IPR-osaaja TEM:n Innovaatiot, osaaminen ja uudistuminen -ryhmän johtoon

Vuoden 2021 marraskuun alussa teollisuusneuvos, OTM Maija Lönnqvist nimitettiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Innovaatiot, osaaminen ja uudistuminen-ryhmän (Inno-ryhmä) johtoon. Hän on ollut ministeriön palveluksessa vuodesta 2017 vastuualueenaan avaruuspolitiikka, mutta myös IPR-asiat ovat koko hänen työuransa aikana olleet häntä lähellä. Muun muassa vuonna 2001 hän osallistui IPR University Centerin järjestämään koulutukseen. Koulutuksesta vastasivat tuolloin IPR University Centerin perustajat prof. Niklas Bruun ja VT Marja-Leena Mansala. Lönnqvist laati myös vuonna 2012 ilmestyneen perusteellisen arvion edellisen IPR strategian toimenpide-ehdotusten toteutumisesta.

Lönnqvist valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 1999 Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. IPRinfo-lehden haastattelussa hän kertoo, ettei esimerkiksi tuomioistuinharjoittelu koskaan ajankohtaistunut, koska hän pääsi heti töihin Tekesiin (nykyään Business Finland). Perusjuridiikan harjoittaminen olisi varmaankin voinut olla ihan hyödyllistä, Lönnqvist miettii.

Työt Tekesissä veivät kuitenkin mennessään ja Tekesin palveluksessa vierähti 15 vuotta. Noin 500 miljoonan euron vuosibudjettinsa puitteissa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitysprojekteja aktivoiva ja rahoittava valtion virasto avasi erinomaisen näköalapaikan kotimaiseen ja kansainväliseen innovaatiotoimintaan.

2010-luvun puolessa välissä Suomessa havahduttiin huomaamaan avaruutta koskevan kotimaisen sääntelyn puute. Silloin Lönnqvist kutsuttiin valmistelemaan sellainen. Esitys avaruustoiminnasta valmistui 2017 ja itse laki (63/2018) astui voimaan 23.1.2018. Lakia sovelletaan Suomen valtion alueella harjoitettavaan avaruustoimintaan ja se määrää muun muassa, että avaruustoiminta on luvanvaraista. Lupaprosessi sekä toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu TEM:lle, joka myös ylläpitää rekisteriä suomalaisista satelliiteista. Rekisterissä on tällä hetkellä 17 satelliittia, joista ensimmäinen laukaistiin kiertoradalle kesällä 2017, kertoo Lönnqvist.

”Vaikka avaruustoiminta ehkä kuulostaa vähän eksoottiselta haastattelijan korvissa, se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme, esimerkiksi karttasovellusten, säätietojen tai vaikkapa TV-lähetysten kautta.” Lönnqvist toteaa.

Inno-ryhmän toiminnasta Lönnqvist kertoo, että siihen kuuluvat aineettomien oikeuksien lisäksi muun muassa yleinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka (TKI), kuten TKI-tiekartta, TKI-rahoitus sekä innovaatiivisetit julkiset hankinnatset ja EU:n TKI-rahoitusohjelmat.

Erityisen kiinnostavaa tulevaisuutta ajatellen on vastikään lausunnoille julkaistu valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta (IPR-strategia). Siihen on pyydetty eri tahojen näkemyksiä ja lausuntoaika päättyy 21.1.2022. IPR-strategiaa on valmisteltu jo pitkään johtavan asiantuntija Tanja Mullerin (TEM) ja hallitusneuvos Anna Vuopalan (OKM) toimesta ennen kuin Lönnqvist aloitti nykyisessä toimessaan.

Kysymykseen siitä, milloin valtioneuvoston päätöstä voidaan odottaa, Lönnqvist vastaa, että tavoitteena pidetään maaliskuuta 2022, mutta toteutuuko tavoite, riippuu muun muassa lausunnoista. Kevään 2022 aikana päätös on kuitenkin tulossa, hän toteaa.

IPR-strategiassa kolme seikkaa kiinnittää haastattelijan huomion. Ensimmäinen on se, että luonnoksen uusi versio henkii varovaisuutta. Heti alussa korostetaan, että strategiassa tehdään vain nykytilannetta kehittäviä toimia. Tämä voi tietysti johtua siitä, että Suomen säädösympäristö sijoittuu varsin hyvin kansainvälisessä vertailussa. Toiseksi ministeriöt sitoutuvat toteuttamaan niiden vastuualueella olevat toimenpiteet siinä määrin kuin se on niiden resurssien puitteissa mahdollista. Kolmanneksi todetaan, että toimenpiteiden toteuttamista tukisivat henkilöresurssien lisääminen sekä TEM:ssä että OKM:ssä.

Sanamuoto ”kehittäviä toimenpiteitä” on hallitusohjelmasta, mutta oltaisiinko tässä kohdin voitu olla rohkeampia? Sama koskee ministeriöiden sitoutumisen ehdollistamista.

Tähän kysymykseen Lönnqvist toteaa, että ministeriöt ovat sitoutuneita ja valmiita toimimaan yhteistyössä IPR-strategian toteutumiseksi. Syytä huoleen ei ole.

Periaatepäätös on kaiken kaikkiaan hyvin strukturoitu vuoden 2030 tavoitetiloineen, nykytilan kuvauksineen sekä selvityksellään miten ja millä keinoin päästään toivottuun tavoitetilaan ja tasoon. IPR-strategia on tärkeä alan toimijoille, mutta myös koko Suomen kilpailukyvylle nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa ympäristössä.

Kysymykseen siitä, mitä parannettavaa olisi erityisesti aineettomien oikeuksien osalta, Lönnqvist painottaa osaamistason nostamista sekä yritys- että yliopistopuolella. Tietoisuus aineettomien oikeuksien suojaamisen tarpeellisuudesta on lisääntynyt, mutta paljon on vielä tekemistä pk-sektorilla.

Tiedusteltaessa onko Lönnqvistillä joku kyky tai taito, josta muut alan toimijat eivät ole niinkään tietoisia, hän mietittyään hetken, mainitsee, näin joulun alla tehtyyn haastatteluajankohtaan liittyen, aktiivisen joulurunotuotantonsa: perheen joululahjoihin syntyy huolella riimitellyt hassut runot joka joulu, vaikka muun ajan vuodesta kynä painottuu virkateksteihin. Hieman hymyillen Lönnqvist toteaa lopuksi, että myös perhepiiri on ilahtunut kyvystä.