta tiedänkin, etteivät Keski-Suomen pieniltä paikkakunnilta tulevat yrittäjät ole kiinnostuneita immateriaalioikeuksista, vaan omista keksinnöistään ja sen jälkeen yrittäjäkavereistaan. Vaikka olen harjaantunut kohtuullisen hyväksi IPR-asian puolestapuhujaksi, sanat ja perustelut valuvat edelleen heidän kohdallaan tyhjyyteen. Perheen nuoremmalle yrittäjäpolvelle en ole saanut edes sopimusta koodin omistajuudesta aikaan. Se kuulemma hankaloittaa elämää ja aiheuttaisi vain ongelmia. Koulutuspäällikkönä tämän ristiriidan käsitteleminen on vienyt paljon kahvia ja koiran perässä kulutettua metsäpolkua. Miten saisimme tietoa levitettyä ja yrittäjien osaamista kasvatettua?

Ehkä onnistuneista hankkeista saisi mallia? Kertominen niistä usein unohtuu, kun pienessä tiimissä pitää usein melkoista kiirettä. Valo tunnelin päässä ei kuitenkaan ole sammunut. Opettajat ovat tutkimustenkin mukaan tekijänoikeusasioista nykyään paremmin perillä, kuin aloittaessani Operight-koulutushankkeessa vuonna 2010. Sen edistyksen eteen ovat tehneet kovasti töitä monet muutkin toimijat. IPRonline -oppimisympäristöstä ei kukaan ollut kuullutkaan ennen vuotta 2016, jolloin alusta perustettiin Patentti- ja rekisterihallituksen tuella ja IPR-asiantuntijoiden kovalla työllä. Alku oli pientä, nykyään kurssiportfolio on jo aika näyttävä. Näitä molempia onnistumisia yhdistävät saadut resurssit, sillä ilman opetus- ja kulttuuriministeriön tukea hankkeet olisivat jääneet toteutumatta. Entä kuka muistaa vielä IPR Garagen keltaiset haalarit ja tupaten täyden rinnakkaistapahtuman? Kannatusyhdistyksen mieletön meininki ja saumaton yhteistyö loi yli odotusten onnistuneen tapahtuman. Joskus tarvitaan vain hyvää tahtoa ja kavereita.

Mikä on IPR Centerin ja erityisesti sen tuottaman koulutuksen rooli tulevaisuudessa? Osaamisesta puhutaan ja sen tarve tunnistetaan kiistatta. Alan toimijat tarjoavat erinomaisia tilaisuuksia, onpa syksylle odotettavissa isompia IPR-tilaisuuksia jopa peräkkäisille viikoille. On mahtavaa, että alan koulutusten ja tilaisuuksien tarjonta on kasvanut ja monipuolistunut niin paljon! Riittäisikö se tuomaan yrityksille riittävästi tietoa? Pelkäänpä että ei. Tiedon tarve on edelleen valtava, koko ajan kasvava, ja IPR Centerin tulee jatkaa opetuksen ja täydennyskoulutuksen tarjontaa. Tukena toimii alan muu toiminta ja tutkimus. Miten saamme soviteltua IPR Centerin toiminnan tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla alan kehitystä ja tiedon levittämistä? Millainen olisi jatkuvan oppimisen malli, jolla selkeyttäisimme IPR-alan koulutuspolkua ja saisimme lisää asiantuntijoita? Mistä löytää sellaisen vainukoiran, joka haistaa ja löytää siihen tarvittavat resurssit?

Tyhjälle paperille alkaa muodostua hahmotelmaa. Koulutuspolku selkiytyy yhdistelemällä tiedettä ja käytäntöä ainutlaatuisella tavalla, jonka IPR Center asemassaan pystyy rakentamaan. Paperin keskellä näkyy suomineidon ääriviivat, joka on tulevaisuuden pohjoismainen IPR-keskus.  Se on tunnettu luotettavuudesta, nopeudesta ja asiantuntevuudesta, kutsuen asiantuntijoita ja patenttihakemuksia maailmalta. IPR Centerillä on edessään tärkeitä tehtäviä, mutta menee vielä hetki, että palikat saadaan järjesteltyä oikeaan asentoon. Instituutin tiimi jatkaa työtään, luottaa alaan eikä menetä yöuniaan.

Kuva: iStock/tortoon