Immateriaalioikeudet luontevaksi osaksi bisnestä

(IPRinfo 3/2004)

Lakimies Marja Hanski on ollut tekemisissä teollisuusyritysten patenttien ja tavaramerkkien kanssa parikymmentä vuotta. Hän painottaa, että immateriaalioikeuksista huolehtimisen on oltava luonteva osa yrityksen strategiaa.

Marja Hanski aloitti keväällä työt helsinkiläisen Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n palveluksessa liikemaailman palvelemiseen erikoistuneena senior advisorina. Sitä ennen hän on työskennellyt juristina Kemiralla ja Askolla, joka sittemmin yritysjärjestelyiden jälkeen laihtui Uponoriksi. Hän luonnehtii immateriaalioikeuksia itselleen ”harrastukseksi”, vaikka ne ovat olleet varsin keskeinen osa hänen työuraansa.

Kemirassa vierähtäneen 10 vuoden rupeaman aikana Marja Hanski oli jäsenenä yhtiön patenttilautakunnassa, joka kävi läpi koko konsernin patenttihankkeet. Viimeisenä työvuotenaan hän toimi lautakunnan puheenjohtajana, mutta päätyi sitten ehdottamaan koko elimen lakkauttamista.

– En tiedä oliko lakkautuspäätös hyvä vai huono asia, hän pohtii jälkeenpäin.

– Aika byrokraattinen elin se oli ja vei jäseniltä paljon aikaa. Yhtiön liiketoiminnat olivat kovin erilaisia, ja oli vaikea arvioida niiden tulevaisuutta. Pohdimme, että miksei niitä saman tien voisi päättää liiketoimintayksikössä.

Patenttisalkut pääsivät paisumaan
Marja Hanskin mielestä hänellä on ollut onni työskennellä suurissa yrityksissä, joissa patentti- ja tavaramerkkiasiat on osattu aina hallita hyvin. Suomalaisessa teollisuudessa on perinteisesti painotettu patenttisalkkuja, jotka kuitenkin usein paisutettiin Hanskin mielestä tarpeettoman suuriksi. Suomalainen erikoisuus on työsuhdekeksintö, jota ei muissa maissa juuri tunneta. Järjestelmä on omiaan lisäämään painetta patenttien hakemiseen.

– Kun ennen tutkijat ja insinöörit päättivät näistä asioista, tavaramerkkeihin ei juurikaan kiinnitetty huomiota, vain keksintöihin ja patentteihin. Ei immateriaalioikeuksiinkaan saa tehdä investointeja kyseenalaistamatta niiden tarpeellisuutta, Hanski teroittaa.

– Mutta mikä on oikea paikka päättää niistä, hän pohtii ääneen.

– Yritysjohdolla pitäisi olla näkemys pitkälle tulevaisuuteen, mikä on kova vaatimus. Tulee mieleen 1970-luku, jolloin tulevaisuudentutkijat tekivät ennusteita 10 vuoden päähän, ja ne pitivät paikkansa. Nykyisin 5 vuotta on jo ihan maksimi.
Pk-yritykset kaipaavat neuvoja

Immateriaalioikeuksien taloudellinen merkitys liiketoiminnassa on kasvanut etenkin kansainvälistymisen myötä. Pienille ja keskisuurille yrityksille omien oikeuksien ylläpito ja valvominen saattaa olla vaikea tehtävä.

– Jos suojaaminen tapahtuu lähinnä tavaramerkeillä, yritys pääsee vielä suhteellisen edullisesti. Mutta jos pääpaino on patenttipuolella ja toimintaa useassa maassa, suojaaminen vaatii suuria rahallisia resursseja, joita pk-yrityksillä ei välttämättä ole, Marja Hanski pohtii.

– Asianajotoimistoista toki saa asiantuntevaa neuvontaa, mutta palvelun kustannukset saattavat lyhyellä tähtäimellä tuntua liian suurilta pikkufirmojen näkökulmasta.

– Hyvässä kunnossa oleva salkku voi toisaalta tuottaa pitkällä tähtäimellä merkittävää kilpailuetua, Hanski muistuttaa.

Risto Paananen