CP14 – Tavaramerkit ja moraali

Jo vuodesta 2011 lähtien EU:n teollisoikeusviraston (EUIPO) aloitteesta ja johdolla EU:n jäsenmaiden vastaavat virastot (IPOs) ovat yhdessä käyttäjäjärjestöjen kanssa pyrkineet harmonisoimaan tavaramerkki- ja mallikäytäntöjä. Tämän niin sanotun yhtenäistämisohjelman (Convergence Programme) perusteella seitsemän osa-aluetta (CP1-CP7) harmonisoitiin.

Uuden tavaramerkkiasetuksen (No2017/1001) ja -direktiivin (No 2015/2436) myötä laillinen perusta tällaiselle yhteistyölle vahvistui. Tämän seurauksena EUIPO:n hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 uusia yhteistyöprojekteja, niin sanottuja European Cooperation Projects (ECPs). Viisi lisäaluetta otettiin harmonisoinnin kohteeksi eli CP 8-CP12.

Työ ei päättynyt tähän vaan heinäkuussa 2020 pantiin liikkeelle analyysi (Convergence Analysis Project), jonka tuloksena syntyi uusia harmonisointiin pyrkiviä projekteja. Viimeisin on CP14. Sen nimi on ”Trade marks contrary to public policy or to accepted principles of morality”. Toukokuussa tänä vuonna ilmestyi ensimmäinen luonnos “CP 14 Common Practice, Trade Marks contrary to Public Policy or to accepted Principles of Morality, 1 st draft – May 2022”.

CP14

Toukokuun 18-20 päivinä pidetyssä jäsenmaiden ja käyttäjäjärjestöjen yhteisseminaarissa käytiin läpi noin viisikymmensivuista luonnosta. Saatujen palautteiden jälkeen pidetään uusi kokous syys-lokakuun vaihteessa, jonka jälkeen muokattu ehdotus julkistetaan EU:n Intellectual Property Networkin eli IPN:n nettisivuilla laajemman palautteen saamiseksi.

Luonnos koostuu kahdeksasta osasta. Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa lyödään lukkoon dokumentin tarkoitus, tausta ja laajuus. Ideana on kuvata periaatteet ja kriteerit sellaisten merkkien arvioimiseksi, jotka sotivat yleisesti omaksuttuja käsityksiä (”public policy”) ja hyväksyttyjä moraalisia periaatteita (”accepted principles of morality”) vastaan ja siten muodostavat absoluuttisen rekisteröintiesteen. Neljännessä pyritään määrittelemään yleinen ymmärrys näistä käsityksistä ja moraalisista periaatteista. Viidennessä, mitä seikkoja tulee arvioida eli merkkiä itsessään, tavaroiden ja palveluiden suhdetta merkkiin ja relevanttiin kohdeyleisöön sekä ne lähteet, joista yleiset käsitykset voidaan johtaa. Kuudennessa keskustellaan näiden käsitysten ja moraalisten periaatteiden mahdollisesta päällekkäisyydestä. Seitsemännessä osassa puhutaan ilmaisuvapauden merkityksestä ja kahdeksannessa, joka muodostaa puolet dokumentista, käydään läpi merkit, jotka saattavat sisältyä direktiivin 4(1)(f) artiklan soveltamisalaan.

Kymmenessä kappaleessa kommentoidaan, monesti esimerkein, mitkä merkit voivat olla sallittuja eli eivät ole absoluuttisia esteitä rekisteröimiselle, ja mitkä ovat. Tässä kosketellaan merkkejä, jotka liittyvät huumeisiin (esimerkiksi ”COCAINE” vaatteita varten), merkkejä, jotka liittyvät turvallisuusriskeihin, uskontoon tai pyhinä pidettyihin arvoihin (esimerkiksi ”CRUCIFIX” wc-paperia varten), sellaisia merkkejä, jotka sisältävät rivouksia (esimerkiksi ”FUCKING ASSHOLE” vaatteita varten), merkkejä, jotka sisältävät kirosanoja, seksiä ja vihjailuja (esimerkiksi ”Big titties” silmälaseja varten), tietyn ryhmän syrjintää (esimerkiksi ”USELESS OLD MEN” vaatteita varten), merkkejä, jotka viittaavat rikollisuuteen, rikoksiin ihmisyyttä vastaan (esimerkiksi ”SS LET´S RAISE” vaatteita varten), tunnettuihin traagisiin tapahtumiin (esimerkiksi ”FUKUSHIMA” huvitapahtumien järjestämistä varten), sekä sosiopoliittisiin liikkeisiin ja merkkeihin, jotka sisältävät kansallisia symboleja tai symboleja, jotka pidetään korkeassa arvossa.

Jotkut merkkien kommentit ovat vielä työstämättä. Lisäksi lopussa todetaan, että tarkoitus on perustella näkemyksiä vielä tarkemmin.

Kritiikkiä

Luonnos on asiallinen ja tasapainoinen. Siinä korostetaan myös, että absoluuttisen esteen kriteerit täyttävä merkki voi toisessa yhteydessä olla sallittu, mutta toisessa kielletty. Esimerkiksi käy ”MAGIC MUSHROOM”, joka satuhahmona leikkikaluille on sopiva, mutta esimerkiksi kemikaaleille sopimaton, koska se jälkimmäisessä yhteydessä voi viitata LSD:hen.

Luonnoksessa tuodaan myös esille, että moraaliset käsitykset voivat vaihdella eri jäsenmaissa. Esimerkiksi kirosana ”fuck yeah” voi Englannissa viestiä jotakin positiivista, vaikka onkin kirosana. Tässä piilekin kritiikki. Käsiteltävä dokumentti on muotoiltu englanniksi ja on täysin mahdollista, että jotkut esimerkit eivät sovellu niihin jäsenmaihin, jossa englannin kieli ei ole juurikaan käytössä tai sitä ei kerta kaikkiaan osata.

Toinen kritiikki liittyy uskonnon vaihtelevaan merkitykseen eri jäsenmaissa. Eteläisessä Euroopassa katolisen kirkon vaikutusvalta on suurempi kuin esimerkiksi luterilaisen uskonnon Pohjois-Euroopassa. Uskontoon viittaava merkki voi siis olla rekisteröintieste toisessa maassa muttei toisessa. Kumman EUIPO:n käsittelijän tulee valita? Lisäksi arvot ja arvostukset muuttuvat ajan myötä.

Voi myös perustellusti kysyä, mitä tarkoitetaan käsitteellä ”perception of a reasonable person with an average threshold of sensibility and tolerance”? Onko riski, että hakemuksen käsittelijä tai tuomari sisällyttää omat käsityksensä tähän fiktioon?

Luonnokseen sisältyy siis monta ”liikkuvaa” osaa.

Päätelmiä

Viime vuonna ilmestyneessä kirjassa ”NOISE, A Flaw in Human Judgment” tuodaan hyvin esille, miten asiantuntijat samojen faktojen ja informaation perusteella voivat päätyä vastakkaisiin tai ainakin poikkeaviin tuloksiin. Tästä pitäisi teoksen kirjoittajien mielestä pyrkiä eroon, koska luottamus erilaisiin päätöksiin ja järjestelmiin, kuten lääkäreiden diagnooseihin, uusien työntekijöiden palkkaamiseen, turvapaikan hakuun, ja niin edelleen, kärsii. Eräs tapa monen muun joukossa on antaa tulkintasuosituksia.

CP14 koskevan raportin ja siinä olevien suositusten vahvuus onkin ennakoitavuuden lisäämisessä. Samalla siinä piilee vaara, ettei EUIPO tai paikalliset IPO:t ota riittävästi huomioon alati muuttuvia arvoja ja paikallisia käsityksiä. Toki on arvoja, kuten ihmishengen kunnioitus, demokratia, sanan vapaus ja ihmisten tasa-arvo, joista luonnollisesti ei ole syytä tinkiä. Suosituksia on kuitenkin sovellettava avoimin mielin ja ottaen huomioon alati muuttuvaa kontekstia ja vaihtelevia tilanteita.