Ilkivalta ei ole hyväksyttävää. Pääkirjoitus
(IPRinfo 3/2005)
Geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön annettiin 12.3.2001 direktiivi (2001/18/EY) ja se implementoitiin geenitekniikkalakiin syyskuussa 2004. Direktiivin mukanaan tuoma muutos koski ennen kaikkea muuntogeenisten organismien avointa käyttöä. Avoimella käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi kenttäkokeita, joiden avulla selvitetään, aiheuttavatko muuntogeeniset kasvit ja niistä kehitettävät tuotteet haitallisia ympäristövaikutuksia.
Samalla laajennettiin, täsmennettiin ja yhdenmukaistettiin muuntogeenisten organismien käyttöä koskevaa riskiarviointia, jolla pyritään selvittämään mahdolliset suorat, välilliset, välittömät ja viiveellä ilmenevät ympäristö- ja terveysvaikutukset. Geenitekniikkalain soveltamisalaan kuuluville tuotteille on laadittava seurantasuunnitelma, jonka avulla voidaan havaita muuntogeenisten organismien mahdolliset haitalliset vaikutukset.
Lupa kenttäkokeisiin haetaan geenitekniikkalautakunnalta. Yleisöllä on oikeus tulla kuulluksi lupaprosessin yhteydessä.
Borealis Kasvinjalostus Oy sai keväällä 2004 geenitekniikkalautakunnalta luvan muuntogeenisen perunan koeviljelyyn Jokioisissa. Koe oli tarkoitus suorittaa vuosina 2004-2008. Perunalajikkeen sisältämää tärkkelyksen määrää oli nostettu geenimuuntelun avulla. Peruna oli tarkoitettu puunjalostusteollisuuden käyttöön eikä elintarvikkeeksi. Tutkimuksella pyrittiin vahvistamaan suomalaisen tärkkelysteollisuuden kilpailukykyä.
Elokuussa 2005 uutisoitiin, että muuntogeenisen perunan kenttäkoe tuhottiin Jokioisilla. Perunat oli revitty maasta varsineen. Taloudelliset vahingot olivat merkittävät, ja ne aiheutuivat kuluvan kesän tuhotusta kokeesta sekä testausohjelman viivästyksestä vuodella.
Viime kesänä katkottiin geenikoivuja Metsäntutkimuslaitoksen kenttäkoealueella Punkaharjulla. Taloudelliset vahingot olivat ainakin 100 000 euroa. Kokeeseen osallistuville tutkijoille ja väitöskirjan tekijöille aiheutuneita vahinkoja on vaikea rahassa arvioida.
Geenimuunneltujen kasvien kenttäkokeet ovat sallittuja, kun niihin on saatu geenitekniikkalautakunnan lupa. Luvalliseen toimintaa kohdistuva ilkivalta ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.
Bioteknologia on monipuolinen ja tärkeä teknologian alue. Siihen liittyvä tutkimus on välttämätöntä bioteknologian tulosten hyödyntämiseksi turvallisesti. Bioteknologian alalla on myös huomattavan paljon pieniä ja keskisuuria hyvinkin tutkimusorientoituneita yrityksiä. Toistaiseksi suomalainen bioteknologiateollisuus on pärjännyt kansainvälisessä kilpailussa hyvin.
Muuntogeenisiin kasveihin liittyy edelleen paljon epävarmuutta ja ennakkoluuloa, joiden poistamista auttavat avoin tiedotus ja riittävät turvatoimet. Elinkeinoelämän ja kaikkien bioteknologian tutkimuksen parissa työskentelevien tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedottamiseen ja siihen, ettei geenimuunneltuja kasveja siirry luontoon kontrolloimattomasti. Vain avoimuus poistaa ennakkoluuloja.
Suojaus, varsinkin patentointi, on bioteknologian tulosten hyödyntämisen edellytys. Patenttisuojan oikeutuksesta ja etiikasta on bioteknologian yhteydessä viimeaikoina keskusteltu laajasti myös kansainvälisesti. IPR University Centerin keskeisenä tarkoituksena on immateriaalioikeutta koskeva tutkimus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suojauksen tarvetta, tarkoitusta ja merkitystä tulee tarkastella alakohtaisesti.
IPR University Center pyrkii poistamaan ennakkoluuloja tarjoamalla tietoa bioteknologiasta ja sen suojaamisen merkityksestä. Kaikkien edun mukaista on dialogi, jonka yhteydessä väärinkäsityksiä voidaan poistaa ja ennakkoluuloja hälventää. IPR University Center on mielellään mukana vuoropuhelussa, jossa bioteknologian radikaalit kriitikot, tutkimuksen harjoittajat, patenttiasiantuntijat ja kaikki muutkin alalla toimivat voivat neutraalilla alueella paneutua bioteknologiaan liittyviin moniin ongelmallisiin kysymyksiin.
Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center
