EU:n alustava vaikutusarviointi mallidirektiivistä ja -asetuksesta

1/2021 21.1.2021
3D printing and models

Euroopan Unionin (EU) komissio hyväksyi vuoden 2020 maaliskuussa toimintasuunnitelman aineettomalle omaisuudelle (IPR info 6/2020). Eräänä keskeisenä alueena mainitaan mallit. Niiden osalta todetaan muun muassa, että lainsäädäntöä on uudistettava paremmin sopeutumaan digitaaliseen ja ympäristöystävälliseen talouteen. Tähän sisältyy myös 3D-printtauksen huomioiminen sekä varaosia koskeva sääntely.

Samaan aikaan osana toimintasuunnitelmaa ilmestyi mallidirektiiviä (98/71/EC, 13.10.1998) ja – asetusta (6/20022, 12.12.2001) koskeva ns. alustava vaikutusarviointi (Inception Impact Assessment, IIA). Tällaisen asiakirjan tarkoituksena on informoida EU:n kansalaisia ja relevantteja tahoja komission suunnitelmista, jotta he voisivat antaa palautetta aloitteesta. Se on jaettu neljään osaan eli

  1. selostukseen asiayhteydestä, ongelman määrittelystä ja lainsäädäntötyypin tarpeesta
  2. tavoitteisiin ja vaihtoehtoihin
  3. alustavaan arvioon odotetuista vaikutuksista
  4. perustelumateriaaliin.

Lopussa on myös listattu ne tahot, joita vielä on syytä kuulla.

Uudistamisperusteluja ja -kohteita

Komission mukaan mallikeskeinen teollisuus vastasi vuosina 2014 – 16 lähes 16 % EU:n BKT:sta ja 14 % työpaikoista. Rekisteröityjä EU-malleja on noin 820 000 mikä puhuu niiden merkityksen – tai ainakin suosion – puolesta. Tuotteen ulkomuoto ohjaa monesti kuluttajan valintaa. Ottaen huomioon, että on kulunut pari vuosikymmentä direktiivin ja asetuksen ilmestymisestä, on tullut aika ellei uudistaa, niin ainakin ajantasaistaa voimassa oleva lainsäädäntö.

Tehtyjen arvioiden mukaan EU:n mallilainsäädäntö on edelleen pääosin toimiva. Eräiltä osin modernisointitarvetta kuitenkin esiintyy.

Vaikutusarvioinnista käy ilmi muun muassa seuraavat kohdat, jotka eri selvitysten mukaan kaipaavat uudistamista:

  1. On esimerkiksi epäselvää, voidaanko ikoneja, tavararyhmää tai sisustusta suojata malleina. Miten mallioikeuden laajuus suhtautuu 3D printtaukseen? Pitäisikö sen kattaa myös yksityistä käyttöä? Pitäisikö mallilainsäädäntö yhdenmukaistaa tavaramerkkisääntöjen kanssa kopiointituotteita ja kauttakulkua ajatellen? Voimassa olevien mallisääntöjen mukaan vain EU:n sisämarkkinoille tuodut tuotteet voidaan pysäyttää, mutta kauttakulkua ei laisinkaan. Poikkeuslistaa pidetään liian suppeana ja malli- ja tekijänoikeuslainsäädännön suhdetta epäselvänä.
  2. Mallioikeuden menettelysääntöjä pidetään vanhentuneina. Tämä koskee erityisesti sitä, miten mallia on esitettävä hakemuksessa. Videot eivät esimerkiksi ole sallittuja, mikä vaikeuttaa 3D hakemuksia.
  3. Rekisteröintimaksuja pitäisi korjata. Paljousalennuksia ei voida riittävästi hyödyntää ja uudistamismaksua on suhteessa alkuperäiseen rekisteröintimaksuun pidetty liian korkeana.
  4. Menettelysääntöjä pitäisi yhdenmukaistaa asetuksessa ja direktiivissä.
  5. Koska varaosamarkkinoita ei ole harmonisoitu, se aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja vinouttaa kilpailua lisäten kuluttajien kustannuksia.

Uudistuksen tavoitteet ja arvioidut vaikutukset

 IIA:n mukaan mallilainsäädäntöä on modernisoitava ja vahvistettava. Mallisuojan tulee olla helposti käytettävissä ja kustannuksiltaan kohtuullinen. Erityisesti menettelysääntöjä tulee EU:n ja jäsenvaltioiden välillä yhdenmukaistaa. Varaosien jälkimarkkinat tulee täysin vapauttaa. Tämä edistäisi myös kierrätystaloutta.

Olettamus vaikutusarvioinnin mukaan on, että muutosehdotukset tulevat edistämään EU:ssa toimivien yritysten kilpailukykyä sekä kohtuullistamaan niiden kustannuksia. Muutosehdotukset tulevat myös edistämään teknisesti korkeammalle jalostettuja tuotteita. Tällä hetkellä valtaosa malleista on sisustustarvikkeita ja vaatteita. Digitaalinen muotoilu on kuitenkin selvässä kasvussa.

Uudistuksen odotetaan myös lisäävän malli-intensiivisen teollisuuden työpaikkoja ja edistävän vihreää taloutta, muun muassa digitalisoimalla hakemuksia ja kommunikointia sekä vapauttamalla varaosien jälkimarkkinoita. Uudistuksen oletetaan edelleen vahvistavan muotoilijoiden oikeuksia ja siten edistävän perusoikeuksia kuten omistusoikeutta. Uudistetussa poikkeuslistassa voidaan myös paremmin ottaa huomioon oikeudenmukaisuusnäkökohtia, ym.

Järjestöjen näkemyksiä

Malleista on tehty sekä taloudellinen (The Economic Review of Industrial Design in Europe, 6.6.2016) että oikeudellinen (Legal review on industrial design protection in Europe, 6.6. 2016) selvitys. 3D printtauksesta on tehty erillinen tutkimus (The Intellectual Property Implications of the development of industrial 3D printing, 15.4.2020). Käsitykset uudistamistarpeista perustuvat myös EUIPO:n tekemiin selvityksiin aineettomien oikeuksien loukkauksista sekä erilaisiin konsultaatioihin.

Oikeudellisesta selvityksestä sekä käsiteltävänä olevasta alustavasta vaikutusarvioinnista ECTA, INTA ja MARQUES ovat yhdessä kirjoittaneet varsin seikkaperäisiä lausuntoja komissiolle. Jälkimmäinen on jätetty komissiolle viime viikolla.

Viimeisimmästä, josta olen tuonut esille vain muutamia kohtia, käy muun muassa ilmi, että järjestöt pitävät nykyisiä malleja koskevia määritelmiä toimivina ja katsovat, että niihin tulisi puuttua vain, jos muutos on omiaan selventämään käsitteitä. Tämä koskee mallin määritelmää, eli mitä voidaan suojata ja suojan laajuutta. Järjestöt kannattavat muun muassa animaatioiden ja ikonien suojaamista malleina ja he pitävät edelleen kannatettavana, että taistelua laittomia mallikopioita vastaan tehostetaan ja malleja koskevia sääntöjä tältä osin yhdenmukaistetaan uusien tavaramerkkisäädösten kanssa.

Mitä tulee käsitteisiin ”informed user”, ”overall impression”, ”design freedom of the designer” ja “individual character” järjestöjen käsitys on, että nämä tulisi edelleen jättää oikeusistuimien kehitettäviksi eli oikeuskäytännön varaan. Tässä vaiheessa ei siis ole tarvetta tehdä muutoksia direktiiviin tai asetukseen. Toisaalta järjestöjen mielestä direktiiviin on tehtävä selvennys, ettei indikaatio tuotteesta saa vaikuttaa suojan laajuuteen.

Järjestöt suhtautuvat kielteisesti poikkeuksien lisäämiseen. Niiden mielestä malleja ei voida rinnastaa tavaramerkkeihin eikä tekijänoikeuksiin. 3D printtauksen yksityiskäytön tulkintaan olisi suhtauduttava rajoittavasti.

ECTA:n, INTA:n ja MARQUES:in mielestä on kannatettavaa harmonisoida kansallisten viranomaisten ja EUIPO:n rekisteröintimenettelyt. Lisäksi 7 kuvauksen rajoitteesta olisi luovuttava. He suosittavat siirtymistä elektronisiin hakemuksiin. Faksihakemuksista olisi luovuttava, mutta poikkeustapauksissa voitaisiin käyttää paperisia hakemuksia. Tämä poikkeus koskisi lähinnä yksittäistä muotoilijaa ja pieniä yrityksiä.

Järjestöt korostavat, että EU-malleja koskevat mahdolliset hinnanalennukset eivät saa johtaa epätasapainoon EU-järjestelmän ja kansallisten mallijärjestelmien välillä. Järjestöt toteavat muun muassa: ”… national design filings must remain attractive for applicants as an alternative to Union designs while also remaining sustainable for national IP offices.” Heidän mielestään ei ole perusteita sille, että mallia uudistettaessa maksu nousee joka kerta. Lisäksi uusintamaksut ovat kaiken kaikkiaan liian korkeat.

Menettelysääntöjen yhdenmukaistaminen direktiivin ja asetuksen välillä saa kannatusta.

Varaosien osalta järjestöt toivovat poliittista sopua, mutta ellei sopua synny, se ei saa myöhästyttää muita muutoksia.

3D printtauksen osalta järjestöt toteavat muun muassa, että pelkästään digitaalisessa muodossa eli 3D tiedostoina oleva malli voi sinänsä loukata EU-mallia. Loukkaus ei siis edellyttäisi tulostusta. Vaikka painotus on kaupallisella käytöllä, yksityiskäyttöä tulee, kuten sanottua, tulkita suppeasti.

Lopuksi

Ottaen huomioon, että mallidirektiivin ja -asetuksen voimaantulosta on kulunut noin 20 vuotta, on perusteltua mukauttaa säännökset nykyoloihin soveltuviksi. Tämä koskee uuden tekniikan asettamia vaatimuksia ja sen suomia mahdollisuuksia muun muassa 3D printtaukselle, hakemusten digitalisoinnille ja liberalisoinnille, ym. Menettelysääntöjen yhdenmukaistaminen sekä EU-tasolla että kansallisesti on perusteltua. Mitä erilaisempia ne ovat sitä kalliimmaksi suojan hakeminen käy.

Järjestöjen laatima 11-sivuinen lausunto on hyvin laadittu ja valtaosiltaan perusteltu. Kahteen seikkaan kiinnittäisin kuitenkin huomiota. Maksujen osalta järjestöt esittävät huolestumisensa siitä, että ne kohoavat mallia uudistettaessa. Lausunnossa todetaan muun muassa: “The increase in fees serves only to discourage further renewal of design rights, a notion unaligned with an innovation economy.” Tästä en olisi aivan varma. Pitkät suoja-ajat eivät välttämättä edistä innovaatioita, päinvastoin ne rajoittavat kilpailua tietyksi ajaksi. Oikeuksia uusitaan välillä harkitsematta pidennetyn suojan tarvetta tarkemmin.

Toinen huomio kohdistuu toteamukseen, että 3D printtauksen yksityiskäyttöä on tulkittava suppeasti. Minusta olisi päinvastoin syytä kysyä eikö yritysten liiketoimintamalleja pitäisi sopeuttaa uusiin oloihin. Musiikkiteollisuus on esimerkki siitä, miten ei kannata toimia. Yritys palvelee kuluttajaa parhaiten olemalla joustava, ei ajamalla rajoituksia tai käymällä oikeutta. Kenties olisi parempi vaihtoehto tuotteen mukana myydä 3D tulostin, jolla kuluttaja voi muunnella ostamaansa laitetta?

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata mallilainsäädännön modernisointia. Mallien merkitys on kasvamassa.

Kannen kuva: Zmorph, Unsplash

Kirjoittajat