IPR-ihmisiä: Anna Vuopala – Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tässä juttusarjassa tutustutaan suomalaiseen IPR-kenttään ja siellä työskenteleviin henkilöihin heidän omilla sanoillaan. Juttusarjassa kirjoittaja vastaa alla näkyviin valmiisiin kysymyksiin.

Anna Vuopala
Hallitusneuvos
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Miten päädyit IPR-uralle ja nykyiseen tehtävääsi?

Olin opiskelujeni loppuvaiheessa töissä Asianajotoimisto Borenius & Kemppisellä (niin kuin tuota 15 juristin toimistoa silloin kutsuttiin) ja kuuntelin jonkun kertovan Yrjönkadun toimiston parvekkeella alasta, joka olisi tulevaisuudessa kaikista kiinnostavin ja johon kannattaisi perehtyä. Pekka Tarkela oli juuri aloittanut toimistossa työskenneltyään muutaman vuoden opetusministeriössä. Hän vaan vinkkasi, että tee gradusi tekijänoikeudesta ja mene sitten ekaksi pariksi vuodeksi ministeriöön (kuulemma hyvä ponnahduslauta nuorille juristeille).

Ilmeisesti ei ollut tarkoitus jäädä sinne koko uraksi. Mutta näin siinä sitten kävi. Minä tein, menin ja olin…siitä lähtien, mitä nyt muutamat lapset siinä pyöräyttänyt ja käynyt myös Euroopan komissiossa Luxemburgissa lyhyen aikaa töissä. Mutta onko tämä työ ”eläkevirkani”? Ministeriö on paikka, jossa viihdyn ja jossa voi todella vaikuttaa. Ei ole helppoa löytää toista vastaavaa tehtävää, mutta ”never say never”, eikö niin? Data-asiat kiinnostavat minua kyllä todella paljon juuri nyt.

Mieleen painuvin kokemus/muisto/tapahtuma IPR-alalta urasi varrelta?

Vaikuttavin kokemus ennen viime vuotta oli ehdottomasti vuonna 2013 Marrakeshissa järjestetty diplomaattikonferenssi WIPO:n yleissopimuksen tekemiseksi tekijänoikeuden rajoituksista tekijän yksinoikeuksiin näkövammaisten ja lukemisesteisten hyväksi. Konferenssin päätteeksi Stevie Wonder piti meille kiitokseksi koskettavan yksityiskeikan. Silloin tuntui, että saavutimme maailmanlaajuisesti jotain, mikä oli Suomessa jo ollut hyvin hoidossa mutta jota selvästi tarvittiin. Tämä myös käynnisti tekijänoikeusdoktriinin avautumisen tasapainottamiselle käyttäjän näkökulman huomioon ottamiseksi, eli tässä tapauksessa lukemisesteisten henkilöiden kannalta. Nyt tämä näkökulma on ajankohtainen opetuskäytön osalta.

Toinen tähän mennessä mieleenpainuvin tapahtuma viime vuonna oli EU:n ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten kulttuurisia ilmauksia koskevan suojan esiin nostaminen IP-kontekstissa. Nostimme tämän yhteisen Pohjoismaisen asian esiin osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta. Keskeistä oli saada näkyviin saamelaisten oma näkökulma suojan tarpeeseen ja sen taustoihin. Poliittinen porras sitoutui asian kehittämiseen tulevina vuosina Pohjoismaisella tasolla yhdessä saamelaisten ja myös Grönlannin inuiittien kanssa. Asiat etenevät siis tälläkin alueella hienosti.

Mitä muuttaisit IPR-alassa?

Olen panostanut vuodesta 2015 alkaen tekijöiden aseman parantamiseen tukemalla teoksia ja tekijöitä koskevan datan laadun kehittämistä. Se tuntui tärkeältä asialta tällaiselle musadiggarille. Mutta sepä ei ollutkaan yksinkertainen tehtävä! Suomi on kuitenkin etunenässä toimivan ja ihmiskeskeisen datatalouden kehittämisessä. Luoville aloille tunnisteet ja laadukas metadata on välttämätön seuraava vaihe, että uudet teknologiat saadaan tehokkaasti käyttöön.

Tätä nk. ”oikeuksien hallinnointietojen suojaa” koskeva lainsäädäntö perustuu vuoden 1996 WIPO:n tekijänoikeussopimukseen ja siitä on säädetty jo 20 vuotta sitten tietoyhteiskuntadirektiivissä, mutta vielä nämä tiedot eivät ei ole saavuttaneet täyttä potentiaaliaan. Osittain siksi, että ei ole mitään yhteistä standardia, miten näitä tietoja tulisi käyttää niin, että ne hyödyttäisivät laajemmin tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta digitaalisessa ympäristössä.

Suomi on tässä ollut aloitteellinen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019. Ja nyt vihdoinkin näyttää siltä, että EU:n komissio ja kansainväliset toimijat tunnustavat, että asia on äärimmäisen tärkeä. Maaliskuussa on tulossa EU:n laajuinen selvitys metadatasta tekijänoikeusalalla ja WIPO järjestää tänä vuonna tekijänoikeusinfrastruktuuriin liittyvää webinaari-sarjaa ajatuksella, että jokaisella on tunti aikaa joka toinen viikko perehtyä eri alojen tärkeään kehitystyöhön ja löytää yhteistyömahdollisuuksia.

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on kuullut oikeudenhaltijoiden vetoomuksen osana kansallista tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämisprojektia. Tekijänoikeusinfrastruktuuri on nostettu uuteen IP-strategiaan vuosikymmenen tavoitteeksi. Kehitystyö edellyttää paitsi johtajuutta myös rahoitusta. Mutta kansallisesti kehitystä voidaan tukea vain hyvin pienillä määrillä rahoitusta. Kunnollisen eli koordinoidun ja riittävän tuen saaminen edellyttäisi, että oikeudenhaltijat itse tuovat tätä viestiä selvästi EU-tasolle komission ja parlamentaarikkojen tietoisuuteen. Toistaiseksi viesti on ollut epäselvä tai jopa kielteinen, jolloin puolustetaan vain omia intressejä tiedon avoimuutta ja monipuolista hyödyntämistä vastaan. Virkamiesvoimin asiaa saa vain vaivoin merkittävästi eteenpäin.

Nyt olen joutunut keskittämään kaiken energiani DSM-direktiivin voimaansaattamiseen, joka on välttämätön osa EU:n tekijänoikeusjärjestelmän modernisointia. Onneksi alan tekijät jatkavat infrastruktuurityötä ja kehitys kehittyy.

Kehu kollegaa

Onhan niitä monia! Tämä ei ole helppo ala, koska tekijänoikeusjärjestelmä vaikuttaa niin monenlaisiin toimijoihin ja lähes kaikkiin koko yhteiskunnassa. Silloin on helpompaa ajaa vaan yhtä näkökulmaa.

Olen todella iloinen kaikista niistä kollegoista, jotka ovat osallistuneet tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämiseen – Turo Pekari, Antti ”Jogi” Poikola, Anna Haapanen ja Janne Lilleberg.

Maaliskuussa väittelevä Helsingin yliopiston OTM, VTM Tuomas Mattila on tutkinut muun muassa tekijänoikeudellisia aspekteja alkuperäiskansojen perinteisiin kulttuurisiin ilmauksiin liittyen. Hats off!

EU-tasolla MEP Mia-Petra Kumpula on tuonut erittäin hienosti esiin eurooppalaisen datatalouden mallia. Kansainvälisesti merkityksellisiä ovat olleet WIPO:n pääjohtaja Daren Tang, ja johtajat Wend Wendland ja Benoît Müller. Tässä tarvitaan visionäärisyyttä, laajakatseisuutta ja toimintakykyä. Nämä kaikki ominaisuudet viehättävät minua.

Entinen esimieheni, nykyinen kollegani – jo eläkkeellä pitkään ollut Jukka Liedes ansaitsee kehuja pitkäjänteisestä työstään tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä ja hän on ehkä vaikuttanut minuun kuitenkin eniten koko urallani. Mehän teemme vieläkin tiiviisti yhteistyötä monella eri saralla.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Kaikki vapaa-aikani, joka ei mene lasten kanssa olemiseen ja arjen pyörittämiseen, menee taiteeseen. Olen huomannut, että aika moni juristi tällä alalla on myös itse jollain tapaa luova – soittaa jotain soitinta tai vähintään laulaa kuorossa. Nythän meillä on parhaat mahdollisuudet harrastajina toteuttaa monia unelmia, jotka aiemmin kuuluivat vain harvoille. Mieheni kanssa meillä on musiikintekeminen ja sen esittäminen kaikista hauskinta yhdessä tekemistä. Mies säveltää ja minä enimmäkseen laulan melodioita ja sanoitan. Meillä on myös yhden toisen pariskunnan kanssa bändi nimeltä Punk Parents, jonka ensimmäisestä keikasta on tänä vuonna kulunut 5 vuotta. Lisäksi vedän Vuosaaren kesäteatteria yhdessä mahtavan porukan kanssa. Juhlimme 15 vuotista taivalta tänä vuonna – vaikka toiminta onkin koronan vuoksi ollut katkolla. Kesällä on tulossa taas näytelmä Villa Lill Kallvikiin.

Fakta sinusta, jota muut eivät tiedä?

Tuo musiikintekeminen ja esittäminen varmaan – en ole sitä kauheasti toreilla kuuluttanut, kun se on sellaista aika tärkeää hommaa minulle. Me teemme musiikkia tosissaan muttei vakavissaan eli nauttien sen tuomasta ilosta ja ajattelimme sitä jatkaa niin kauan, kun on mahdollista.

Kuvat: Anna Vuopalan arkisto