Aurinkoa ja immateriaalioikeutta Helsingissä

Mitä ”smurffijengi” teki AIPPI-foorumissa, ja miten hauskaa siellä olikaan.

Suomen AIPPI ry toimi isäntänä Helsingissä syyskuussa 2013 järjestetyssä AIPPI ExCo & Forum tapahtumassa. Asiaohjelmasta sekä annetuista päätöslauselmista löytyvät tiedot AIPPIn sivulta www.aippi.org emmekä aio niistä tässä yhteydessä kirjoittaa. Eräänä tärkeänä tekijänä onnistuneessa konferenssissa on aina käytännön järjestelyjen sujuminen.
Helsingin tilaisuuteen oli värvätty ammattimaisen kongressijärjestäjän lisäksi 27 pääasiassa oikeustieteen opiskelijaa. Heidän tehtäväkenttänsä oli laaja ja sujuvuuden kannalta tärkeä. Avustajat tunnisti hyvin sinisistä paidoista, joiden selkäpuolella luki STAFF. Heidän tehtäviensä organisoinnista oli päävastuussa Virpi Tognetty apunaan Maarit Huotari. Pyysimme avustajina toimineilta lyhyitä muisteloita kokemuksestaan AIPPI-maailmassa.

Josefina Aalto:

Meitä “sinipaitaisia” avustajia oli yhteensä vähän yli 20. Tehtäviimme kuului muun muassa vieraiden neuvonta Finlandia-talon aulassa, osallistujien laskenta, opastus ja muut avustavat tehtävät. Koska avustajia oli melko runsaasti, oli meille varattu mahdollisuus osallistua eri sessioihin “tauoilla” ja “vapaa-ajalla”.

Itse pääsin seuraamaan sessiota, jonka aiheena oli immateriaalioikeuksien suojaaminen Afrikassa ja ARIPO (African Regional Intellectual Property Organization). Erityisesti sessiossa käsiteltiin ARIPOn alueellista patenttijärjestelmää, jonka avulla patentin hakija voi hakea keksinnölleen patenttia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. ARIPOn toiminta vaikutti olevan myös muille kuulijoille varsin tuntematonta, joten opiskelijana oli mielenkiintoista päästä seuraamaan eri puolilta maailmaa tulleiden pitkään alalla toimineiden ammattilaisten keskusteluja aiheesta.

Yleisesti ottaen Forum ja ExCo vaikutti kaikin puolin onnistuneelta. Hyvin hoidetut järjestelyt saivat kiitosta vierailta, kuin myös onnistunut ja vilkas iltaohjelma. Myös Helsingin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen hyvä sää huomioitiin.
Lisäksi huomion arvoista oli koko tapahtuman ajan vallinnut hyvä ilmapiiri, joten vieraat näyttivät viihtyvän ja tekevän aktiivisesti tuttavuutta ulkomaalaisten kollegoidensa kanssa. Mukavaa tapahtumassa olikin juuri hyvä tunnelma ja mahdollisuus päästä tapaamaan IPR-osaajia eri maista.

Sini Laajala:

Minusta parasta AIPPI Helsinki Forum & ExCossa oli tapahtuman kansainvälinen tunnelma, avustajaporukkamme hyvä yhteishenki sekä mielenkiintoiset immateriaalioikeusaiheiset esitykset, joita pääsimme seuraamaan. Erityisesti mieleeni on jäänyt mukaansatempaava luento, jossa käsiteltiin Applen ja Samsungin kilvoittelua mallisuojan näkökulmasta.

Avustajina pääsimme sekä kurkkaamaan tapahtuman kulisseihin että nauttimaan juhlahumusta muiden mukana. Oman AIPPI-matkani kohokohta oli iltajuhla Ritarihuoneella maailman IPR-vaikuttajien seurassa. Sain myös matkan varrelta useita uusia tuttavia, joista yksi vinkkasi minulle nykyisen työpaikkani, joten AIPPI oli minulle kokonaisuudessaan kiva ja todella hyödyllinen työkokemus.

Ville Toro:

Kongressivieraiden vastaanottaminen lentokentällä oli yksi tehtävistämme. AIPPIn tiski sijaitsi heti terminaali 2:n tuloaulassa, joten neuvoimme samalla sujuvasti kaikkia muitakin lentokentälle saapuvia.

Suosituimmat kohteet olivat pankkiautomaatti (up the stairs and to your left) sekä tietenkin taksien ja bussien lähtöpaikka (straight through the doors). Vieraat olivat myönteisesti yllättyneitä siitä, että heidät toivotettiin tervetulleiksi jo lentokentällä. Tiskillä oli mukava istuskella samalla hyvää kahvia nauttien.

Mari Heino:

Kokousavustajat pääsivät kongressin aikana tekemään hyvin erilaisia tehtäviä, esimerkiksi kokousvieraiden vastaanottoa ja neuvontaa, viivakoodien lukemista nimilapuista osallistujamäärien seuraamiseksi, kokousavustajina toimimista sekä vieraiden ohjaamista hotelleilta tilausbusseihin kulloistakin iltaohjelmaa varten.

Asiat sujuivat pääosin hyvin, mutta kuten niin usein elämässä ja juridiikassa, tästäkin säännöstä oli poikkeuksensa. Esimerkiksi yksi tilausbusseista ei perjantai-iltana saanut matkustajiaan ajoissa siipiratasalukselle kohti Kulosaaren kasinoa. Vaikka laivan lähtöä viivytettiin Kauppatorin satamassa 25 minuuttia, kovaonnisen bussin matkustajat ehtivät vain nähdä parkkipaikan laidalta ikkunan läpi, miten Vispilä-niminen alus irrottautui laiturista ja lähti kohti Kulosaarta. Kaikki osallistujat pääsivät kuitenkin tavalla tai toisella illalliselle aikataulun mukaisesti.

Avustajaporukassa oli kannustava ilmapiiri ja hyvä yhteishenki. Ryhmäytymistä auttoivat yhteiset ateriahetket ja yhtenevät työasut. Meille oli teetetty kirkkaansiniset pikeepaidat ja fleecepusakat. Pusakoiden sinisestä sävystä ja niiden etenkin raitiovaunuissa herättämästä hämmennyksestä johtuen aloimmekin avustajien kesken nimittää itseämme smurffijengiksi.

Työrupeama oli lyhyt mutta intensiivinen, ja sellaisena täydellinen irtiotto arjesta. AIPPI Forum & ExCo tarjosi smurffijengin jäsenille paitsi käytännön työkokemusta, myös monipuolista hengenravintoa luennoilla ja iltatilaisuuksissa. Jälkimmäisistä mieleenpainuvin oli Laura Mikkolan pianokonsertti Ritarihuoneella. Kokousavustajana toimiminen oli myönteinen kokemus, jonka myötä pääsi tapaamaan vanhoja tuttuja ja solmimaan uusia ystävyyksiä.

Petra Lähdekallio:

Parasta AIPPI rupeamassa oli ehkä se, miten tasavertaisesti konferenssivieraat meihin avustajiin suhtautuivat. Tässä auttoi, että meidän tiedettiin olevan oikeustieteen opiskelijoita. Oli mukavaa, kun vieraat kysyivät myös meidän ajatuksiamme ja mielipiteitämme ajankohtaisiin asioihin IPR-maailmassa. Erityisesti mieltä lämmitti se, kun vieraat toivoivat tapaavansa meidät uudestaan oikeina AIPPIn jäseninä.

Pyrimme kaikki olemaan avuksi vieraille aivan kaikessa hotellilaskuongelmista tuliaisten löytämiseen. Joskus syntyi hieman koomisia tilanteita, esimerkiksi erään herrasmiehen pyytäessä minua selvittämään, onko jokin toinen henkilö olemassa, koska kyseisen henkilön nimeä ei osanottajakatalogista löytynyt. Siinä eivät meidänkään avustajantaitomme riittäneet.

Maarit Huotari:

Avustajista muodostui tapahtuman aikana hauska pieni yhteisö, ja sitä oli mukava seurata. Kun rekrytoimme vapaaehtoisia, olettama toki oli, että tapahtuma on IP-asioista kiinnostuneelle opiskelijalle mielenkiintoinen ja hyvä tilaisuus tavata alan ammattilaisia.
Kulisseissa oli myös yllättävän hauskaa. Meillä oli tukikohta Finlandia-talolla, jonne oppaat pääsivät välillä hengähtämään, josta haettiin neuvoja ja jonne ilmestyi jälkiruokaa kahvitarjoilujen päätyttyä. Viikon kuluessa pesä muuttui yhä kotoisammaksi, ja usein siellä käydessä vastassa oli naurunremakka. Yhteishenki teki myös tehtävien koordinoinnista helppoa. Jos jokin asia kaipasi tekijää, sana kiiri. Siinä vaiheessa kun ehdin itse paikan päälle, asia olikin jo usein hoidossa.

Muistelot kokosi:

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center