IPR-ihmisiä: Auri Vainio – IPR University Center

Tässä juttusarjassa tutustutaan suomalaiseen IPR-kenttään ja siellä työskenteleviin henkilöihin heidän omilla sanoillaan. Juttusarjassa kirjoittaja vastaa alla näkyviin valmiisiin kysymyksiin.

Tämä juttu on päivitys vuonna 2019 ilmestyneeseen esittelyyn, joka aloitti IPR-ihmiset palstan. Linkki aiempaan esittelyyn https://iprinfo.fi/artikkeli/ipr-ihmisia-auri-vainio-ipr-university-center/

Esittelyssä:

Auri Vainio
Toiminnanjohtaja
IPR University Center

Miten päädyit IPR-uralle ja nykyiseen tehtävääsi?

Tämä tarina on kerrottu jo aiemmassakin esittelyssä, mutta kerrotaan se vielä kertaalleen. Kuten niin moni muukin tälle palstalle kirjoittanut henkilö, päädyin IPR-alalle sattumalta. Ystäväni vinkkasi vuonna 2006 anoppinsa etsivän markkinoinnin ja viestinnän osaajaa johtamaansa instituuttiin ja hän sanoi, että työnkuvaus olisi kuin minulle tehty. Hain, pääsin ja tämä anoppi sattui olemaan Marja-Leena Mansala.

IPR University Centerin palveluksessa on hurahtanut jo yli 17 vuotta kahdessa eri yliopistossa ja matka on ollut varsin antoisa ja opettavainen. Työurani aikana verkostomme ovat kasvaneet ja laajentuneet globaalisti, olemme kehittäneet alalle paljon uutta erilaisten tapahtumien, hankkeiden ja koulutusten myötä ja myös olleet näkemässä, kun muut toimijat kasvavat ja menestyvät.

Aloitin urani aikanaan viestintäsihteerinä, jonka jälkeen titteliksi vaihdettiin jokunen vuosi myöhemmin markkinointi- ja viestintäpäällikkö. Nykyään toimin instituutin toiminnanjohtajana ja vastaan päivittäisten toimintojemme organisoinnista ja kehittämisestä. Minulle voikin laittaa viestiä kaikista IPR University Centeriä koskevista asioista, ehdottaa koulutuksia ja artikkeleita tai vaikka lounasta tai kahvia yleisen keskustelun ja ideoinnin merkeissä.

Mieleen painuvin kokemus/muisto/tapahtuma IPR-alalta urasi varrelta?

Aiemmin tässä kohtaa sanoin, että mieleenpainuvin oli Slushissa järjestetty IPR Garage, joka tosiaan oli mieleenpainuva ja äärimmäisen onnistunut tapahtuma. Mutta nyt haluan nostaa tähän esiin vuosittaiset IPR Gaalat. Gaalasta on vuosien varrella tullut jo ilmiö, jota alan toimijat osaavat odottaa ja se on ollut tunnelmaltaan ainutlaatuinen hyväntuulen juhla. Koen merkitykselliseksi sen, että olemme IPR University Centerissä onnistuneet kokoamaan niin monet alan toimijat ja organisaatiot saman katon alle juhlistamaan aineettomia oikeuksia ja on todellinen ilo antaa tunnustusta hyvästä työstä! Gaalassa olen myös tutustunut lukuisiin uusiin ihmisiin, joiden kanssa pidän tiivistä yhteyttä nykyään.

Mitä muuttaisit IPR-alassa?

Edellisellä kerralla mainitsin, että IPR-opetusta tulisi saada paljon enemmän jo peruskoulussa ja edelleen olen tätä mieltä.

Koska tämä on päivitys edelliseen juttuun, sanonkin tällä kertaa, että vaatisin kaikilta rahoitusta hakevilta startupeilta ja kasvuyrityksiltä jonkinlaista todistusta IPR-osaamisesta tai asianmukaisesta IPR-asioiden hoidosta yrityksessä rahoituksen saannin edellytyksenä. Tämä edistäisi alan osaamista huomattavasti, sillä pakko on paras motivaattori ja pienenä kansana Suomi tarvitsee innovaatioita, joita suojata.

Kehu kollegaa

Voisin kehua tässä vaikka kuinka montaa alalla toimivaa henkilöä, jotka ovat olleet isona apuna koulutusten kehittämisessä, luennoinnissa tai muuten toimineet IPR University Centerin hyväksi. Mutta annetaan nyt erityiset aplodit johtajiemme Juha Vesalan ja Tuomas Myllyn suuntaan, sillä heillä on molemmilla ollut sinnikkyyttä ja tarmoa kehittää instituuttimme toimintoja ja hankkeita eteenpäin. Lisäksi molemmilla on äärimmäisen hyvä toleranssi huonolle huumorille ja sille, että välillä IPR-asioita joutuu selittämään ratakiskoa taivutellen.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Vapaa-aika kuluu crossfit-salilla, hevosten ja ratsastuksen parissa ja koiran kanssa lenkkeillen. Lisäksi luen paljon kaunokirjallisuutta ja matkustelen aina tilaisuuden tullen. Edellisellä kerralla sanoin, että vietän aikaa perheen kanssa, mutta molemmat lapset ovat jo niin isoja, että heitä näkyy kotona lähinnä nukkumassa, joten itselle on jäänyt aikaa harrastaa enemmän.

Fakta sinusta, jota muut eivät tiedä?

Ostin korona-aikana koiran ilman, että kerroin asiasta perheelleni etukäteen. Aviomies ja tyttäret olivat alkaneet vilkuilla dobermannien kasvattajien sivuja ja päätin toimia ennen kuin he ehtivät tehdä mitään peruuttamatonta. En halunnut siinä vaiheessa perheeseemme koiraa, jota lapset eivät voi ulkoiluttaa koon vuoksi ja tilasinkin hetken mielijohteesta meille karkeakarvaisen kääpiömäyräkoiran. Sama väri, sama itsepäinen luonne, mutta vähän lyhyemmät jalat. Koira on virallisesti nimeltään Happy Go Lucky, ja luontevasti hänen kutsumanimekseen valikoitui Laki. Eli Lakimies. Nyt en koskaan pääse eroon töistä, kun vapaa-ajallakin hempeästi huutelen Lakimiestä milloin syömään ja milloin lenkille.

****
Kuvat:
IPR Gaala kuva: Paula Osenius
Muut: Auri Vainion arkisto