EU-tuomioistuinasioiden yksikkö – Haastattelussa Henriikka Leppo

IPRinfo-lehti keskusteli ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioden yksikön päällikön, Suomen valtionasiamiehen Henriikka Lepon kanssa. Kävimme läpi Henriikka Lepon koulutus- ja työtaustaa ja sitten siirryimme keskustelemaan tuomioistuinasioiden yksikön kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta sekä sen suhteesta EU-tuomioistuimen toimintaan ja rooliin.

Mielenkiinto tutustua tarkemmin yksikön toimintaan sai alkunsa Lepon pitämästä esityksestä Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen syyskokouksessa joulukuun 2023 alussa. Esityksen otsikko oli ”Suomi, EU-tuomioistuin ja immateriaalioikeus”.

Henriikka Leppo

Henriikka Leppo on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta v. 2000. Hän vietti lukuvuoden 1997-98 Ranskassa suorittaen eurooppaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden opintoja. Hän on sittemmin suorittanut oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon syyskuussa 2018.

Leppo oli juuri ennen haastattelua osallistunut EU-tuomioistuimen suulliseen käsittelyyn Luxemburgissa. Käsittely koski kuluttajasuoja-asiaa eli pitikö EU-tuomioistuimelta lausuntoa pyytäneen espanjalaisen tuomioistuimen tuomita espanjalaiselle henkilölle, joka oli koronan takia joutunut peruttamaan matkansa, täysi matkakorvaus vai pyyntöä vastaava alempi määrä? Suomen ja myös Espanjan kanta asiassa oli, että tuomioistuimen on lähdettävä osapuolten vaatimuksista.

Lepolla on pitkä ja nousujohteinen ura valtionhallinnossa. Hän on toiminut heti valmistumisensa jälkeen projektiavustajana ulkoasiainministeriössä, lainsäädäntösihteerinä oikeusministeriössä sekä ulkoasiainministeriössä. Palattuaan viisi vuotta kestäneeltä pestiltään ulkoasiainsihteerinä Suomen pysyvässä EU-edustustossa vuosina 2005-2010, hänet nimitettiin lainsäädäntöneuvokseksi ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikköön sekä yksikön päällikön sijaiseksi. Oltuaan vuoden EU-erityisasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa hänestä tuli EU-tuomioistuinasioiden yksikön päällikkö helmikuussa 2020.

Erityisellä lämmöllä hän muistaa harjoitteluaikansa EU-tuomioistuimessa keväällä 2000 silloisen tuomari Leif Sevonin kabinetissa. Sevon nimittäin piti harjoittelijaa kabinetin täysivaltaisena jäsenenä ottaen hänet mukaan niin sisäisiin valmistelukokouksiin kuin kabinetin päivittäisille lounaille. Tämä oli tavatonta varsin hierakkisessa tuomioistuimessa ja herätti mielenkiintoa ja ihmetystä, ehkä vähän kateuttakin, muiden harjoittelijoiden joukossa. Sevonista tuli sittemmin Korkeimman oikeuden presidentti.

EU-tuomioistuinasioden yksikön kokoonpano, tehtävät ja toiminta

EU-tuomioistuinasioiden yksikössä työskentelee 5 juristia ja 3 hallintohenkilöä. Juristeista kolme on lainsäädäntöneuvoksia ja kaksi lainsäädäntösihteeriä. Hallintohenkilöt työskentelevät tietohallinnon ja Euroopan unionin oikeuden täytäntöönpanon parissa.

Yksikön päätehtäviin kuuluu edustaa Suomen hallitusta EU-tuomioistuimessa sekä huolehtia vastaamisesta komission rikkomusmenettelyihin. Edustaminen tapahtuu ennakkoratkaisuasioissa, lausuntopyyntöjen muodossa ja väliintuloina kanne- tai valitusasioissa. Osallistuminen on joko suullista, kuten kuluttajasuoja-asiassa, tai kirjallista.

Suomi on viimeisen kymmenen vuoden aikana osallistunut vuosittain noin kolmeenkymmeneen kirjalliseen käsittelyyn ja keskimäärin yhdeksään suulliseen, vuonna 2021 käsittelyjä oli kymmenen.

Tuomioistuinten ennakkoratkaisupyyntöjen takia aiheet ovat vaihtelevia ja niihin ovat kuuluneet muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) tulkintaa, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tulkintaa, kuluttajansuoja-asioita, turvapaikka-asioita ja Puolan oikeusvaltiotilannetta. IPR-asioita oli aiemmin enemmän, nyt vain noin pari vuodessa. Aloite asioiden eteenpäin viemiseen tulee substanssiministeriöistä, esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöstä ipr-asioissa.

Substanssiin perehtynyt henkilö on myös mukana suullisissa kuulusteluissa valtionasiamiehen seurana, Leppo kertoo.

EU-tuomioistuimen toiminta

Tuomioistuimeen tulee vuosittain noin 600 ennakkoratkaisupyyntöä. Ottamalla kantaa lain tulkintaa koskeviin kysymyksiin, se vaikuttaa merkittävällä tavalla unionin oikeuden kehitykseen. Muiden jäsenvaltioiden tavoin Suomi pyrkii omalta osaltaan oikeudellisin argumentein vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin. Suomen tavoite on myös tuoda julki, minkälaisia vaikutuksia ja seurauksia tietyillä unionin oikeuden tulkinnoilla olisi kansallisella tasolla.

Suomella on mahdollisuus vaikuttaa EU-lainsäädäntöön monessa eri vaiheessa, ei pelkästään komissioon asetuksia ja direktiivejä valmisteltaessa ja parlamentissa ja neuvostossa päätöksiä tehtäessä, vaan myös tuomioistuimen tulkitessa niitä.