Hyödyllisyysmallit vielä kerran

Lukiessani Tuomas Myllyn satiirista kirjoitusta hyödyllisyysmallien ”hyödyttömyydestä” ja siitä, miten ne aiheuttavat markkinoilla tehottomuutta lisäämällä transaktiokustannuksia, tuli mieleeni Pia Björkwallin vuonna 2009 ilmestynyt väitöskirja Nyttighetsmodeller: Ett ändamålsenligt  innovationsskydd?, i–xiv, 1–373.

Björkwallin väitöskirja tarkastettiin julkisesti Hankenilla 12.6.2009. Vastaväittäjänä toimi professori Bengt Domeij Ruotsista.

Väitöskirja on sikäli hieman poikkeuksellinen, että se tarkastelee hyödyllisyysmalli-instituutiota montaa eri lähestymistapaa käyttäen. Väitöskirja hyödyntää paitsi oikeusvertailevaa, oikeustaloustieteellistä, ja liiketaloustieteellistä näkökulmaa, myös käytännön näkökulmasta toteutettua kyselyä.

Tutkimus arvioi kriittisesti hyödyllisyysmallin tutkimusajankohdan aikaista (2009) muotoa (2009), lähtökohtanaan suojan tavoitteet tarkoituksenmukaisena innovaatiosuojana. Tutkimuksensa johtopäätöksenä Björkwall päätyy kyseenalaistamaan vahvasti oletusta siitä, että hyödyllisyysmalli vuoden 2009 muodossaan muodostaisi tarkoituksenmukaisen suojan teknisille innovaatioille. Hän korostaa väitöskirjassaan erityisesti sitä, ettei hyödyllisyysmallin patenttia alhaisempi keksinnöllisyystaso ole perusteltavissa. Björkwall kyseenalaistaa myös hyödyllisyysmallin kustannustehokkuutta. Keskiöön nousee tällöin hänen mielestään hyödyllisyysmalli-instituution perusteltavuus patenttia nopeampana ja joustavampana suojamuotona. Björkwallin lopputulemaa pidettiin aikanaan varsin rohkeana.

Oikeusvertaileva näkökulma

Björkvall vertaa väitöskirjassaan Suomen hyödyllisyysmallilainsäädäntöä Saksan ja Tanskan vastaavaan lainsäädäntöön. Hän käy varsin seikkaperäisesti läpi suojan kohdetta, uutuusvaatimusta, erottumisvaatimusta, rekisteröintiä, uutuuden tutkimusta, rekisteröinnin mitätöimistä ja suojapiirin laajuutta. Huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että hyödyllisyysmallilainsäädännön tarkoitus on ollut luoda suojamuoto, jonka osalta keksinnöllisyyskynnys on patenttia matalampi. Tästä on Saksassa sittemmin luovuttu Saksan liittovaltion korkeimman oikeuden (BGH) ratkaisulla lain esitöistä poiketen.

Oikeustaloustieteellinen näkökulma

Tutkimuksen oikeustaloustieteellisessä osuudessa todetaan muun muassa, että koska immateriaalioikeussuoja keksinnöille perustuu ajatukseen taloudellisesta kannustimesta, on hyvin vaikeata perustella eritasoisia kannustimia, kun kummallekin annetaan monopoli eli yksinoikeus keksinnön kustannusten peittämiseksi.

Kahden rinnakkaisen kannustinjärjestelmän ylläpitäminen johtaa helposti tehottomuuteen. Toisin sanoen hyödyllisyysmalli vesittää patenttijärjestelmää, ja saattaa johtaa päällekkäisyyksiin ja väärinkäytöksiin.

Liiketaloustieteellinen näkökulma

Väitöskirjassa päätyy toteamaan muun muassa, että hyödyllisyysmallisuojan seuraukset ovat protektionistisia. Suojamuotoa saatetaan käyttää yrityksen suojan vahvistamiseksi eritoten tilanteissa, joissa patenttia mitätöidään tai patenttihakemus hylätään. Hyödyllisyysmallia voidaan myös käyttää patenttihakemuksen käsitelyn aikana.

Sinänsä ei ole mitenkään tavatonta, että yrityksillä on taipumus ylisuojata aineettomia oikeuksiaan mikä ei ole omiaan edistämään markkinoiden toimivuutta. Tällä tarkoitan esimerkiksi tavaramerkkien ja mallien päällekkäistä käyttöä.

Käytännön näkökulma

Björkwallin suorittamasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että hyödyllisyysmallin alhaiset kustannukset, suojan nopea voimaantulo ja yksinkertainen hakuprosessi ovat vastaajille merkityksellisiä. Tämä koskee erityisesti yksityishenkilöitä, mutta myös yrityksiä. Yrityksille näyttäisi kuitenkin olevan tärkeää suojata hyödyllisyysmallin avulla sellaiset tuotteen uudistukset, jotka eivät saavuta patenttikynnystä.

Päätelmiä

Kesäkuun alussa 2022 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti patenttilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän osana valtioneuvoston aineettomia oikeuksia koskevaa periaatepäätöstä. Muutostarpeiden arviointi ei kohdistu pelkästään patenttilakiin ja -asetukseen, vaan myös hyödyllisyysmallilakiin. TEM:in kokoon kutsumassa kuulemistilaisuudessa 14.3.2023 kiinnitettiin huomiota muun muassa hyödyllisyysmallin suojapiirin eroon suhteessa patenttiin.

Väitöskirjan julkaisemisvuonna hyödyllisyysmallihakemuksia jätettiin noin 500. Hakemusmäärä on kymmenen vuotta myöhemmin puolittunut. Vuonna 2020 hakemusten määrä oli 319. Seuraavana vuonna hakemuksia jätettiin 259 ja vuonna 2022 vain 235. Osasyynä tähän saattaa olla liike-elämän ripeä kansainvälistyminen, jolloin hyödyllisyysmallin tarjoama kansallinen suoja ei ole houkutteleva nopeudestaan ja huokeudestaan huolimatta.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen taustatutkimuksessa Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020 katsottiin, että markkinaoikeuden päätösten sekä hyödyllisyysmallien esitöiden suojapiirin ja vastaavasti hyödyllisyysmallien myöntämisen edellytysten välillä on ristiriita. Esitöiden mukaan hyödyllisyysmallien alempi keksinnöllisyysvaatimus pitäisi näkyä suojapiirin arvioinnissa. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että markkinaoikeuden oikeuskäytännön perusteella näin ei näyttäisi olevan. Tämä muistuttaa Saksan tilannetta.

Ottaen huomioon, että Patentti- ja rekisterihallituksen vuosittainen liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa, on hyödyllisyysmalleista saatu rekisteröintimaksu ja ensimmäinen uusimismaksu (yhteensä 500 euroa) muihin tuloihin verrattuna pieni. Viime vuoden hakemuslukujen perusteella tämä olisi noin 120 000 euroa vuodessa. Ottaen edelleen huomioon, että enemmistö vuonna 2009 hyödyllisyysmallia hakeneista näytti olleen yksityishenkilöitä, tulisi lähtökohdaksi hyödyllisyysmallijärjestelmän oikeutuksen arvioimiseksi ottaa perusteltu käsitys siitä, lisääkö mainittu suojamuoto innovaatioita Suomessa. Mikäli näin on ja tarkoituksenmukainen suhde patenttien ja hyödyllisyysmallien väliltä löytyy, tämä puhuu jälkimmäisen säilyttämisen puolesta. Mikäli ei, on hyödyllisyysmallijärjestelmästä luopumista harkittava. Patenttilain kokonaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä on sekä EK:n että Suomen yrittäjien edustaja. Erityisesti näiden tahojen tulee yhdessä valmistelijoiden kanssa huolehtia siitä, ettei Myllyn satiirisessa kirjoituksessaan maalailema tilanne toteudu. Suosittelen samalla tutustumista Björkwallin väitöskirjaan.

Kuva: iStock/AntonioSolano