IP-strategia, ajankohtainen oikeuskäytäntö ja kestävä kehitys olivat IPR-päivän kantavia teemoja

1/2020 14.2.2020
Kuva: Ninni Hamberg

IPR-päivä keräsi yhteen noin 170 immateriaalioikeuden ammattilaista 10.2.2020 Hankenilla. IPR-päivän järjestävät vuosittain Suomen teollisoikeudellinen yhdistys (STY) ja Suomen AIPPI yhdessä IPR University Centerin kanssa. Päivä sisälsi perinteiset katsaukset viimeaikaiseen IPR-lainsäädäntökehitykseen ja kotimaisiin tuomioistuinratkaisuihin. Päivän aikana kuultiin myös kestävän kehityksen vaikutuksista immateriaalioikeuksiin ja brändin hallinnasta.

IPR-päivä alkoi Suomen AIPPI ry:n puheenjohtajan Johanna Liljan tervehdyksellä, jossa hän valotti Suomen AIPPI ry:n ohjelmaa vuodelle 2020. Suomen AIPPI järjestää yhteistyössä Business Finlandin ja IPR University Centerin kanssa 11.-12.5. AIPPI Symposiumin Helsingissä, jonka teemana on IP, AI, Data and Platform Economy – Changes in the IP Landscape (tarkempaa tietoa tapahtumasta löydät täältä).

Varsinainen asiaosuus alkoi työ- ja elinkeinoministeriön johtavan asiantuntija Minna Aalto-Setälän Elinkeinoelämän keskusliiton Riikka Tähtivuoren puolesta pitämällä ajankohtaiskatsauksella. Vuotta 2019 voisi kuvailla immateriaalioikeuksien näkökulmasta monipuoliseksi, ja EU-puheenjohtajuuskauden lisäksi uuteen hallitusohjelmaan mukaan otettu IPR-strategia oli merkityksellinen. EU-puheenjohtajuuskausi oli pienelle Suomelle hieno mahdollisuus päästä seuraamaan komission toimintaa aitopaikalta. Negatiivisena uutisena tuli esille jäsenvaltioiden määrän pienentyminen kahdestakymmenestäkahdeksasta kahteenkymmeneenseitsemään, johon liittyen Aalto-Setälä kävi läpi Brexitin vaikutuksia immateriaalioikeuteen.

Ajankohtaiskatsauksessa nousi esille myös implementoitavana oleva DSM-direktiivi, jonka osalta EU:ssa on havaittavissa eritahtinen täytäntöönpano. Suomessa ollaan vielä perusvalmisteluvaiheessa, mutta esimerkiksi Ranskassa säännökset ovat jo osittain voimassa. Esiin nousi myös haastavaksi koettu välittäjien vastuuta koskeva direktiivin artikla 17, jonka sisältö on olennainen yhteiskunnassa, jossa alustojen merkitys on kasvava. Aalto-Setälä mainitsi vielä, että alustojen osalta sääntely ei luultavasti tule jäämään pelkkään tekijänoikeussääntelyyn, vaan asia on todennäköisesti myös komission uudessa työohjelmassa mukana useammasta näkökulmasta.

Aalto-Setälä kävi myös läpi viime vuonna julkaistuja IP-raportteja ja nosti esiin tärkeimpinä EUIPO:n ja EPO:n raportin IPR-intensive industries and economic performance in the EU (9/2019), EUIPO:n raportin IP Property SME scoreboard (10/2019) ja WIPO:n tekoälyyn liittyvän raportin WIPO Technology Trends 2019, Artificial Intelligence (raportin jälkeen WIPO on julkaissut paperin Draft Issues Paper on Intellectual Property and Artificial Intelligence, jota Max Oker-Blom on käsitellyt IPRinfon artikkelissa).

Aalto-Setälä nosti vielä omasta näkökulmastaan vuoden 2019 keskeisiksi teemoiksi tekoälyn ja sen jatkuvasti kasvavan vaikutuksen immateriaalioikeuteen sekä immateriaalioikeuden näkökulmasta keskeisen Kiina-ilmiön. Kiinan vaikutus immateriaalioikeuksiin on merkittävä. Se on valtio, joka patentoi eniten ja rekisteröi eniten tavaramerkkejä, mutta samalla kaikista yhteisön alueelle tulevista tuoteväärennöksistä vähintään puolet tulee Kiinasta. Kuluvana vuonna suuren mielenkiinnon kohteena tulee olemaan myös uuden pääjohtajan valinta maailman henkisen omaisuuden organisaatioon WIPO:on.

Uutta IP-strategian rintamalla Suomessa ja EU:ssa

Ajankohtaiskatsauksen jälkeen Aalto-Setälä siirtyi käymään läpi EU:n ja Suomen IP-strategioita. Tammikuussa komissiolta vuosi laajan direktoraattijoukon valmistelema teollisuusstrategialuonnos, joka sisältää aineettomien oikeuksien sääntelyn uudelleen tarkastelua. Komission IP-asialistan ydin on EU-alueen hajanaisen IP-sääntelyn yhdenmukaistaminen, IP-sääntelyn saattaminen vastaamaan digitaalisen ajan tarpeita (AI, 5G) sekä tärkeimpänä Euroopan kilpailukyvyn tukeminen. Taustalla vaikuttaa aineettomien oikeuksien geopoliittisen merkityksen kasvu.

Suomen hallitusohjelmaan kirjatun IP-strategian toteuttaminen on puolestaan vasta aluillaan ja ohjaus ja projektityöryhmiä ollaan nimittämässä. Strategia tullaan toteuttamaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Aalto-Setälä toivookin, että mahdollisimman moni eri taustoista osallistuisi strategian toteuttamiseen. Strategian erityishuomiona ovat pk-yritykset ja tarkoituksena olisi tehdä IP-osaamisesta kansalaistaito. Näin ollen tarkoituksena olisi tuoda IP-koulutus tarjolle läpi koko suomalaisen koulutusjärjestelmän.

Ajankohtaista oikeuskäytäntöä

Osakas Markku Tuominen Roschierilta antoi katsauksen kotimaiseen vuoden 2019 tavaramerkkioikeuskäytäntöön käymällä läpi perusteellisesti kolme markkinaoikeuden ratkaisua. Läpikäydyistä ratkaisuista voit lukea tiivistelmät täältä: Orion Oyj v. Ratiopharm Oy (MAO368/19), Soda-Club, SodaStream v. MySoda (MAO:388/19) ja Aarrekaivos Oy v. Okun Hotelli Oy (MAO:438/19). Muusta tutustumisen arvoisesta oikeuskäytännöstä voit lukea tiivistelmät täältä: Oy Hartwall Ab v. PRH (KHO:2019:100), Puma SE v. PRH (MAO:563/19, MAO:562/19) ja Aarnio Design Oy v. Lähdesmäki Oy Ilmajoki (MAO:25/20).

Asianajaja ja rekisteröity patenttiasiamies Johanna Flythström Roschierilta jatkoi viime vuoden oikeuskäytännön läpikäyntiä patenttien ja liikesalaisuuksien osalta esittelemällä korkeimman oikeuden ratkaisuja. Läpikäydyistä ratkaisuista voit lukea tiivistelmät täältä: KKO:2019:10 (patentti – turvaamistoimi) ja KKO:2019:34 (patentti – turvaamistoimi – lisäsuojatodistus).

Kestävä kehitys IPR-järjestelmässä

Iltapäivän ohjelma painottui kestävään kehitykseen ja sen merkitykseen immateriaalioikeuksiin. Apulaisprofessori Rosa Ballardini Lapin yliopistolta lähestyi aihetta tarkastelemalla, kuinka IPR:n avulla voidaan edistää kestävää kehitystä ja innovointia. Immateriaalioikeuksien yhteydessä ei ole tähän mennessä juuri huomioitu kestävää kehitystä, vaikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan toteuttamiseen ja siten myös aineettomien oikeuksien suojan toteuttamiseen. Ballardini kuitenkin visioi tulevaisuutta siitä, kuinka eri IPR-suojamuodoilla voisi edistää ympäristön hyvinvointia. Ympäristön kannalta haitallisemmat tuotteet voisivat esimerkiksi saada heikomman tai lyhyemmän suojan jatkossa.

KTT, dosentti Anne Rindell Hankenilta antoi näkökulmia siitä, mitä tapahtuu, kun brändi on kriisissä. Rindellin mukaan kriisissä tapahtuma uhkaa henkilöstön, kuluttajien ja muun yleisön mielikuvaa yrityksestä. Asiakkaan mielikuvaperimä koostuu aikaisemmista kokemuksista syntyneistä mielikuvista, jolloin on tärkeää, että kriisissä vältetään negatiivista muistijälkeä. Silloin kun brändi on kriisissä, nopea reagointi on avainasemassa. Tällöin on myös tärkeää antaa oikeaa ja mahdollisimman kattavaa tietoa, jolloin kuluttajille ja sidosryhmille ei muodostu vapaata tulkintamahdollisuutta tilanteesta. Rindell kuitenkin korosti, etteivät kaikki brändikriisit ole kohtalokkaita, vaan hyvällä kriisinhallinnalla tilanne voi käätyä voitoksi.

Päivä päättyi paneelikeskusteluun, jossa panelistit avasivat näkökulmiaan kestävän kehityksen roolista IPR-liiketoiminnassa. Panelisteina olivat Heidi Adler (Director, IPR, Orion), Pirke Fustinoni (Vice President, Head of IP, Legal & Contract Management, Outotec), Noora Ristolainen (Manager, IPR, UPM-Kymmene) ja Virpi Tognetty (Director, IP Management, Kemira). Puheenjohtajana toimi dosentti, KTT Max Oker-Blom Hankenilta. Panelistit pohtivat muun muassa sitä, tukeeko nykyinen IPR-järjestelmä tällä hetkellä kestävää kehitystä ja tulisiko esimerkiksi patentin myöntämisen edellytyksenä olla kestävän kehityksen kriteerit. Panelistit suhtautuivat tällaisiin patentoinnille asetettaviin lisäedellytyksiin lähtökohtaisesti positiivisesti, mutta myös huolia heräsi. Tognettyn ja Fustinonin mukaan uusia edellytyksiä asetettaessa on tärkeä miettiä, miten kestävän kehityksen kriteerit määriteltäisiin ja miten niitä valvottaisiin. Adler huomautti, että patentoimisprosessin ennakoitavuus voi kärsiä, mikäli uusia kriteereitä asetetaan. Adler ja Ristolainen näkivät, että järjestelmää voisi sen sijaan muuttaa luomalla erilaisia kannustimia.

IPR-päivän iloinen tunnelma jatkui cocktailtilaisuudessa. Kuva: Ninni Hamberg.

Kirjoittajat